STM:n Westerholm: Kun apteekin tehtävät ovat tiedossa, voimme suunnitella apteekkipalvelujen rahoitusta
Apteekkityö, Yhteiskunta - 03.02.2026 at 07:56
Apteekit toipuvat vielä vuodenvaihteessa voimaan tulleesta apteekkitalousuudistuksesta, mutta seuraava lakiuudistus on jo STM:n valmistelussa. Ministeriön asiantuntijan Aleksi Westerholmin mukaan luvassa ei ole leikkauksia, vaan tarkoitus on saada farmasian ammattilaisten osaaminen hyötykäyttöön ja apteekeille suurempi rooli terveydenhuollossa.
Lue tiivistelmä
- Apteekkitalousuudistuksessa apteekeilta leikattiin, nyt niille toivotaan isompaa roolia terveydenhuollossa.
- Tarkoitus on saada farmasian ammattilaisten osaaminen hyötykäyttöön, tehdä apteekkityöstä sujuvampaa ja liittää apteekit tiukemmin osaksi muuta terveydenhuoltoa.
- Kevään aikana säädetään mm. apteekkien tiedonsaannista sekä lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta.
- Lakipaketti on tarkoitus valmistella ja lähettää lausuntokierrokselle kevään aikana.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen apteekkiuudistuksen ensimmäinen osa tuli voimaan tammikuun alussa, kun eduskunta hyväksyi apteekkien taloutta koskevat uudistukset ja apteekkeihin liittyvät säästötoimet.
Muutoksia on luvassa lisää, sillä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä valmistelee täyttä vauhtia jo seuraavaa lakipakettia. Tällä kertaa apteekeilta ei leikata, vaan tavoitteena on säätää toiminnallisista asioista, jotka vaikuttavat apteekkien arkeen.
Lakipakettia valmistelevan työryhmän asiantuntija Aleksi Westerholm kertoo, että alkuperäisenä tavoitteena oli uudistaa samassa lakipaketissa sekä apteekkien talouteen että toimintaan liittyvät lainkohdat, mutta kiireen ja poliittisen paineen vuoksi talousuudistus piti kiirehtiä nopeammin maaliin.
Kevään aikana lainsäädäntöön tullaan määrittelemään apteekin rooleja, tehtäviä ja palveluita, jotta apteekit saataisiin hallitusohjelmatavoitteen mukaisesti integroitua nykyistä tiiviimmin terveydenhuoltoon.
– Nythän eri toimijoille on vähän epäselvää, mitä lisäarvoa apteekki tuottaa. Kun meillä on tiedossa apteekin tehtävät, ja saamme potilastiedot kulkemaan terveydenhuollon toimijoiden välillä, voimme suunnitella apteekkipalvelujen rahoitusta eri tavalla kuin nykyisin, Westerholm sanoo.
Byrokratian vähentäminen sydämen asiana
Westerholm palkattiin ministeriöön harjoittelijaksi viisi vuotta sitten. Vastavalmistuneena proviisorina hän teki ensin selvitystä verkkoapteekkitoiminnan sääntelystä Pohjoismassa, mutta pääsi pian mukaan muihinkin lääkealaa koskeviin taustaselvityksiin.
Tällä hallituskaudella työ on jatkunut asiantuntijatehtävissä, osana apteekkiuudistusta valmistelevaa Lauri Pelkosen kahdeksanhenkistä tiimiä. Westerholmin tontille kuuluvat erityisesti rationaalisen lääkehoidon edistäminen ja farmaseuttisen osaamisen hyödyntäminen, josta hän tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistoon.
Apteekkien kankeat työkäytännöt ihmetyttivät Westerholmia jo nuorena vuokrafarmaseuttina. Niitä katsellessaan hän ajatteli, että tuonkin voisi hoitaa järkevämmin. Nykyisessä työssään hän on pystynyt vaikuttamaan apteekkityön sujuvoittamiseen.
Apteekkiuudistuksen yhteydessä farmasian ammattilaiset saivat oikeuden käyttää omaa osaamistaan lääkevaihdoissa esimerkiksi silloin, kun asiakkaan tarvitsemaa lääkettä ei ole saatavilla tai kun reseptissä on selvä virhe.
– Itselleni on sydämen asia, että apteekkien byrokratiaa saataisiin vähennettyä, Westerholm kertoo.
Kevään lainvalmistelussa sujuvoittaminen laajenee lääkkeiden koneelliseen annosjakeluun. Westerholmin mukaan esimerkiksi tieto asiakkaan lääkitysmuutoksista ei tällä hetkellä kulje kunnolla apteekkien ja terveydenhuollon toimijoiden välillä. Apteekeissa on myös paljon manuaalisia työvaiheita, jotka kuormittavat ja voivat altistaa virheille. Uudistuksen tarkoituksena on lisätä annosjakelun turvallisuutta ja sujuvuutta.
– Moni työvaihe voidaan automatisoida siinä vaiheessa, kun apteekkien tiedonhallintaan saadaan tehtyä muutoksia, hän sanoo.
Korjausyritykset voivat heilauttaa tasapainoa
Ministeriössä työskentely on laajentanut Westerholmin perspektiiviä apteekkinäkökulmasta koko terveydenhuoltosektorin laajuiseksi. Nykyään hänen on helpompi ymmärtää, miksi lainsäädännön kehittäminen on niin hidasta tai miksi toisilta leikataan ja toisille annetaan rahaa.
– Kokonaisuus näyttää järkevämmältä täällä katsottuna, hän vakuuttaa.
Lakeja valmistelevilla asiantuntijoilla ei ole päätösvaltaa, vaan he tekevät taustaselvityksiä ja ehdotuksia päättäjille. Poliittisen johdon vaihtuessa myös tavoitteet voivat vaihtua, eikä Westerholm välttämättä ole aina henkilökohtaisesti samaa mieltä kaikkien muutosten hyödyllisyydestä.
– Tässä työssä saa olla omia mielipiteitä, mutta ne täytyy laittaa tietyllä tavalla syrjään. Meidän tehtävämme on toteuttaa niitä muutoksia, joita yhteiskunnassa halutaan tehdä. Lainvalmistelussa poliittinen ohjaus on vahvaa, ja sen pitääkin olla, koska elämme demokratiassa.
Apteekkiuudistuksessa haasteita on aiheuttanut polarisaatio, jonka vuoksi apteekkikentällä on suuria ja menestyviä apteekkeja, mutta samaan aikaan yhä useampi apteekki on kannattamaton tai jopa tappiollinen. Westerholmin mukaan on ollut vaikeaa saada harmonisoitua kaikille toimijoille järkevää lainsäädäntöä ja velvollisuuksia.
Apteekkeja koskeva lainsäädäntö puolestaan on hajanaista ja käsiteltävät asiat monimutkaisia. Siksi pienetkin korjausyritykset voivat heilauttaa tasapainoa niin, että yhden ongelman ratketessa toisaalle syntyy uusi.
Apteekkitalousuudistus ajoi apteekkeja vaikeuksiin
Apteekkiuudistuksen yhteydessä tehtiin merkittäviä apteekkien taloutta heikentäviä muutoksia: reseptilääkkeiden taksaa leikattiin 36 miljoonalla eurolla ja apteekkiveroon tehtiin useita muutoksia.
Fimean laskelmien mukaan tästä seurasi se, että joka seitsemäs suomalainen apteekki muuttui vuodenvaihteessa kannattamattomaksi tai tappiolliseksi. Osa apteekkareista on joutunut jo luopumaan tappiota tekevistä sivuapteekeista.
Nyt on tarpeen seurata muutoksen vaikutuksia, kuten eduskuntakin on edellyttänyt.
Westerholm on tietoinen nykytilanteesta. Hän kertoo, että lain valmisteluvaiheessa muutoksen vaikutuksia arvioitiin kattavasti ja silloinkin käytössä olivat Fimean laskelmat. Ministeriössä seurataan nyt tilanteen kehittymistä.
– Nyt on tarpeen seurata muutoksen vaikutuksia, kuten eduskuntakin on edellyttänyt, hän toteaa.
Eduskunnan lausumat huomioitava lainvalmistelussa
Samalla kun eduskunta hyväksyi hallituksen lakipaketin apteekkitalousuudistuksesta, se hyväksyi myös joukon lausumia. Eduskunta edellyttää, että hallituksen on huomioitava lausumat kevään lainvalmistelussa.
Lausumissa vaaditaan, että hallitus arvioi uudistuksen vaikutuksia monelta kantilta: miten uudistus vaikuttaa apteekkien taloudelliseen kannattavuuteen, lääkkeiden saatavuuteen, huoltovarmuuteen ja lääkitysturvallisuuden toteutumiseen.
Westerholm ei vielä tiedä, millä tavalla osa lausumista pystytään huomioimaan lainvalmistelussa, sillä seurantaa ja arviointia varten pitäisi saada tilastotietoa, jollaista Suomessa ei kerätä.
– Meillä STM:ssä ei ole omaa tietopohjaa, vaan esimerkiksi kaikki apteekkitalouteen liittyvät tiedot tulevat Fimeasta, hän kertoo.
Apteekkien talouden kannattavuutta on ministeriössä seurattu siitä lähtien, kun biologisten lääkkeiden apteekkivaihto tuli voimaan ja kun astmainhalaatioiden lääkevaihto laajeni. STM on seurannut myös lääkesäästöjen vaikutuksia lääkkeiden saatavuuteen viime vuodesta lähtien.
Westerholm kuitenkin epäroi, miten olisi mahdollista seurata uudistuksen syy-yhteyttä huoltovarmuuteen tai lääkitysturvallisuuteen. Lausumissa edellytetään, että hallituksen on seurattava itsehoitolääkkeisiin liittyvien muutosten vaikutuksia.
– Näemme vasta pidemmällä aikavälillä, mitä itsehoitolääkkeitä kauppoihin menee tai onko niiden käyttöön yhdistettävissä haittoja. Suomessa ei ole tietopohjaa tai systemaattista keruuta lääkitysturvallisuuteen liittyvistä ongelmista, hän kertoo.
Voiko vähittäismyyjä toimia tukkuna?
Lausumissa edellytetään, että hallituksen on selvitettävä, tarvitaanko itsehoitolääkkeiden myynnissä erityistä sääntelyä siltä varalta, että sama yritys haluaisi toimia sekä tukkuna että lääkkeiden vähittäismyyjänä. Westerholmin mukaan asiaa tullaan selvittämään.
– On hyvä seurata, hakevatko isommat toimijat Suomessa itselleen tukkuoikeuksia, hän sanoo.
Ministeriössä on selvitetty myös ehdotusta, jonka mukaan apteekkien ulkopuolisten toimijoiden pitäisi pystyä myymään itsehoitolääkkeitä myös verkossa.
Lausumat velvoittavat hallituksen seuraamaan myös apteekkiluvista luopumista. Westerholmin mukaan tätä seurataan Fimean tilastoista. Eduskunta edellyttää, että tarvittaessa hallituksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin maanlaajuisen apteekkiverkoston turvaamiseksi.
Apteekit voisivat tuottaa uudenlaisia palveluja
Lausumissa edellytetään, että hallitus mahdollistaa apteekkien palveluvalikoiman laajentamisen osana sote-järjestelmää. Westerholmin mukaan ministeriössä seurataan apteekkipalvelujen kehittymistä.
Ministeriössä määritellään tämän kevään aikana, mitä elementtejä apteekin lääkeneuvonta sisältää ja millaisia kliinisen farmasian palveluita ja muita terveyspalveluita apteekeista voitaisiin tarjota. Myös palveluihin liittyvä potilastiedon käyttö apteekeissa mahdollistetaan.
Westerholm uskoo, että tulevaisuudessa farmasian ammattilaiset pääsevät hyödyntämään osaamistaan laajasti ja apteekeista tullaan tarjoamaan erilaisia lääkehoidon onnistumista tukevia palveluita.
Apteekeissa voitaisiin hänen mukaansa esimerkiksi tarkistaa asiakkaiden lääkityslistoja ja tehdä niihin muutosehdotuksia. Lisäksi voitaisiin arvioida, johtuvatko asiakkaan oireet lääkityksestä. Apteekin ammattilaiset voisivat myös varmistaa, osaavatko asiakkaat käyttää inhalaatiolaitteitaan oikein.
Väitöskirjaa tekevä Westerholm on itse tutkinut lääkehoitoon sitoutumista ja hän uskoo, että apteekit voisivat olla tässä suureksi avuksi.
– Kun asiakas kotiutuu sairaalasta pitkän lääkityslistan kanssa, apteekissa voitaisiin varmistaa, ymmärtääkö hän, mitä kaikkea on määrätty ja miksi. Lääkityksen läpi käyminen voisi parantaa merkittävästi hoitoon sitoutumista.
Apteekit integroituvat terveydenhuoltoon
Westerholm kertoo, että kaikkia tänä keväänä valmistelussa olevia uudistuksia on jo edistetty ministeriössä, samalla kun talousesitystä vietiin eteenpäin. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on valmistellut laajempia apteekkien tiedonsaantioikeuksia.
– Tavoitteena on, että apteekit saavat lääkeneuvontatilanteessa tarvittaessa tiedon asiakkaan laboratoriotuloksista tai muista lääkehoidon ohjauksen ja neuvonnan kannalta olennaisista asioista, Westerholm kertoo.
Tulevaisuudessa tieto alkaa kulkea myös toiseen suuntaan, kun Kanta-lääkityslista otetaan ensi vuonna käyttöön. Farmasian ammattilaiset voivat kirjata siihen potilaan lääkehoitoon liittyviä merkintöjä, jotka hoitava lääkäri voi huomioida hoitopäätöksiä tehdessään.
Westerholm uskoo verkkoasioinnin nopeaan kasvuun, kuten esimerkiksi Ruotsissa on käynyt. Tämä muuttaisi myös perinteisten apteekkien toimintaa.
– Tulevaisuudessa, lähempänä 2040-lukua, on mahdollista, että apteekeissa asioivat lähinnä ihmiset, jotka kaipaavat tukea lääkehoidon arjessa pärjäämiseen. Toivon että apteekeissa olisi heitä varten huoneita, joissa voidaan keskustella rauhassa arkaluontoisista ja henkilökohtaisista asioista, Westerholm sanoo.
Vastaavasti ihmiset, jotka pystyvät huolehtimaan paremmin itsestään, voisivat Westerholmin mukaan hoitaa apteekkiasiansa verkossa. Näin varmistettaisiin apteekin henkilökohtainen lääkeneuvonta niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.
Isossa-Britanniassa apteekki on pieni terveysasema
Osana lakimuutosten valmistelua mukana on kansainvälinen osuus, jota varten STM hyödyntää valtioneuvoston kirjaston tiedonhallintapalvelua. Tällä kertaa selvitetään, miten apteekkitoiminta on järjestetty muualla.
– Suomelle tärkeitä vertailumaita ovat muut Pohjoismaat, Viro ja Iso-Britannia. Niissä apteekkeja hyödynnetään aika laajasti terveydenhuollossa, Westerholm kertoo.
Isossa-Britanniassa on laajasti käytössä Pharmacy first -malli, jossa erityiskoulutetut farmasian ammattilaiset pystyvät hoitamaan monia sellaisia vaivoja, joihin Suomessa tarvitaan lääkäriä. Apteekeissa diagnosoidaan tavanomaisia korva-, nielu- ja virtsatietulehduksia, joihin määrätään samalla käynnillä antibiootit.
– Apteekkien osaamista kannattaisi Suomessakin hyödyntää paljon nykyistä enemmän. Farmasian ammattilaisilla on todella paljon asiantuntemusta, joten ei varmasti olisi mahdoton rasti järjestää heille lisäkoulutusta, Westerholm arvioi.
Miten apteekin palvelut rahoitetaan?
Apteekkariliitto ja suomalaiset apteekit ovat kehittäneet vuosien varrella useita lääkehoidon onnistumista tukevia palveluja. Hyvän vastaanoton saaneet pilottikokeilut ovat yksi toisensa jälkeen kaatuneet siihen, että kansalaiset tai julkinen terveydenhuolto eivät ole halunneet maksaa palvelusta.
Suomen apteekit saavat nyt korvausta lähinnä lääkkeiden myynnistä. Meillä ei ole systeemiä apteekin muiden palvelujen rahoittamiseksi, kuten Isossa-Britanniassa tai Norjassa. Toivon että pääsemme tähän keskusteluun seuraavalla hallituskaudella.
Aleksi Westerholm toivoo tähän muutosta.
– Suomen apteekit saavat nyt korvausta lähinnä lääkkeiden myynnistä. Meillä ei ole systeemiä apteekin muiden palvelujen rahoittamiseksi, kuten Isossa-Britanniassa tai Norjassa. Toivon että pääsemme tähän keskusteluun seuraavalla hallituskaudella.
Apteekkipalvelujen rahoitukseen soveltuvia ja ulkomailla hyväksi havaittuja malleja aletaan kartoittaa valtioneuvoston rahoittamassa tutkimushankkeessa. Tutkimus käynnistyy maaliskuussa ja tulokset valmistuvat vuoden kuluttua, jolloin niitä voidaan hyödyntää seuraavassa hallitusohjelmassa.
Tavoitteena on Westerholmin mukaan saada apteekit integroitua osaksi sotea, jolloin niiden palveluja voidaan hyödyntää paremmin lääkehoitojen onnistumisessa.
– Olimme toivoneet, että olisimme päässeet tähän vaiheeseen jo apteekkitalousuudistuksen yhteydessä, mutta farmaseuttisen osaamisen hyödyntäminen jäi vähän marginaaliin, Westerholm sanoo.
Lue myös
Apteekit Euroopassa PGEU: Lähiapteekit tunnustettava terveydenhuollon keskeisiksi kumppaneiksi – Palveluille varmistettava kestävä rahoitus
Maailma Ruotsin valtio ryhtyy rahoittamaan apteekkien farmaseuttisia palveluita
Apteekkien terveyspalvelut Katsaus: Pohjoismailla kirittävää apteekkien terveyspalveluiden kehittämisessä – Mallia näyttävät nyt Iso-Britannia ja Australia
