”Ei enää mitään järkeä” – Apteekkarit kertovat, miksi joutuvat sulkemaan sivuapteekin
Talous - 04.11.2025 at 08:19
Apteekkari-lehti haastatteli kahta apteekkaria, jotka aikovat sulkea sivuapteekkinsa. Molemmilla kamelin selän katkaisivat hallituksen esittämät kateleikkaukset ja apteekkiveron kiristyminen. Taustalla vaikuttavat kuitenkin myös jo aiemmin apteekkeihin kohdistetut leikkaukset.
Lue tiivistelmä
- Tamperelaisen Moroapteekin apteekkari Minna Villo todennäköisesti sulkee Tampereen Villilässä sijaitsevan sivuapteekin. Taustalla ovat hallituksen ehdottamat, apteekkeihin kohdistuvat kateleikkaukset ja verkonkiristykset. Villon mukaan sivuapteekin veroprosentti nousee yli 40 prosenttiin lääkemyynnin myyntikatteesta.
- Villo ei ole vielä tehnyt lopettamisesta ilmoitusta Fimeaan. Hän voisi harkita sivuapteekin pitämistä, jos hallituksen esitys muuttuisi eduskuntakäsittelyssä.
- Pieksämäellä apteekkari Antti Mäntylä on jo ilmoittanut sulkevansa Kontiopuiston sivuapteekin. Myös Mäntylän päätöksen taustalla ovat ehdotetut leikkaukset ja veronkiristykset, mutta myös aiempien hallitusten tekemät apteekkitalouden tiukennukset.
- Apteekkariliiton tiedossa on tällä hetkellä kaikkiaan kymmenkunta tapausta, joissa apteekkari on päättänyt tai harkitsee luopuvansa sivuapteekista.
Tamperelaisen Moroapteekin apteekkarin Minna Villon päätös on jo melko varma: hän todennäköisesti sulkee Tampereen Villilässä sijaitsevan sivuapteekin.
Villon pääapteekki sijaitsee Tesomalla, ja jatkossa kaikki energia keskitetään sen ylläpitoon ja kehittämiseen.
Villon ratkaisun taustalla ovat pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen kaavailemat leikkaukset ja veronkiristykset, joita eduskunta käsittelee parhaillaan
– Uudessa progressiivisessa apteekkiveromallissa pääapteekki voi nostaa pienenkin sivuapteekin apteekkiveroprosentin kohtuuttomaksi, jopa yli 40 prosenttiin lääkemyynnin myyntikatteesta, koska pää- ja sivuapteekin lääkemyynti lasketaan yhteen. Tässä ei ole taloudellisesti enää mitään järkeä, Villo sanoo.
Yhdessä kaavailtujen taksaleikkausten kanssa uudistus tarkoittaa, että apteekin pitää löytää säästökohteita. Menot pitää kattaa entistä pienemmillä tuloilla, ja kustannustaso sen kuin nousee.
Ei tämä ole kenenkään etu. Mutta en minä sentään voi omasta pussistani alueen lääkehuoltoa rahoittaa.
– Sivuapteekista en enää löydä mitään, mistä säästää. Siksi edessä on sen lopettaminen.
Päätös lopettamisesta ei ole ollut helppo, ja Villoa harmittaa Villilän alueen asukkaiden puolesta. Talouden realiteetit ovat kuitenkin selvät.
– Ei tämä ole kenenkään etu. Mutta en minä sentään voi omasta pussistani alueen lääkehuoltoa rahoittaa, hän sanoo.
Lopullinen päätös riippuu hallituksen esityksestä
Villilän apteekki on toiminut nykyisellä paikallaan vuodesta 2012 lähtien. Alun perin se on aloittanut silloisen Pispalan apteekin sivuapteekkina vuonna 1966.
Apteekissa työskentelee tällä hetkellä kaksi farmaseuttia, ja se sijaitsee samassa kiinteistössä, jossa toimii muun muassa ruokakauppa ja Pihlajalinnan lääkäriasema.
– Tuskin on kaupankaan etu, että apteekki lähtee, Villo arvelee.
Näillä näkymin Villilän apteekki sulkeutuu loppiaisen jälkeen. Lopullinen sulkemispäätös ja ilmoitus Fimeaan täytyy tehdä kuukautta ennen. Voisiko Villon mieli vielä muuttua?
– Mikäli apteekkitalouden uudistus toteutuu hallituksen tämänhetkisen esityksen mukaisesti, niin ei. Mutta jos esitys vielä muuttuisi, miettisin asioita vielä uudestaan.
Apteekkeihin suhtaudutaan oudosti
Villoa ihmetyttää ylipäätään valtion ja julkisen keskustelun kaksijakoinen suhtautuminen apteekkeihin ja apteekkiyrittäjyyteen. Yhtäällä puhutaan huoltovarmuudesta ja palveluiden turvaamisesta ja kehittämisestä, mutta vuodesta toiseen apteekit kuitenkin päätyvät leikkauslistoille.
Juhlapuheissa apteekit ovat aina tärkeä osa huoltovarmuutta. Mutta mitä huoltovarmuutta tämä on, että apteekkeja ajetaan alas?
– Juhlapuheissa apteekit ovat aina tärkeä osa huoltovarmuutta. Mutta mitä huoltovarmuutta tämä on, että apteekkeja ajetaan alas?
Vallalla on myös ajatus, että apteekkiyrittäjä ei saisi investoinneistaan huolimatta tienata yritystoiminnallaan. Samaan aikaan muilla aloilla hyvin pärjääviä yrittäjiä pidetään jonkinlaisina taloussankareina.
– Meillä hehkutetaan jäänmurtajakauppoja siitä, että ne tuovat tilauksia ja työtä, mutta apteekkeihin suhtaudutaan toisin, vaikka apteekit työllään tuovat muualle terveydenhuoltoon miljoonien säästöt.
Raja tuli vastaan
Siinä missä Villo vielä pohtii lopullista sulkemispäätöstä Tampereella, Pieksämäellä apteekkari Antti Mäntylä on päätöksensä tehnyt. Pieksämäen Kontiopuiston apteekki sulkee ovensa vuoden vaihteessa.
– Olen laskenut apteekin kannattavuutta jo vuosia, ja se on jatkuvasti heikentynyt. Nyt ollaan siinä, että näin pientä yksikköä ei pysty enää pitämään yllä.
Lähes jokainen hallitus 2000-luvulla on leikannut apteekeilta. Se on johtanut siihen, että kannattaakseen apteekin on oltava jatkuvasti suurempi. Apteekin pitämisestä on tullut volyymibisnestä.
Mäntylän mukaan päätöksen sinetöivät hallituksen ehdottamat kateleikkaukset ja apteekkiveron kiristykset, mutta tausta ulottuu kauemmas 2000-luvulle.
– Lähes jokainen hallitus 2000-luvulla on leikannut apteekeilta. Se on johtanut siihen, että kannattaakseen apteekin on oltava jatkuvasti suurempi. Apteekin pitämisestä on tullut volyymibisnestä.
Tässä yhtälössä pieni, reseptilääkemyyntiin nojaava sivuapteekki on äkkiä helisemässä.
– Etenkin viimeisin kateleikkaus on niille myrkkyä.
Apteekkimatka pitenee
Kontiopuiston asukkaille apteekin sulkeminen on Mäntylän mukaan ehkä harmillinen heikennys lähipalveluihin. Mutta koska pääapteekki, Pieksämäen Ykkösapteekki, sijaitsee vain 800 metrin päässä ja 17 000 asukkaan kaupungissa toimii kaikkiaan 4 apteekkia, asukkaiden apteekkiasiointimatka pysyy edelleen kohtuullisena.
Kontiopuiston apteekin reseptuuri on ollut Mäntylän mukaan 15 000 – 20 000:n luokkaa.
– Alueen lääkehuoltoon tällä ei ole vaikutusta, mutta toki monella apteekki lähtee omilta kulmilta.
Apteekin asiakkaana olevan hoivakodin lääkehuolto hoidetaan jatkossa pääapteekilta.
Moni harkitsee nyt sivuapteekin sulkemista
Apteekkariliiton tiedossa on tällä hetkellä kymmenkunta tapausta, joissa apteekkari on päättänyt tai harkitsee luopuvansa sivuapteekista. Suunnilleen saman verran yhteydenottoja aiheesta on tullut Fimeaan.
Syiksi apteekkarit mainitsevat nimenomaan hallituksen esittämät leikkaukset sekä apteekkiveron kiristykset.
Erityisen kiperään tilanteeseen hallituksen verouudistus asettaa ne apteekkarit, jotka ovat hakeneet ja saaneet uuden apteekkiluvan, mutta joutuvat vielä huolehtimaan myös niistä toimipisteistä, jotka odottavat seuraavaa hakijaa ja sitä, että luvan saanut apteekkari ottaa ne haltuun. Joissain tapauksissa tällainen välitila voi kestää useita kuukausia tai pidempäänkin.
Apteekkari voi siis joutua tilanteeseen, jossa hänellä on ylläpidettävänään uusi apteekki, jota hän on hakenut sekä samaan aikaan esimerkiksi pää- ja sivuapteekki, joista hän on luopumassa.
Koska hallituksen esittämässä uudessa veromallissa kaikkien apteekkarin nimissä olevien apteekkitoimipisteiden myyntikate lasketaan yhteen veron perusteeksi, verotus saattaa yhtäkkiä karata pilviin.
Apteekkariliitto onkin ehdottanut, että apteekkivero olisi apteekin vaihtovuonna lupakohtainen tai vaihtoehtoisesti apteekkiveron perusteeseen kirjattaisiin euromääräinen vähennysoikeus kahden apteekin pitoajalta.
Liitto esittää myös, että apteekkiveron nollaveroluokan ylärajaa korotettaisiin hallituksen esittämästä. Sivuapteekeille liitto ehdotti jo lausuntokierroksella uudenlaista sivuapteekkivähennystä, joka auttaisi turvaamaan sivuapteekkien toiminnan.