Selvityksen mukaan Suomessa on korkeaa lääketeollisuuden ja -tutkimuksen osaamista, mutta investoinneissa on viime vuosina jääty jälkeen esimerkiksi muusta Euroopasta. Kuva: iStock
Uutinen

Selvitys: Suomessa voitaisiin lisätä lääkekehitystä – ongelmana on rahoituksen puute

30.03.2021 | 11:41

Teksti : Hanna Hyvärinen

Jaa artikkeli:

Koronapandemian aiheuttama huoli huoltovarmuudesta voisi saada kehityksen rattaat liikkeelle.

Suomessa voitaisiin lisätä omaa lääkekehitystä ja kasvattaa lääketeollisuuden kilpailukykyä nykyisestä, kertoo VTT:n työ- ja elinkeinoministeriölle ja Lääketeollisuus ry:lle tekemä tuore selvitys

Selvityksen mukaan Suomessa on korkeaa lääketeollisuuden ja -tutkimuksen osaamista, mutta investoinneissa on viime vuosina jääty jälkeen esimerkiksi muusta Euroopasta. Koronapandemia on kuitenkin osaltaan saanut muun muassa päättäjät miettimään kotimaista lääketuotantoa huoltovarmuuden näkökulmasta.

Monien kriittisten lääkeaineiden valmistus on keskittynyt Kiinaan ja Intiaan, jolloin niiden saanti saattaa vaarantua koronapandemian kaltaisessa poikkeustilanteessa.

Pandemia tarjoaa momentumin

VTT on selvityksessään hahmotellut kolme näkökulmaa lääketeollisuuden toimintaympäristön kehittämiseen Suomessa.

Yhtäällä on huoltovarmuuden näkökulma, jonka tavoitteena olisi varmistaa kriittisten lääkkeiden ja rokotteiden riittävyys.

– Tämän momentum on nyt, sanoo VTT:n johtava tutkija Jaakko Paasi.

Hänen mukaansa koronapandemian aiheuttama huoli lääkkeiden saatavuudesta on otollinen pohja polkaista kehitystyö käyntiin.

Toinen selvityksessä esiin nostettu näkökulma on lääketutkimuksen muuttaminen liiketoiminnaksi. Selvityksen mukaan Suomessa tehdään laadukasta tutkimusta, mutta se ei muutu bisnekseksi.

Avuksi tähän selvitys ehdottaa muun muassa liiketoimintaosaamisen tukemista sekä globaalisti merkittävien innovaatiohubien rakentamista. Jälkimmäisissä yhdistyisivät muun muassa huippututkimus, rahoitus ja liiketoimintaosaaminen.

Kolmas selvityksen näkökulma korostaa datan ja tekoälyn hyödyntämistä nykyistä laajemmin. Suomessa on ainutlaatuiset mahdollisuudet hyödyntää muun muassa erilaisia terveystietokantoja.

Rahoituksessa kohtaanto-ongelma

Kehityksen merkittävimmäksi esteeksi selvitys nostaa rahoituksen. Tai oikeammin sen, että rahoitusmekanismit ja lääketeollisuuden ja -tutkimuksen tarpeet eivät nykyisellään kohtaa.

– Rahoitusta on kyllä tarjolla, mutta ehdot ja intressit eivät kohtaa riittävän hyvin, Paasi sanoo.

Hänen mukaansa lääketeollisuuden ja julkisen ja yksityisen rahoituksen edustajat pitäisikin saada saman pöydän ääreen keskustelemaan tarpeista ja tavoitteista.

– Yksityiset sijoittajat eivät tunne lääketeollisuutta ja sen sijoitusmahdollisuuksia, Paasi sanoo.

Samaa sanoo johtaja Pasi Kemppainen Santen Pharmacetical -lääkeyhtiöstä.

– Perinteinen lääketeollisuus ei ymmärrä riskirahoitusta ja riskirahoittajat puolestaan eivät ymmärrä, miten lääketeollisuus toimii, Kemppainen sanoo.

Hänen mukaansa muun muassa lääketutkimuksen ja -kehityksen eri vaiheisiin tulisi hankkia nimenomaan kuhunkin vaiheeseen erikoistuneita rahoittajia, jotka tuntisivat näiden vaiheiden riskit ja mahdollisuudet.

Suomen valttina vastuullisuus

Selvityksen mukaan rahoituksen ja muiden ongelmien ratkaisu edellyttää ripeitä toimia, sillä koronapandemian aiheuttama murros tarjoaa otollisen hetken muuttaa asioita.

Selvitys ehdottaa kansallisen lääketeollisuuden strategian laatimista ainakin vuoteen 2030 saakka sekä kansallista koordinaatiota, joka huolehtisi strategian jalkauttamisesta ja linkittäisi osaajat ja rahoittajat yhteen.

Paasin mukaan Suomessa tuotettujen lääkkeiden valttina olisi – huoltovarmuuden ohella – vastuullisuus ja ”vihreys”.

– Näillä seikoilla ei ehkä vielä ole merkitystä kuluttajien lääkevalinnoissa, mutta tulevaisuudessa luultavasti on. Esimerkiksi kosmetiikan osalta tämä muutos on jo tapahtunut, Paasi sanoo.