Potilastietojen jakaminen parantaisi lääkeneuvontaa ja mahdollistaisi hoidon seurannan apteekeissa
Uutinen - 21.04.2023 at 08:50
Tutkimuksen mukaan apteekeilla tulisi olla käytössä potilastietoja nykyistä laajemmin, jotta lääkeneuvonta ja rationaalista lääkehoitoa edistävät palvelut toteutuisivat parhaiten.
Moni apteekki tarjoaa lakisääteisen lääkeneuvonnan lisäksi erilaisia rationaalista lääkehoitoa edistäviä palveluja, kuten lääkehoidon arviointeja ja koneellista annosjakelua. Palveluilla edistetään esimerkiksi pitkäaikaissairaiden ja monilääkittyjen avohoidon potilaiden lääkehoitoa.
Farmaseuttisen henkilökunnan saatavilla oleva potilastieto ei kuitenkaan välttämättä riitä kaikkien palvelujen toteuttamiseen.
Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Johanna Laakso selvitti pro gradu -työssään, millaisia potilastietoja apteekeissa tulisi olla saatavilla lääkkeiden toimittamisessa ja muun palvelutoiminnan tukena.
Apteekeissa ei ole riittävästi potilastietoa
Tutkimukseen vastanneista asiantuntijoista valtaosa koki, että apteekeissa ei ole riittävästi potilastietoa. Tällä hetkellä sitä on saatavilla vain lääkemääräyksistä, Kelan lääkekorvaustiedoista sekä asiakkaalta kysymällä. Lisäksi apteekeilta puuttuvat esimerkiksi suorat yhteydenpitoväylät muihin sote-toimijoihin.
Asiantuntijoiden mukaan apteekeissa oli tärkeä saada tietoa erityisesti asiakkaan diagnooseista, verenpaineen mittaustuloksista sekä munuaisten toimintaa kuvaavasta GFR-arvosta.
– Näiden tietojen avulla apteekeissa työskentelevät farmasian ammattilaiset pystyisivät antamaan vielä yksilöllisempää lääkeneuvontaa ja sitouttamaan asiakkaita lääkehoitoon. Lisäksi apteekeilla voisi olla entistä parempi mahdollisuus osallistua myös hoidon seurantaan, Laakso kertoo.
Hyvinvointisovelluksella tieto apteekeille
Laajemmat tiedonsaantioikeudet auttaisivat hyödyntämään paremmin farmasian ammattilaisten asiantuntemusta.
Potilastietojen käyttöä apteekeissa jarruttaa tämän hetken lainsäädäntö, jonka mukaan avohuollon apteekkien farmaseuttinen henkilöstö toimii erillään sosiaali- ja terveydenhuollon kentästä, eikä siten ole oikeutettu käsittelemään potilastietoja.
Potilastietojen saaminen kiinteäksi osaksi apteekkien arkea vaatisi muutoksia lainsäädäntöön, mutta ongelman voisi kiertää esimerkiksi hyvinvointisovelluksilla.
– Saattaisi olla mahdollista kehittää esimerkiksi hyvinvointisovelluksia, joiden kautta apteekit voisivat asiakkaan luvalla tarkastella potilastietoja omalla käyttöliittymällään. Tällaisia sovelluksia voitaisiin ottaa käyttöön esimerkiksi lääkehoidon arviointipalvelun yhteydessä, Laakso sanoo.
Laakson mukaan tiedonsaantia kannattaisi arvioida tulevaisuudessa siitä näkökulmasta, mikä palvelisi lääkehoidon toteutukseen osallistuvien ammattihenkilöiden sekä potilaan itsensä tarpeita.