Ravistusten vuosi
- 15.12.2016 at 12:00
Apteekkialalla kulunut vuosi on ollut reippaan keskustelun vuosi.
VUOSI 2016 on ollut suurten muutosten vuosi. Uutisia ovat leimanneet Syyrian sota, Euroopan pakolaistulva, ilmastonmuutos, Brexit ja Trump samaan aikaan, kun globaalia köyhyyttä on onneksi onnistuttu vähentämään ja teknologian kehitys on ollut nopeampaa kuin koskaan.
Apteekkialalla kulunut vuosi on ollut reippaan keskustelun vuosi. Julkisuudessa on käyty kriittistä keskustelua apteekeista.
Kuitenkin apteekissa asioivien ihmisten antama palaute saamastaan palvelusta on ollut edelleen varsin kiittävää. Tämä ristiriita on ollut apteekkilaisille hämmentävää.
MAAILMA MUUTTUU, ja sen mukana muuttuvat myös apteekit.
Muutoksia varten olemme tänä vuonna rakentaneet apteekkialan digitalisaatiostrategian. Toimiala on kulkenut digitalisaation etulinjassa jo pitkään, ja apteekeista toimitetaan vuosittain noin 50 miljoonaa sähköistä reseptiä.
Apteekit toimivat myös Kelan suorakorvauspalveluiden tuottajana ja käsittelevät yli miljoona Kelan asiakastapahtumaa viikossa.
DIGITALISAATIOSTRATEGIAN perusajatuksena on, että apteekit tarjoavat sähköisiä palveluita niille, jotka niitä haluavat hyödyntää. Apteekit huolehtivat samalla myös niiden palveluista, jotka eivät koe sähköistä maailmaa omakseen tai ovat muusta syystä sen ulottumattomissa.
On ehdottoman välttämätöntä, että lääkkeitä saa jatkossakin läheltä ja että sitouttaminen lääkkeen oikeaan käyttöön varmistetaan myös digitaalisessa maailmassa. Emme saa koskaan aliarvioida inhimillisen kontaktin merkitystä lääkehoitoon motivoimisessa.
OLENNAINEN OSA toimialan digitalisaatiota on entisestään vahvistaa apteekkien ja muun terveydenhuollon välistä tiedonkulkua.
Digitalisaatio voi olla avain entistäkin tuloksellisempaan lääkehoitoon, jos se mahdollistaa yhtenäiset lääkelistat ja ajantasaisen tiedonkulun.
OLEMME KULUVANA syksynä tehneet esityksiä myös apteekkilupajärjestelmän uudistamisesta.
Apteekkitoimialaa uudistettaessa kannattaa pitää huolta nykyisistä saavutuksista; lääkitysturvallisuudesta, lääkkeiden
hyvästä saatavuudesta, kotimaisesta omistajuudesta ja lääkemyynnin verojen maksamisesta Suomeen.
Apteekkien määrän lisääminen on yksi keino uudistaa toimialaa, ja se voidaan toteuttaa sekä apteekkilupien määrää lisäämällä että sivuapteekkisääntelyä keventämällä.
Apteekkitoimialaa uudistettaessa kannattaa pitää huolta nykyisistä saavutuksista.”
Itsehoitolääkkeissä voitaisiin kokeilla alennusten sallimista, ja lääketaksaa kannattaa uudistaa vastaamaan paremmin apteekissa tehtyä työtä.
Uudistuksissa keskeisessä roolissa pitää olla apteekkien toiminnan entistä vahvempi integrointi terveydenhuoltoon.
NELJÄN SUURIMMAN PUOLUEEN kansanedustajat arvioivat tuoreessa Apteekkarilehdessä apteekkitoiminnan uudistamista.
Keskustelu on rakentavaa, ja toivon, että sellaisena se jatkuu myös ensi vuonna.
Erityisesti toivon, että farmasian ammattilaisten merkitys osana terveydenhuoltoa tulee jatkossa yhä vahvemmaksi lähtökohdaksi alan kehittämiselle.
Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtaja.
***
Ett omskakande år
ÅR 2016 har varit ett år av stora förändringar.
Nyheterna har präglats av kriget i Syrien, flyktingströmmen till Europa, klimatförändringen, Brexit och Trump. Den globala fattigdomen har lyckligtvis minskat och den teknologiska utvecklingen har varit snabbare än någonsin.
I apoteksbranschen har det gångna året varit fyllt av livlig diskussion. Kritiska röster har höjts mot apoteken i offentligheten.
Men apotekskundernas respons på servicen de fått har fortfarande varit riktigt positiv. Denna motsägelse har varit lite förbryllande för apotekspersonalen.
VÄRLDEN FÖRÄNDRAS och apoteken med den.
Med tanke på förändringarna har vi i år gjort upp en digitaliseringsstrategi för apoteksbranschen. Vi har redan länge gått i främsta ledet i fråga om digitalisering och årligen expedieras cirka 50 miljoner elektroniska recept på apoteken.
Apoteken producerar också direktersättningstjänster åt FPA och hanterar över en miljon kundbetjäningstillfällen för FPA varje vecka.
Grundidén med digitaliseringsstrategin är att apoteken erbjuder elektroniska tjänster åt dem som vill utnyttja sådana.
Apoteken betjänar även dem som inte känner sig hemma i den elektroniska världen eller som inte har tillgång till den.
Det är absolut nödvändigt att läkemedel också i fortsättningen fås på nära håll och att patienten motiveras att använda läkemedlet rätt, även i en digital värld. Vi får aldrig underskatta betydelsen av mänsklig kontakt vid motiverande till medicinering.
ETT VÄSENTLIGT mål i branschens digitalisering är att stärka kommunikationen mellan apoteken och den övriga hälsovården ytterligare.
Digitaliseringen kan vara en nyckel till ännu effektivare medicinering, om den möjliggör enhetliga läkemedelslistor och tidsenlig information.
UNDER DEN GÅNGNA hösten har vi också gett förslag till förnyande av apotekstillståndssystemet.
När apoteksbranschen förnyas lönar det sig att värna om det vi redan uppnått; medicineringssäkerhet, god tillgång på läkemedel, inhemskt ägande och att skatterna för läkemedelsförsäljningen betalas till Finland.
Att öka apotekens antal är ett sätt att förnya branschen, och det kan göras genom att öka antalet apotekstillstånd och minska regleringen för filialapotek.
När apoteksbranschen förnyas gäller det att värna om det vi uppnått.”
På egenvårdsläkemedel kunde man prova att tillåta rabatter och läkemedelstaxan kunde gärna revideras så att den bättre motsvarar det arbete som utförs på apoteket.
En viktig utgångspunkt i förnyelserna bör vara att apoteksverksamheten integreras allt starkare i hälsovården.
RIKSDAGSLEDARMÖTER från de fyra största partierna kommenterar i den nyaste Apteekkarilehti förnyandet av apoteksverksamheten.
Diskussionen är konstruktiv och det hoppas jag den är också nästa år.
Speciellt hoppas jag att värdet av det farmaceutiska yrkesfolket som en del av hälsovården blir en allt viktigare utgångspunkt i utvecklandet av branschen.
Skribentten är Apotekareförbundets verkställande direktör.