Ruotsissa rakennetut Furhat-robotit ovat kehittyneitä sosiaalisia robotteja. Ne tunnistavat puheen ja pystyvät vastaamaan kysymyksiin, ne myös reagoivat erilaisilla ilmeillä. Robotteihin voi heijastaa rajattomasti erilaisia kasvovaihtoehtoja ja yli 200 ääntä, ne osaavat puhua 35 kielellä. Uutisen lopussa on video siitä, miten robotti antaa terveysneuvontaa. kuva: Furhat Robotics

Artikkeli

Robotti voi avustaa lääkeneuvonnassa, mutta se ei korvaa farmaseuttia

19.05.2023 | 11:55

Teksti : Erja Elo

Åbo Akademin hankkeessa tutkitaan, voiko tekoälysovelluksella varustettu sosiaalinen robotti antaa lääkeneuvontaa apteekkiympäristössä.

Tekoäly kehittyy nopeasti ja sen käyttömahdollisuuksia testataan eri aloilla, nyt myös farmasiassa.

Åbo Akademin Vaasan kampuksella monitieteinen tutkimusryhmä on selvittänyt, voiko tekoälyllä varustettu Furhat-robotti antaa lääkeneuvontaa apteekeissa ilman, että lääkitys- tai potilasturvallisuus vaarantuvat.

Projektipäällikkö ja hoitotieteen vanhempi yliopistonlehtori Linda Nyholm arvioi tutkimushankkeen perusteella, että tekoälyllä varustettua robottia voidaan hyödyntää apteekkityössä.

– Tutkimus osoittaa, että sosiaalinen robotti voi täydentää apteekin resursseja, mutta se ei korvaa asiakaspalvelussa työskenteleviä farmaseutteja, hän kertoo.

Suomessa on tällä hetkellä kova farmaseuttipula. Nyholmin mukaan siksi olisi hyvä löytää uusia palvelumuotoja täydentämään farmaseuttien työtä. Robotti ei kuitenkaan tuo nopeaa helpotusta farmaseuttipulaan, koska sen käyttö apteekeissa edellyttää vielä paljon kehitystyötä.

– Robottien käytölle sosiaali- ja terveydenhuollossa on tarvetta, mutta ne eivät välttämättä voi toimia itsenäisesti, koska alustavien tutkimustulosten perusteella ihmisillä on tarve asioida myös oikeiden farmaseuttien kanssa, Nyholm sanoo.

Tutkijat ovat opettaneet tekoälyä vuorovaikutustilanteissa, joissa farmasian ammattilainen ja "asiakas" keskustelevat jälkiehkäisyvalmisteen käytöstä. Kuvassa tutkijat Sara Rosenberg ja Malin Andtfolk.

Robotti neuvoo jälkiehkäisypillerin ostajaa

Åbo Akademin FarmAInteraktion-hankkeessa on mukana terveystieteen, farmasian, informaatioteknologian sekä ihmisen ja robotin välisen vuorovaikutuksen asiantuntijoita.

Robottia varten luotiin jäljitelty apteekkimiljöö, jossa sekä farmaseuttien että asiakkaiden vuorovaikutustilanteita toistettiin robotin kanssa useita kertoja. Kerättyä dataa käytettiin parantamaan robotin suorituskykyä, sillä se oppii keskusteluista ja kehittyy paremmaksi.

– Lopputuloksena syntyi alustava sovellus, jonka avulla robotti pystyy antamaan apteekin asiakkaille neuvontaa, kertoo käyttäytymistieteilijä ja väitöskirjatutkija Mattias Wingren.

Robotti osaa toistaiseksi neuvoa ainoastaan yhden itsehoitolääkkeen käytössä. Lääkkeeksi valikoitui jälkiehkäisypilleri, jonka ostaminen apteekissa edellyttää aina muutenkin farmasian ammattilaisten antamaa lisäneuvontaa.

– Neuvonta pohjautuu viranomaisten ohjeisiin sekä simulointeihin ja haastatteluihin, joita olemme tehneet farmaseuttien ja mahdollisten asiakkaiden kanssa, Wingren sanoo.

Toimii vasta laboratorio-olosuhteissa

Alustavien tulosten mukaan robotin käytössä on lukuisia etuja. Robotti ei esimerkiksi tuomitse jälkiehkäisyvalmisteen ostajaa. Kommunikointi sen kanssa on nopeaa ja asiapitoista, ihmiset myös luottavat robottiin.

– Tutkimustuloksissa korostuu, että asiakkaat uskaltavat luottaa robotin antamaan tietoon, koska robotti sijaitsee apteekkiympäristössä, sanoo proviisori ja väitöstutkija Sara Rosenberg.

Robottia on toistaiseksi testattu vasta laboratorio-olosuhteissa. Muutamat vaasalaiset apteekit ovat olleet kiinnostuneita kokeilemaan sitä apteekkiympäristössä.

Eettisiä kysymyksiä ratkaistavana

Tekoälyllä varustetun apteekkirobotin käyttöön liittyy vielä paljon tekniikan asettamia rajoituksia sekä henkilökunnan ja asiakkaiden tarpeiden selvittämistä. Tutkimusryhmän on myös selvitettävä eettisiä kysymyksiä viranomaisten kanssa.

– Eettiset kysymykset liittyvät esimerkiksi siihen, kuka ottaa vastuun lääkitysturvallisuudesta, kun robotti antaa neuvoja tai jos se tulkitsee asiakkaan vastauksen virheellisesti, Linda Nyholm sanoo.

Eettisten pohdintojen lisäksi tekoälyn käyttöönotto apteekeissa edellyttää laajaa keskustelua ja useiden alojen osaamista. Nyholmin mukaan tarvitaan esimerkiksi juristeja, jotka tarkastelevat asiaa GDPR:n ja EU:n tekoälyasetuksen näkökulmasta.

– Tässä pitää kuulla myös tavallisia kansalaisia siitä, haluavatko he robottien olevan apteekeissa ja millaisessa roolissa, hän sanoo.

Tutkijat painottavat, että robottia käytettäessä on ensiarvoisen tärkeää säilyttää asiakkaan yksityisyys. Apteekin asiakkaan tulee myös voida itse valita, haluaako hän saada neuvontaa ihmiseltä vai robotilta.

Hanketta rahoittavat Åbo Akademin Terveyteen liittyvät ratkaisut -tutkimusprofiili, Svenska Kulturfonden ja Högskolestiftelsen.

Linkistä näet, miten robotti hoitaa asiakaspalvelua.