Paneelikeskustelu: Tärkeintä on toimiva järjestelmä – Liian isot ja nopeat muutokset voivat tuottaa ikäviä yllätyksiä
Talous, Uudistuva apteekki, Yhteiskunta - 22.09.2026 at 08:01
Apteekkitalousseminaarin paneelikeskustelussa puhuttiin paitsi taloudesta, myös apteekin tehtävistä ja lääkehuollon huoltovarmuudesta. Talouden osalta ilmassa on huolestuttavia signaaleja, joita tulee panelistien mukaan tarkkailla. Samalla pitäisi vihdoin päättää, mitä apteekeilta ihan oikeasti halutaan.
Lue tiivistelmä
- Apteekkitalousseminaarin paneelikeskustelussa perattiin muun muassa viime vuotisen apteekkitalousuudistuksen seurauksia. Fimean Eija Pelkosen mukaan uudistus on aiheuttanut apteekkialalla epävarmuutta, joka näkyy monin tavoin.
- Fimean mukaan apteekkeihin kohdistuu nyt liikaan samanaikaisia muutoksia, minkä vuoksi muutosten seurausten arvioiminen on mahdotonta.
- Keskustelijoiden mukaan apteekit ovat elimellinen osa perusterveydenhuoltoa, mutta tämä ei näy apteekkeja koskevassa päätöksenteossa. Kelan Lasse Lehtosen mukaan myös apteekkien nykyistä laajemmasta palvelutarjonnasta olisi syytä keskustella. Lehtosen mukaan tulisi keskustella myös siitä, voitaisiinko palveluita tukea sairausvakuutuksesta.
- Keskustelijat peräänkuuluttivat myös lääkehuollon kriisivarautumista.
Viime vuonna toteutetun apteekkitalousuudistuksen seuraukset näkyvät nyt eri tavoin eri viranomaisille. Syyskuun puolivälissä järjestetyn Apteekkitalousseminaarin paneelissa omaa näkökulmaansa avasivat Verohallinnon johtava veroasiantuntija Sami Varonen, Fimean ylijohtaja Eija Pelkonen, Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tutkimusjohtaja Samuli Leppälä ja Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen.
Verohallinnon Varosen mukaan verottajalle muutoksen seuraukset näkyvät kunnolla vasta verovuoden päätyttyä, mutta joitain kysymyksiä on jo ollut ilmassa, kun apteekkiveroperusteen muutoksia on ajettu sisään järjestelmätasolla.
– Harvemmin meille muulloin on tullut sellaisia kysymyksiä kuin ”onko tätä tuotetta pidettävä lääkkeenä”.
Moiseen ei verottaja tietenkään voi ottaa kantaa, vaan tällöin käännytään kumppaniviranomaisten, kuten Fimean puoleen. Fimean päässä muutokset näkyvät myös konkreettisemmin.
– Kun muutoksia tehdään nopeassa tahdissa ja paljon, eikä vaikutuksia pystytä ennakoimaan ja arvioimaan, se näkyy epävarmuutena kentällä. Se näkyy siinä, että ei rekrytoida eikä investoida, huomautti Fimean ylijohtaja Eija Pelkonen.
Konkreettisia seurauksia puolestaan on ollut sivuapteekkien verovähennyksellä, joka Pelkosen mukaan muutoksen jälkeen koetaan liian pienenä. Kuluneen vuoden aikana jo 14 sivuapteekkia on suljettu eri puolilla Suomea. Näistä apteekeista 8 on toiminut kaupungeissa ja 6 syrjäseuduilla, joten vaikutukset ovat läikkyneet ihmisten lähipalveluiden saatavuuteen.
– Nämä ovat asioita, jotka näkyvät pidemmällä aikajänteellä. Myös apteekkilupien hakijamäärät ovat pienentyneet ja apteekkiluvasta luopumiset ennen eläkeikää ovat lisääntyneet, Pelkonen summasi.
Hänen mukaansa kaikki tämä kertoo epävarmuudesta tulevaisuuden suhteen.
Huolenaiheita on
Pelkosen mukaan Fimeassa ollaankin huolissaan apteekkien taloudesta ja tulevaisuudesta.
– Muutoksia on nyt liian paljon samanaikaisesti ja nopeasti. Vaikutusten arviointi on mahdotonta.
Pelkosen mukaan myös muutosten tarkoitus ja tavoite ovat osin pielessä.
Laatua ei usein huomata, ennen kuin se menetetään.
– Prioriteetti ykkönen pitäisi olla rationaalisen lääkehoidon toteutumisen varmistaminen ja apteekin roolin tukeminen siinä. Jos näitä ei tehdä järkevästi, voidaan saada aikamoisia yllätyksiä.
– Laatua ei usein huomata, ennen kuin se menetetään, Pelkonen muistutti.
Myös Verohallinnon Varonen näkee varoittavia signaaleja.
– Apteekit ovat yleensä hyviä veronmaksajia ja kuuliaisia ilmoittajia, joten pienikin muutos huonompaan suuntaan on helposti havaittavissa. Nyt on pienessä määrin nähtävissä ilmiö, että veronmaksun ajantasaisuus ei ole toteutunut yhtä hyvin kuin aiemmin. Se on pieni signaali siitä, että heikennystä mahdollisesti on. Se osaltaan todentaa keskusteluissa esiintyvän epävarmuuden ja uhkakuvat.
Enemmän olen huolissani siitä, mihin taloudelliset haasteet johtavat sen suhteen, onko meillä lääkkeitä saatavilla.
Varonen ei kuitenkaan ole huolissaan niinkään valtion verotuloista.
– Enemmän olen huolissani siitä, mihin taloudelliset haasteet johtavat sen suhteen, onko meillä lääkkeitä saatavilla.
KKV:n Samuli Leppälä nosti hänkin huolen esiin.
– On pärjääviä apteekkeja, jotka pärjäävät jatkossakin. Toisille tilanne on huomattavasti haastavampi. Nyt on tärkeää, että seurataan muutosten vaikutuksia.
Kelan Lasse Lehtosen mukaan rohkaisevaa on se, että julkisen apteekkikastelun taso on viime aikoina parantunut ja monipuolistunut.
– Huoltovarmuuskysymykset ja lähipalvelukysymykset ovat tulleet uudella tavalla keskiöön, eikä katsota vain hintaa, Lehtonen kiitteli.
Apteekit ovat osa perusterveydenhuoltoa
Ongelma kuitenkin on, että edelleenkään ei riittävästi keskustella siitä, mitä apteekeilta ja apteekkijärjestelmältä oikeastaan halutaan.
– Keskustelut eivät kulje yhtä jalkaa, Eija Pelkonen kiteytti.
Verohallinnon Varonen totesi, että keskiössä tulisi olla järjestelmän toimivuus, ja talous tulee tärkeysjärjestyksessä vasta sen jälkeen. Varonen myös muistutti perustuslakivaliokunnan linjauksesta, jonka mukaan apteekit ovat luvanvarainen elinkeino, joten valtion pitää pystyä tarjoamaan realistiset mahdollisuudet harjoittaa toimintaa menestyksekkäästi.
– Taloudelliset toimintaedellytykset pitää turvata, jotta järjestelmän tavoitteet täyttyvät.
Euroopassa on ihan itsestään selvää, että apteekit ja farmaseutit ovat osa perusterveydenhuoltoa. Meillä on hassua, että samat tahot, jotka puhuvat perusterveydenhuollon vahvistamisesta, koettavat aktiivisesti heikentää sen osia ilman, että yritettäisiin pragmaattisesti miettiä, mistä saataisiin yhteisiä synergiaetuja.
Kelan Lasse Lehtonen nosti esiin, että yksi apteekkien talouteen keskeisesti vaikuttava mekanismi ovat lääkekorvaukset.
– Olemme Kelassa yrittäneet edistää sitä, meidän korvauskäytännöt olisivat sellaisia, että ne tukisivat apteekkien taloutta niin, että apteekkarit eivät joutuisi luottamaan potilaiden lääkeostoksia.
Lehtonen kuitenkin peräänkuulutti myös apteekkien asemoimista nykyistä selkeämmin osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita.
– Suomessa on satukertomuksia, jotka pitää murtaa. Puhutaan perusterveydenhuollon vahvistamisesta, muttei määritellä, mitä siihen kuuluu. Euroopassa on ihan itsestään selvää, että apteekit ja farmaseutit ovat osa perusterveydenhuoltoa. Meillä on hassua, että samat tahot, jotka puhuvat perusterveydenhuollon vahvistamisesta, koettavat aktiivisesti heikentää sen osia ilman, että yritettäisiin pragmaattisesti miettiä, mistä saataisiin yhteisiä synergiaetuja.
Apteekkien palveluiden laajentamista syytä tarkastella
Maailmalla apteekkien palvelut ovat viime vuosina laajentuneet muu muassa erilaisten pienten vaivojen hoitoon. Suomessakin apteekit tarjoavat esimerkiksi rokotuksia.
Lasse Lehtosen mukaan apteekeilla Suomessa olisi enemmänkin annettavaa, ja apteekkien nykyistä laajemmasta palvelutarjonnasta olisi syytä keskustella. Hänellä oli keskusteluun myös uusi avaus:
– Pitäisi aidosti keskustella, olisiko näitä palveluita järkevää vielä erikseen tukea vaikkapa sairausvakuutuksesta. Koska nyt meillä tietyt lähipalvelut heikkenevät, ja potilaiden hoito ei välttämättä toteudu sillä tavalla kuin toivottaisiin. Järkevällä keskustelulla ja miettimisellä varmasti saataisiin paljon hyvää aikaan.
Apteekeilla on laaja verkosto ja osaamista tässä suhteessa.
Myös KKV:n Leppälä piti järkevänä pohtia erilaisia apteekkien ja muun terveydenhuollon yhteistyömuotoja, joista voi olla potilaille hyötyä.
– Apteekeilla on laaja verkosto ja osaamista tässä suhteessa. Mutta siihen pitää kiinnittää huomiota, miten nämä uudet palvelut kustannetaan ja onko kaikilla osapuolilla tasapuoliset mahdollisuudet osallistua palveluiden tuottamiseen.
Fimean Pelkonen oli varovaisempi.
– Apteekkien rooli osana sote-järjestelmää pitäisi keskustella perusteellisesti. Olen myös itse monta vuosikymmentä keskustellut rationaalisesta lääkehoidosta, joka ei meillä toteudu. Se tulisi varmistaa, sillä sen kautta saataisiin turhat lääkekustannukset pois.
Verohallinnon Varonen ei ottanut suoraan kantaa apteekkien palvelutarjontaan, mutta lupasi, että verottaja hoitaa tässäkin oman roolinsa.
– Keinot verottaa – oikeudenmukaisesti – kyllä löytyvät!
Kriiseihin varautumisesta keskusteltava nykyistä laajemmin
Viime aikoina julkisessa keskustelussa on ollut pinnalla kriiseihin varautuminen ja huoltovarmuus. Panelistit muistuttivat tietoliikenteen haavoittuvuudesta ja näkivät apteekeilla keskeisen roolin avopuolen lääkehuollon turvaajana. He peräänkuuluttivat kattavaa varautumissuunnitelmaa.
– Kun vessapaperit on ostettu, seuraava osoite on apteekki, Fimean Pelkonen kiteytti ihmisten toiminnan kriisitilanteessa.
Hänen mukaansa varautuminen lääkehuollossa vaatii laajempaa keskustelua kuin tyytymisen siihen, että apteekeilla on kahden viikon varmuusvarastot.
– Apteekit pitää saada mukaan keskusteluun siitä, miten homma hoidetaan, kun jaossa on niukkuutta. Tämä koskee koko ketjua lääketukusta potilaalle. Ettei käy niin, että se, joka ensimmäisenä ehtii, vetää varastot tyhjiksi.