Päättäjäpaneeli: Sote tarvitsee sisältöreformin – Apteekit voisivat hoitaa monia tehtäviä
Apteekkityö, Uudistuva apteekki, Yhteiskunta - 17.11.2026 at 07:57
Kansanedustajien mukaan koko sotea tulisi tarkastella siitä näkökulmasta, miten asiat voitaisiin hoitaa nykyistä paremmin ja fiksummin. Apteekeille he olisivat valmiita siirtämään muun muassa rokotuksia, pienten vaivojen hoitamista sekä reseptien uusimisen tietyissä tilanteissa.
Lue tiivistelmä
- Farmasian Päivillä keskusteltiin siitä, mahtuuko terveys politiikan agendalle, kun talous ja turvallisuus hallitsevat julkista keskustelua.
- Päättäjäpaneelissa lääke- ja apteekkipolitiikasta keskustelivat kansanedustajat Krista Kiuru (sd), Mia Laiho (kok), Hilkka Kemppi (kesk) ja Mira Nieminen (ps).
- Oppositio- ja hallituspuolueiden edustajat olivat eri mieltä muun muassa siitä, ovat kuluneen hallituskauden apteekkeihin kohdistuneet säästöt olleet tarpeellisia ja olisiko ne voinut toteuttaa toisin.
- Yksimielisiä oltiin siitä, että sotea ja koko terveydenhuollon tehtäväjakoa tulisi tarkastella uudelleen. Päättäjät olisivat valmiita siirtämään apteekkeihin nykyistä lajemmin muun muassa rokotuksia, pienten vaivojen hoitoa sekä reseptien uusimista tietyissä tilanteissa.
Mahtuuko terveys vielä politikan agendalle, kun talous ja turvallisuus hallitsevat julkista keskustelua? Tätä kysyttiin juhlavuottaan viettäneillä Farmasian Päivillä.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi vakuutti, että kyllä mahtuu. Samalla Niemi muistutti, että vaikka talouden paineet ovat kovat, liian siiloutuneesti ja lyhytnäköisesti tehdyt säästötoimet voivat murentaa niin ihmisten terveyttä kuin kriisinkestävyyttäkin.
Apteekit Niemi puolestaan näki kriisinkestävyyden tukena. Hän korosti, että vaikka esimerkiksi lääkkeiden varmuusvarastot ovat tärkeitä, todellinen kriisinkestävyys syntyy ihmisistä ja näiden osaamisesta.
Niemen mukaan pärjäämme vain, jos meillä on riittävästi ammattilaisia, jotka osaavat toimia oikein yllättävissäkin tilanteissa. Apteekit ovat hänen mukaansa tässä keskipisteessä.

Apteekit ovat se lähipalvelu, johon ihmiset ottavat ensimmäisenä yhteyttä. Siellä ensimmäisenä näkyy ihmisten hätä.
– Apteekit ovat se lähipalvelu, johon ihmiset ottavat ensimmäisenä yhteyttä. Siellä ensimmäisenä näkyy ihmisten hätä, Niemi totesi.
Hän myös arvioi, että apteekkien merkitys vain kasvaa turvallisuuden näkökulmasta, ja siksi niillä on oltava vahva yhteys muuhun terveydenhuoltoon. Semminkin, kun apteekkeihin ja niiden osaamiseen luotetaan laajasti.
Jatkossa tulee Niemen mukaan miettiä myös apteekkien farmaseuttisen osaamisen hyödyntämistä nykyistä paremmin.
Sitä saa, mitä tilaa
Niemen jälkeen lavalle nousivat kansanedustajapanelistit, jotka saivat ennen omaa puheenvuoroaan kuulla terveisiä lääkealan kentältä. Tervehdyksensä edustajille toivat Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne-Mari Virolainen, apteekkari Anu Töyräs ja Fimean ylijohtaja Eija Pelkonen.
Virolainen muistutti edustajia investointien merkityksestä.
Töyräs puolestaan palautteli mieliin, mikä on apteekkien työn arvo yhteiskunnassa.

Pian voimme olla tilanteessa, jossa apteekkeja on kaksinkertainen määrä verrattuna terveysasemiin.
Töyräs muistutti myös, että apteekkeja on Suomessa huomattavasti enemmän kuin terveysasemia, ja siksi ne ovat monelle suomalaiselle lähin terveyspalvelu.
– Pian voimme olla tilanteessa, jossa apteekkeja on kaksinkertainen määrä verrattuna terveysasemiin, Töyräs totesi.
Siksi apteekkeja kannattaisi hyödyntää nykyistä enemmän myös erilaisten terveyspalveluiden tarjoajana.
Fimean Eija Pelkosen viesti päättäjille oli lyhykäisyydessään, että sitä saa, mitä tilaa.
– Jos tilauksessa on medikalisaatio, sitä saadaan, kun lisätään turhaa lääkkeiden käyttöä ja hoidetaan yhteiskunnan muita ongelmia lääkkeillä, minkä jälkeen epärationaalisesta lääkekäytöstä johtuvia lääkehaittoja hoidetaan taas uusilla lääkkeillä, Pelkonen havainnollisti.

Kiuru: apteekit tekevät rahaa valtiolle
Varsinaisessa kansanedustajapaneelissa tunnelma sähköistyi, kun puheeksi tuli apteekkiverkoston rooli huoltovarmuudessa ja se, miten verkostosta tulisi pitää huolta tulevaisuudessa.
SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru on aiemminkin antanut huutia istuvan hallituksen apteekkiuudistuksille, eikä linja muuttunut.
Kiurun mukaan apteekki- ja lääketalouteen on viime vuosian kohdistettu ”pöllöjä”, pistemäisiä säästöjä, mikä on johtanut jopa apteekkien sulkemiseen toiminnan muututtua kannattamattomaksi.

Kukaan ei katso, miten paljon apteekit itse asiassa tällä hetkellä tekevät rahaa valtiolle.
Hänen mukaansa apteekit tulisi nähdä pikemmin niin, että nimenomaan toimiva apteekkiverkosto tuo yhteiskunnalle säästöjä.
– Kukaan ei katso, miten paljon apteekit itse asiassa tällä hetkellä tekevät rahaa valtiolle, Kiuru huomautti.
Kiuru viittasi muun muassa selvitykseen, jonka mukaan apteekeissa tehtävä farmaseuttinen työ säästää jopa 855 miljoonaa euroa vuodessa muualla terveydenhuollossa.
– Tätä pitäisi katsoa isona säästötoimenpiteenä ja vaalia näitä toimijoita, että joka kylässä olisi joku, joka näin tärkeää työtä tekee hyvinvointialueille. Mä antaisin tälle fiksulle porukalle vielä paljon enemmän tehtäviä.
Laiho: Hyvinvointialueiden tehtäviä voitaisiin siirtää apteekeille
Hallituspuolue kokoomuksen edustaja Mia Laiho puolestaan piti realiteettina sitä, että väestö keskittyy kasvukeskuksiin, eikä ihan kaikkialla välttämättä enää ole edellytyksiä apteekin toiminnalle. Samalla hän muistutti, että istuvan hallituksen hallitusohjelmassa on kirjaus maanlaajuisen apteekkiverkoston turvaamisesta.
Seuraavaan hallitusohjelmaan apteekit tulisi hänen mukaansa kirjata osana terveydenhuoltopalveluita. Hän oli myös Kiurun kanssa samaa mieltä siitä, että apteekeille tulisi antaa nykyistä enemmän tehtäviä.

Meidän väestö ikääntyy, ja siellä on paljon lääkkeitä käytössä. Apteekeissa farmaseuteilla on osaaminen lääkkeistä. Toivoisin, että sitä hyödynnettäisiin enemmän.
– Nimenomaan niin, että hyvinvointialueen tehtäviä siirretään apteekeille.
Esimerkkeinä tehtävistä hän mainitsi rokotukset, joita voitaisiin keskittää nykyistä enemmän apteekkeihin. Samalla hän toivoi lääkehoidon kokonaisarvioiden nykyistä laajempaa hyödyntämistä.
– Meidän väestö ikääntyy, ja siellä on paljon lääkkeitä käytössä. Apteekeissa farmaseuteilla on osaaminen lääkkeistä. Toivoisin, että sitä hyödynnettäisiin enemmän.
Apteekkien terveyspalvelut laajentaisivat ihmisten oikeuksia päästä palveluiden piiriin
Keskustan Hilkka Kemppi näki ristiriidan nykyisen hallitusohjelman kirjausten ja toteutettujen toimien välillä.
– Jos visiona on vahvistaa lähipalveluita, miksi tehtiin Orpon ykkösapteekkipaketti, Kemppi kysyi viitaten vuoden takaiseen apteekkitalousuudistukseen.
Sama kysymys koskee hänen mukaansa myös ”kakkospakettia”, eli keväällä valmistunutta lakiesityspakettia apteekkitoiminnan kehittämisestä.
Jälkimmäisen mukaan apteekki voi esimerkiksi hinnoitella itsehoitolääkkeet eri tavoin kivijalassa ja verkkopalvelussa. Kempin mukaan tämä voi johtaa siihen, että myynti karkaa Suomesta ulkomaille ja apteekkien määrä edelleen vähenee.

Siitä Kemppi oli Laihon kanssa samaa mieltä, että apteekeissa voitaisiin hoitaa nykyistä enemmän rokotuksia ja pieniä terveyspulmia. Maksutavaksi hän ehdotti palveluseteliä.
– Uskon, että tämä voi olla Suomelle ratkaisu, joka laajentaisi ihmisten oikeuksia näihin palveluihin.
Perussuomalaisten Mira Nieminen ei suoraan ottanut kantaa apteekkien tuleviin tehtäviin ja toimintamalleihin, mutta arvioi, että asioita on tarvittaessa pystyttävä tekemään toisin kuin nyt.

Ne kädet ja se taito ovat tarpeen, kun ruvetaan oikeasti kokeilemaan, miten meidän järjestelmämme toimii.
Apteekkien roolia ja asiantuntijuutta kriisitilanteissa hän piti tärkeänä.
– Ne kädet ja se taito ovat tarpeen, kun ruvetaan oikeasti kokeilemaan, miten meidän järjestelmämme toimii.
Onko terveys säästöjen vai investointien kohde?
Edustajilta kysyttiin myös suoraan, onko terveys heidän puolueidensa silmissä säästökohde vai asia, johon investoidaan.
Mira Niemisen mukaan talous ”on mitä on”, joten asioita tulisi miettiä uudella tavalla ja ainakin pyrkiä siirtämään painopistettä kalliista erikoissairaanhoidosta ennaltaehkäisyyn.
Hilkka Kempin mukaan investointien lääkkeisiin ja terveyteen tulee tarkoittaa sitä, että hoito on oikea-aikaista.

Juuri nyt kausi-influenssarokotukset tukkivat sote-järjestelmää aika lailla.
Uusien palveluiden tuominen apteekkeihin on hänen mukaansa innostava ajatus ennen muuta siksi, että se ei vaadi lisää rahaa, vaan kyse on palveluiden siirtämisestä lähemmäs ihmisiä samalla, kun kevennetään muun sote-järjestelmän kuormitusta.
– Juuri nyt kausi-influenssarokotukset tukkivat sote-järjestelmää aika lailla.
Mia Laiho tarkastelisi ennen muuta kansanterveyden haasteita. Hänen mukaansa tarvitaan tutkittua tietoa niistä keinoista, joilla ongelmia voidaan ennaltaehkäistä.
Rahaa menee sotessa rakenteisiin, ei palveluihin
Laihon mukaa soten rahoitusmalli ylipäätään vaatii korjauksia.
– Rahaa menee nyt rakenteisiin, ei palveluihin.
Krista Kiuru oli Laihon kanssa samoilla linjoilla soten uudistustarpeista.
– Koko sote ansaitsisi rakenneuudistusten jälkeen selvän sisältöreformin.
Tässä myös apteekit tulisi ottaa selkeästi mukaan palveluketjuun. Samalla apteekkien ja muun terveydenhuollon työnjakoa tulisi tarkistaa.
Apteekeille tulisi Kiurun mukaan antaa esimerkiksi oikeus uusia reseptejä tietyissä, kroonisia sairauksia koskevissa tilanteissa. Niin ikään uuden lääkkeen aloitukseen voitaisiin antaa apteekeissa opastusta esimerkiksi Norjan malliin.
Tällaisilla viilauksilla voitaisiin Kiurun mukaan saada myös säästöjä.
– Meidän pitäisi pystyä tässä ajassa tekemään asioita paljon fiksummin.

