Oikean mielialalääkkeen löytäminen voi vaatia aikaa ja kärsivällisyyttä
Apteekkityö - 09.10.2025 at 07:39
Hoitosuositusten mukainen ensisijainen lääke ei aina ole sopivin vaihtoehto. Lääkehoidon arvioinnissa häiritsevät oireet paljastuivat masennuslääkkeen haittavaikutuksiksi.
Lue tiivistelmä
- 36-vuotias nainen oli kärsinyt koko aikuisikänsä mielenterveysongelmista, lähinnä ahdistuneisuudesta, pakko-oireista ja masennuksesta. Vuosien varrella hänelle oli kokeiltu useita mielialalääkkeitä, kunnes sopiva löytyi.
- Elämäntilanteen muutokset kuitenkin toivat mukanaan hankalia oireita. Lääkehoidon arvioinnissa paljastui, että ne johtuivat lääkityksestä.
- Jokainen ihminen reagoi lääkkeisiin yksilöllisesti, joten sopivan lääkkeen ja annostuksen löytäminen voi vaatia aikaa.
36-vuotias nainen oli kärsinyt koko aikuisikänsä mielenterveysongelmista, lähinnä ahdistuneisuudesta, pakko-oireista ja masennuksesta. Vuosien varrella hänelle oli kokeiltu useita mielialalääkkeitä, joista serotoniinin takaisinoton estäjiin eli niin sanottuihin SSRI-lääkkeisiin kuuluva fluoksetiini oli osoittautunut toimivimmaksi yhdessä psykoterapian kanssa.
Pitkän parisuhteen päättymisen myötä naisen mielialaoireet, itkuisuus, ahdistuneisuus ja ärtyneisyys olivat vuosia käytössä olleesta lääkityksestä huolimatta pahentuneet. Lisäksi hän oli kärsinyt jatkuvasta etomisesta, ruokahaluttomuudesta ja närästyksestä. Hän oli kokenut itsensä saamattomaksi ja jatkuvasti väsyneeksi, vaikka oli nukkunut lähes yhdeksän tuntia yössä.
Kärsittyään kuukauden verran pahentuneista mielialaoireista sekä pahoinvoinnista, nainen oli käynyt työterveyslääkärin juttusilla.
Verikokeiden tulokset yllättivät
Verikokeissa oli paljastunut sekä natrium- että kaliumarvojen olevan viitearvojen alarajoilla. Lisäksi hemoglobiiniarvo oli ollut matalahko, 115 mmol/l.
Tulokset olivat yllättäneet naisen totaalisesti, sillä pari vuotta aiemmin otetuissa verikokeissa arvot olivat olleet vielä täysin normaalit. Nainen ei ollut muuttanut ruokavaliotaan tai kärsinyt runsaista kuukautisista.
Fluoksetiini voi joillain aiheuttaa natriumarvojen ja hemoglobiinin laskua. Lääkäri oli tästä syystä ehdottanut lääkkeen vaihtoa toiseen masennuslääkkeeseen, venlaflaksiiniin.
Se vaikuttaa osittain samalla tavalla kuin SSRI-lääkkeet, mutta lisäksi parantaa aloitekykyä noradrenaliini takaisinoton eston ansiosta. Kyseessä on serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjä, niin sanottu SNRI-lääke.
Uusi lääke, uudet oireet
Uusi lääke osoittautui aluksi toimivaksi. Parin kuukauden jälkeen nainen huomasi olevansa aamuisin virkeämpi, ja pahoinvointi oli helpottanut.
Tilalle oli kuitenkin tullut muita häiritseviä oireita. Nainen kertoi alkaneensa aamuisin vapista, hikoilla ja hermoilla pienistäkin asioista. Oireet ilmenivät noin kahden tunnin kuluttua venlafaksiinin ottamisesta. Ne helpottivat yleensä iltapäivään mennessä, mutta olivat erittäin kiusallisia.
Iltaisin uni ei meinannut tulla, ja yöheräilystäkin oli tullut enemmän sääntö kuin poikkeus. Öisin herätessään nainen kertoi usein olevansa niin kuumissaan, että oli alkanut käyttää peittona pelkkää pussilakanaa. Lisäksi hän oli huomannut suolen toimintansa hidastuneen. Ulosteet olivat muuttuneet papanamaisiksi ja koviksi.
Naiset kuvailemat oireet kuulostivat venlaflaksiinin mahdollisilta haittavaikutuksilta. Kehotin häntä ottamaan yhteyttä työterveyslääkäriin.
Vanha lääke avuksi
Lääkäri oli samaa mieltä kiusallisten oireiden aiheuttajasta, ja venlafaksiini päädyttiin lopettamaan asteittain parin kuukauden aikana. Tilannetta kartoitettaessa kävi ilmi, että naisella ei juuri ollut masennusoireita, kuten alakuloa, itsetuhoisuutta tai keskittymisvaikeuksia. Sen sijaan oireilu viittasi enemmän ahdistuneisuushäiriöön.
Hänelle aloitettiin kokeeksi buspironi-lääkitys. Buspironi on vanha lääke, jonka käyttö on vähentynyt uudempien lääkkeiden kuten SSRI-lääkkeiden myötä. Sitä kuitenkin edelleen määrätään muun muassa yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoitoon, erityisesti silloin, kun SSRI- ja SNRI-lääkkeet eivät haittavaikutusten vuoksi sovellu asiakkaalle.
Nykyiset hoitosuositukset ohjaavat ensisijaisesti uuden polven masennuslääkkeiden käyttöön erilaisten mielenterveysongelmien hoidossa. SSRI- ja SNRI-lääkkeet ovat tehokkaita ja yleensä hyvin siedettyjä. Niiden haittavaikutukset ovat usein tilapäisiä ja lievittyvät lääkehoidon jatkuessa.
Kaikille ne eivät kuitenkaan sovi. Jokainen ihminen reagoi lääkkeisiin yksilöllisesti, joten sopivan lääkkeen ja annostuksen löytäminen voi vaatia aikaa.
Kirjoittaja on LHA-pätevyyden suorittanut farmaseutti Laura Aho Taivalkosken apteekista. Teksti pohjautuu todelliseen lääkehoidon arviointiin. Moniammatillisessa lääkehoidon arvioinnissa (LHA, LHKA) ratkotaan erilaisia lääkehoitoon ja lääkityksen kokonaisuuteen liittyviä ongelmia. Aloitteen arviointiin voi tehdä potilas itse, omainen, hoitaja, lääkäri tai farmasian ammattilainen. Arvioinnin tekee aina erikoiskoulutettu farmasian ammattilainen. Päätökset mahdollisista lääkitysmuutoksista tekee lääkäri.