Nilsiän apteekki oli Minna Reijosen työpaikkana 25 vuotta. Työt jäävät tauolle, kun hänet valittiin kansanedustajaksi keväällä 2019. kuvat: Petri Jauhiainen
Uutinen

Nilsiän apteekista Arkadianmäelle

12.10.2021 | 10:44

Teksti : Erja Elo

Jaa artikkeli:

Kansanedustaja Minna Reijonen työskenteli 25 vuotta apteekkifarmaseuttina. Hän rohkaisee kollegoja lähtemään politiikkaan, sillä kansalaisten arjessa kiinni olevilla terveydenhuollon ammattilaisilla olisi paljon annettavaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Maanantai 15. huhtikuuta vuonna 2019 muutti Minna Reijosen (ps.) elämän monella tavoin. 

Edellisenä iltana jännitettiin eduskuntavaalien vaalivalvojaisia, ja koti oli täynnä vieraita. Lähipiiri oli viettämässä aviomiehen 50-vuotisjuhlia, ja ääntenlaskennan edetessä paikalle tuli myös toimittajia paikallislehdestä, Yleisradiosta ja Savon Sanomista.

Maanantaina aamuyöllä julkistettiin lopulliset tulokset: kansa oli äänestänyt Minna Reijosen perussuomalaisten kansanedustajaksi Savo-Karjalan vaalipiiristä 4 927 äänellä.

Kirkasta läpimenoa osattiin odottaa, sillä hän oli jo aiemmin noussut Kuopion kaupunginvaltuustoon Pohjois-Savon äänikuningattarena. 

Voitonjuhlien jälkeisenä päivänä Reijonen ajoi mustalla Volvollaan työpaikalleen Nilsiän apteekkiin ja sopi apteekkarin kanssa, että työt jäävät tauolle yli 25 vuotta kestäneen farmaseuttiuran jälkeen.

Kyläkoulun hiljainen tyttö

Heinäkuussa 2021 kansanedustaja Reijonen vastaa puhelimeen kotonaan Pohjois-Savossa. Hän kuulostaa hyväntuuliselta. Puhe soljuu nopeasti, leppoisa savon murre kuuluu välillä sanojen rytmityksessä.

Kuntavaalit ovat ohi ja eduskuntakin virallisesti kesätauolla, mutta kiirettä riittää. Edellinen puhelinkokous on päättynyt juuri ennen Apteekkari-lehden haastattelua.

Kesälomaa Reijonen on viettänyt kotipaikkakunnallaan. Hän on syntynyt Nilsiässä ja asunut siellä lähes koko elämänsä, 49 vuotta. Muutaman tuhannen ihmisen kylällä hän on paikallinen julkkis.

– On ihan positiivinen asia, että ihmiset tulevat kauppareissullakin juttelemaan. Minulle myös soitetaan ja laitetaan sähköpostia hyvin monenlaisista asioista, hän kertoo.

Nilsiä on perinteinen maatalouspitäjä, joka tunnetaan kauniista luonnosta, järvistä ja erityisesti Tahkovuoren laskettelukeskuksesta. Reijonen muistelee, että paikkakunta tuntui 1970- ja 1980-luvuilla paljon elävämmältä kuin nykyään.

Lapsuus pienellä paikkakunnalla oli turvallinen. Äiti oli enimmäkseen kotiäitinä, mutta työskenteli välillä vanhainkodin keittiössä. Isä teki töitä rakennuksilla ja oli mukana rakentamassa esimerkiksi Nilsiän terveysasemaa.

– Olen kiitollinen, että sain itse käydä pientä Murtolahden kyläkoulua, jota myös omat vanhempani olivat käyneet. Ala-asteella minulla oli sama opettaja kuin heillä.

Yläasteen ja lukion Reijonen kävi Nilsiän kirkonkylällä. Hän kertoo olleensa koululaisena ujo ja hiljainen. Kemiasta kiinnostuneena hän päätyi työharjoitteluun Nilsiän apteekkiin.

– Apteekissa korostettiin, että työssä pitää olla äärettömän tarkka. Pakkasin sitten salmiakkeja 15 gramman paperipusseihin niin, että etsin lopuksi puolikkaita, että paino ei mene yli, hän kertoo nauraen.

Lukion jälkeisen välivuoden ja läpi opiskeluajan hän työskenteli apteekissa teknisenä työntekijänä. Valmistuttuaan Kuopion yliopistosta vuonna 1994 hän sai vakituisen työn apteekkifarmaseuttina.

Potentiaalia yhteisten asioiden hoitajaksi

Kiinnostus politiikkaa kohtaan syttyi, kun Reijonen puolisoineen joutui napit vastakkain Nilsiän kaupungin kanssa.

Kaupunki oli pitänyt moottorikelkkareittiä luvatta heidän tontillaan. Reijosten asiaa käsiteltiin kaupunginjohtajan ja valtuuston puheenjohtajan kanssa.

Paikallinen poliitikko näki Reijosessa potentiaalia yhteisten asioiden hoitajaksi ja alkoi suostutella häntä mukaan kuntapolitiikkaan.

–  Mietin puoli vuotta, ennen kuin suostuin ehdokkaaksi. Ajattelin, että jos lähden politiikkaan, siinä pitää olla aidosti ja kunnolla mukana.

Reijonen valittiin Nilsiän valtuustoon vuonna 2008. Hän oli sitoutumattomana kristillisdemokraattien listalla, koska halusi vielä miettiä puolueen valintaa.

Valtuustotyöskentely oli hyvää opetusta yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen. Reijonen teki ahkerasti aloitteita, joista osa eteni, osa ei. Senioritalon rakentamista koskeva aloite kuopattiin, mutta Nilsiän vanhan kivikirkon edustalta saatiin harvennettua puita ja kirkko tuli paremmin esille.  

– Opin että politiikassa mikään ei muutu kerralla, vaan asioista täytyy muistuttaa moneen kertaan, niin ne etenevät pikkuhiljaa ajan kanssa.

Raha ei riitä humputteluun

Nilsiän valtuusto käsitteli myös vuosia vellonutta keskustelua Tahkovuoren korottamisesta. 

– Vasta tässä vaihteessa silmäni avautuivat sille, minkälaista politiikka oikeastaan on, hän kertoo.

Nilsiään kuuluvan Tahkovuoren rinteille oli raivattu laskettelu- ja pujottelurinteet 1960-luvulla. Vuosituhannen alussa herätettiin henkiin vanha idea laskettelurinteen korottamisesta. Ideana oli siirtää Tahkolle 200 miljoonaa kuutiometriä kaivosjätettä Siilinjärveltä niin, että rinnekorkeus nousisi reilusta 200 metristä jopa 750 metriin.

Luonnonsuojelupiirit pitivät korotusta suuruudenhulluna ja järkyttävänä hankkeena. Myös Reijonen vastusti hanketta. Aloite äänestettiin lopulta kumoon Nilsiän valtuustossa vain yhden äänen enemmistöllä.

Valtuuston ehkä merkittävin päätös oli Nilsiän liittäminen Kuopioon vuonna 2013. Reijonen oli esittänyt, että Nilsiä ei menisi kuntaliitokseen mukaan ennen kuin on selvitetty kaikki vaikutukset alueen yrityksiin ja ihmisiin.

Pian tuli ilmoitus, että terveyskeskuksen ilta- ja viikonloppupäivystys päättyy Nilsiässä. Asiasta ärsyyntyneenä Reijonen keräsi apteekin asiakkailta valtavan määrän allekirjoituksia päivystyksen säilyttämiseksi. Kansalaisadressilla lääkäripäivystys sai jatkoaikaa, mutta loppui myöhemmin.

–  Edelleenkin minua vähän harmittaa, ettei selvitystä tehty ennen lopullista päätöstä. En tykkää lainkaan siitä, miten palvelut keskitetään. Lähipalvelut ovat ihmisille tärkeitä, ja kunnan tehtävä on pitää huolta niistä.

Kun Nilsiän kaupunki lakkautettiin, Reijonen valittiin Kuopion kaupunginvaltuustoon. Tässä vaiheessa hän oli jo liittynyt perussuomalaisten jäseneksi.

Puolueen arvoissa häneen vetoavat kansallismielisyys ja EU-kriittisyys. Hänestä on tärkeää kohdentaa yhteiset rahat kotimaan hyväksi, eikä “noudattaa orjallisesti EU:n ohjeita”.

– Ensin pitää laittaa kuntoon tärkeät asiat kotimaassa. Loput rahat laitetaan humputteluun vasta sitten, jos siihen on varaa, hän linjaa.

Eniten kirjallisia kysymyksiä

Kansanedustajan työ on ollut odotusten mukaista. Reijonen kokee pystyvänsä nostamaan asioita poliittiseen keskusteluun ja vaikuttamaan epäkohtiin, mutta se vaatii sinnikkyyttä.

– Kun omaa linjaansa perustelee ihmisille, asiat muuttuvat vähän kerrallaan. Pitää olla pitkäjänteisyyttä. 

Hän on käyttänyt ääntään ahkerasti. Kun iltapäivälehdessä listattiin eduskunnan tuppisuita ja eniten äänessä olleita, hän yllättyi itsekin, että oli eniten kirjallisia kysymyksiä ministereille tehnyt kansanedustaja.

Hän on painottanut aloitteissaan esimerkiksi lähipalveluiden merkitystä, pyrkinyt parantamaan vanhustenhoidon nykytilaa ja esittänyt omaishoidonvaltuutetun viran perustamista Suomeen.

Hän on erittäin tyytyväinen päästyään ensimmäisen kauden kansanedustajana suosittuihin talousvaliokuntaan sekä sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Muista perussuomalaisista siellä työskentelevät kansanedustajat Arja Juvonen ja Kaisa Juuso, joilla on sairaanhoitajan koulutus. 

– Pidän valiokuntatyöskentelystä, jossa poliittisuus ei näy samalla tavalla kuin esimerkiksi räiskyvämmissä eduskunnan kyselytunneissa. Valiokunnissa pohditaan ja syvennytään asioihin monelta kantilta. 

Reijonen hyödyntää terveysalan osaamistaan myös Euroopan neuvoston tasolla. Hän on jäsenenä neuvoston Suomen valtuuskunnassa ja ryhmässä, joka vastaa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa. Strasbourgissa ja Pariisissa kokoontuva ryhmä keskustelee, tekee aloitteita ja teettää selvityksiä, joiden perusteella se tekee esityksiä Euroopan neuvoston istuntoon. 

Reijonen pitää luottamustehtävää erittäin mielenkiintoisena elämänkokemuksena, koska sen kautta näkee, miten sairaanhoito ja lääkehuolto toimivat koko Euroopan tasolla.

Apteekkiasiat esillä valiokunnassa

Entisenä apteekkifarmaseuttina Reijonen pitää apteekkialaa ahkerasti esillä valiokuntatyössä, kun käsitellään lääkehuollon kysymyksiä.

Hän on myös tehnyt suoraan apteekkialaan liittyviä kirjallisia kysymyksiä. Ne ovat koskeneet apteekkihenkilökunnan koronarokotusten nopeuttamista, rokotuksien mahdollistamista apteekeissa, maskien jakelua kansalle apteekeista maksutta sekä Kela-korvattavien reseptilääkkeiden 50 euron alkuomavastuun poistamista.

Yksi hänen vakioaiheistaan on tiedonsiirron parantaminen terveydenhuollossa.

– Jäkätän valiokunnassa aina tiedonsiirrosta. On uskomatonta, että eri sairaaloissa käytössä voi olla satoja eri tietojärjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään.

Samat ongelmat koskevat apteekkia: nykyisillä järjestelmillä apteekeista ei saa nopeasti yhteyttä lääkäriin, jos reseptissä on ongelma. Tiedonsiirron ongelmat näkyvät myös niin, että Reijosen mukaan oikeastaan kenenkään lääkityskortti ei ole ajan tasalla.

– Terveydenhuoltoon pitäisi saada samanlainen keskitetty valtakunnallinen tietojärjestelmä kuin Kelalla tai Verohallinnolla.

Reijonen korjaisi myös liian tiukat tietosuojasäännöt, jotka kääntyvät potilasta vastaan. Jos potilas on saanut kahdelta eri lääkäriltä lääkkeitä, joilla on keskenään haitallisia yhteisvaikutuksia, apteekki ei saa salassapitosyistä kertoa tästä kummallekaan lääkärille.

Sen sijaan farmaseutin on pakko soittaa lääkärille, jos apteekista on loppunut potilaan tarvitsema 10 mg:n lääkevahvuus ja pyytää tätä vaihtamaan 5 mg:n vahvuiseen valmisteeseen annoksella kaksi tablettia kerralla.  

– Farmaseutti on opiskellut yliopistossa monta vuotta, mutta ei saa tehdä omin päin näin yksinkertaista päässälaskutoimitusta. Sairaala-apteekeissa vaihtoja saa tehdä, mutta avoapteekeista on pakko soittaa lääkärille, hän ihmettelee.

Sote-uudistus väkisin läpi

Kesäkuussa hyväksytty historiallinen sote-uudistus ei ollut täysin perussuomalaisten mieleen. Muiden oppositiopoliitikkojen tapaan uudistusta vastaan äänestänyt Reijonen kokee, että päätös runnottiin väkisin läpi.

– Ratkaisussa on paljon hyvääkin, kuten perusidea tasapuolisista palveluista, mutta sopimukseen jäi paljon porsaanreikiä. Siinä ei ole esimerkiksi minkäänlaista takuuta lähipalveluista, Reijonen kritisoi.

Hän kuvailee tulevia sote-alueita valtaviksi kuntaliitoksiksi, joissa päätöksenteko loittonee yhä kauemmas ihmisten arjesta. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinto siirtyy kunnilta hyvinvointialueille, kuntiin jäävät entiseen tapaan valtuustot ja lautakunnat.

– Pelkona on byrokratian ja hallinnon kulujen kasvaminen. Luottamuspaikkoja tulee hirveästi lisää, mutta ei saada uusia työpaikkoja tekeville käsille.

Hän on huolissaan myös yliopistollisten sairaaloiden asemasta sote-uudistuksen jälkeen. Ne eivät saa muuttua tavallisiksi sairaaloiksi, koska tutkimustyön ja tieteellisesti merkittävän opetustehtävän poistaminen saattaisi heikentää potilaiden saamaa hoitoa.

Kollegat, tulkaa mukaan!

Minna Reijonen on todennäköisesti vasta viides farmasiataustainen henkilö, joka on toiminut Suomessa kansanedustajana.

Hän kannustaa farmasian alan ihmisiä lähtemään politiikkaan puoluetaustasta riippumatta. Kansalaisten arjessa kiinni olevilla terveydenhuollon ammattilaisilla olisi hänestä paljon näkemystä ja annettavaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

– Apteekissa kansalaisten on helppo ottaa puheeksi myös asioita, jotka mättävät. Itsekin huomasin apteekkityössä, että maailmassa on paljon epäkohtia.

Jos päättäjinä olisi enemmän apteekkialan ihmisiä, saattaisivat alan tunnettuus ja arvostus nousta. 

– Apteekkipuolen mahdollisuuksia ei ole tuotu tarpeeksi hyvin esille. Apteekki on joka kylässä, mutta terveysasemaa ei, ja lähipalvelut ovat tärkeitä ihmisille, hän sanoo.

Reijosen mielestä apteekkien tehtäväkenttää voisi hyvin laajentaa esimerkiksi rokotuksiin. Apteekkien kannattaisi muutenkin pyrkiä nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön julkisen terveydenhuollon kanssa.

Toiveena pitkä ura kansanedustajana

Minna Reijonen toivoo pitkää uraa kansanedustajana, mutta tietää sen olevan kiinni kansan mielipiteestä ja koko puolueen suosiosta.

– Ehdottomasti tulen hakemaan jatkokautta, jos ei mitään katastrofia satu. Kansa tietysti päättää, miten se menee.

Reijonen on nähnyt läheltä, miten vuonna 1995 perustetun puolueen kannatus on noussut. Huhtikuun 2021 kuntavaaleissa puolue oli koko maassa neljänneksi suosituin ja sai lähes 600 uutta valtuustopaikkaa.

– Monessa kunnassa saimme ehdokkaita täydet listat, aiempina vuosina näin ei ole ollut. Arvostan kovasti sitä, että meitä on monelta alalta ja eri ikäisiä ihmisiä. Tulevina vuosina puolueessa tarvitaan erityisesti sote-osaajia.

Gallupeissa on ennustettu, että perussuomalaiset nousee Suomen suurimmaksi puolueeksi. Reijonen näkee suosion merkkinä siitä, että asioita on tehty puolueessa oikein.

– Ei pidä tuudittautua gallupien suosioon, vaan päivittäistä työtä yhteisten asioiden eteen jatketaan, kuten ennenkin.

Työ eduskunnassa jatkuu jälleen syyskuussa. Helteisinä kesäpäivinä Reijonen on tehnyt puutarhatöitä, lukenut kirjoja ja opetellut ranskaa.

Hän odottaa koronapandemian loppua, jotta maailma avautuisi taas matkailulle. Rantalomista Reijoset eivät välitä. He ovat käyneet Egyptissä pyramidin sisällä ja painuneet Meksikossa sukellusveneellä merenpohjaan, vierailleet Floridassa Kennedyn avaruuskeskuksessa ja kävelleet Vietnamissa sodan muistomerkeillä. Kerran elämässä -reissuja ovat olleet myös matkat Intian Goalle ja Mumbaihin, Malesiaan, Gambiaan ja Kuuban Havannaan.

– Aina puhutaan, että matkailu avartaa. Kyllähän sitä katsoo maailmaa erilaisin silmin ja osaa arvostaa vielä enemmän Suomea, hän pohtii.


”Minna on kotoisin samoilta kotikulmilta Savosta, josta itsekin olen. Hänellä on sitä ihka aitoa ”maalaisjärkeä”. Hän on tehnyt myös pitkän työuran apteekissa ennen politiikkaa ja tuntee ihmisten arjen. Siitä syntyy erityistä osaamista, joka esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on tärkeää. Hän on avoin, ystävällinen ja aktiivinen kansanedustaja, joka pureutuu asioihin.”
Arja Juvonen
kansanedustaja, perussuomalaiset
sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen

”Olen tuntenut Minnan jo pari vuosikymmentä. Olimme pitkään samassa työpaikassa Nilsiän apteekissa: minä proviisorina ja Minna farmaseuttina. Minna on tosi ystävällinen, hän kuuntelee ja on empaattinen. Hän on miellyttävää seuraa ja hänen kanssaan viihtyy.” 
Hannele Taattola,
apteekkari, Kuopion Uusi apteekki


”Minna on aina ystävällinen ja ottaa muut huomioon. Hän ottaa rohkeasti esiin vaikeitakin asioita ja tuo omaa lääkealan ammattiosaamistaan esille siihen liittyvissä asioissa. Minnan työkokemus apteekista on tuonut hyvin esille apteekkialan arjen haasteita sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.”
Mia Laiho
kansanedustaja, kokoomus 
LT, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Minna Reijonen:

  • Syntynyt vuonna 1972 Nilsiässä.
  • Valmistui farmaseutiksi Kuopion yliopistosta vuonna 1994.
  • Työskenteli Nilsiän apteekissa farmaseuttina 1994–2019.
  • Perussuomalaisten kansanedustajana vuodesta 2019. Toimii eduskunnan talousvaliokunnassa sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
  • Perheeseen kuuluu monialayrittäjänä työskentelevä aviomies.
  • Toimii Kuopiossa kaupunginvaltuutettuna. Lukuisia luottamustehtäviä, kuten Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallituksen varapuheenjohtajuus sekä jäsenyys Euroopan neuvoston terveysasioita käsittelevässä ryhmässä.
  • Harrastaa puutarhanhoitoa, lukemista, matkailua ja kielten opiskelua.