Apteekeissa toivotaan, että esimerkiksi lääkkeen vahvuuden vaihtaminen ja annostusohjeen sovittaminen sen mukaiseksi olisi nykyistä helpompaa silloin, kun määrättyä lääkettä ei ole saatavilla määrätyllä vahvuudella. Kuva: Petri Jauhiainen
Uutinen

Lisää joustoa lääkkeiden vaihtoon?

15.12.2021 | 09:13

Teksti : Hanna Hyvärinen

Apteekit toivovat, että ne saisivat lisää liikkumavaraa lääkevaihtoon saatavuushäiriötilanteissa. Fimea peräänkuuluttaa riittäviä varastoja ja apteekkien ja terveydenhuollon yhteistyötä. 

Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat olleet viime vuosina kasvussa. Koronavuonna 2020 saatavuusongelmia raportoitiin runsaasti eri puolilla Eurooppaa. Euroopan unionin apteekkijärjestön (PGEU) mukaan apteekeissa käytettiin häiriöiden selvittelyyn useita työntunteja viikossa. 

Suomessa apteekit ovat toivoneet lisää liikkumavaraa saatavuushäiriötilanteissa. Apteekeissa toivotaan, että esimerkiksi lääkkeen vahvuuden vaihtaminen ja annostusohjeen sovittaminen sen mukaiseksi olisi nykyistä helpompaa silloin, kun määrättyä lääkettä ei ole saatavilla määrätyllä vahvuudella.

Apteekkien oikeutta vaihtaa lääkkeen vahvuutta häiriötilanteissa on hiljattain esittänyt myös Rinnakkaislääketeollisuus ry.

Nykyisellään apteekin on häiriötilanteessa konsultoitava lääkkeen määrääjää eli lääkäriä ennen kuin lääkkeen vahvuutta voidaan vaihtaa. Tämän koetaan työllistävän sekä apteekkeja että terveydenhuoltoa, ja samalla asiakas joutuu toisinaan odottamaan kohtuuttoman kauan, mikäli lääkäriin ei saada heti yhteyttä. 

Samaan aikaan esimerkiksi Norjassa apteekit voivat tietyissä tilanteissa muuttaa lääkkeen vahvuutta ilman lääkärin konsultaatiota. 

Lääkärin tavoittaminen voi olla vaikeaa

Fimean Luvat ja tarkastukset -yksikön päällikkö Eeva Leinonen sanoo, että Norjan malli on kyllä aika ajoin esiintynyt Suomessakin julkisessa keskustelussa, mutta tarkempia selvityksiä mallista tai sen soveltamisesta Suomessa ei ole Fimeassa tehty. Leinonen ei myöskään ota kantaa siihen, pitäisikö Suomessa käytössä olevaa mallia uudistaa. 

Leinosen mukaan Suomessa lähdetään siitä, että apteekissa tulee olla riittävä lääkevarasto myös poikkeustilanteiden varalle. Mikäli määrättyä lääkettä ei ole saatavilla, ensisijainen vaihtoehto on korvata se vaihtokelpoisella valmisteella. Jos tämä ei ole mahdollista, apteekin täytyy ottaa yhteys lääkäriin. 

Leinonen korostaa tässä apteekin ja terveydenhuollon toimivaa yhteistyötä, mutta myöntää, että etenkin isoilla paikkakunnilla lääkärin tavoittaminen voi olla haasteellista. Tällöin harkinta siirtyy apteekille. 

– Jos mikään edellä kuvatuista toimista ei ole mahdollinen ja kyseessä on potilaan välttämättömän lääkehoidon turvaaminen, tällöin apteekkari tai apteekinhoitaja harkitsee, miten menetellään, Leinonen sanoo. 

Jos muita vaihtoehtoja ei ole, voidaan turvautua poikkeusmenettelyyn ja vaihtaa lääkkeen vahvuutta. 

– Tällöin on varmistettava, että lääkkeen käyttäjä osaa käyttää lääkettä oikein. Poikkeama, sen syyt ja vaikutus annosteluun on tällaisessa tilanteessa tarpeen käydä erityisen huolellisesti läpi toimitustilanteessa. Apteekeissa on koulutetut farmaseutit ja proviisorit, jotka kyllä osaavat hoitaa neuvonnan, Leinonen sanoo. 

Poikkeusmenettely tulee myös kirjata asianmukaisesti. Fimea seuraa poikkeamia ja niiden tapauskohtaisia perusteita valvonnassaan. 

Harkinta on apteekeilla

Leinonen korostaa, että poikkeustilanteissa harkinta on jo nyt apteekeilla. 

– Lääkkeiden toimitusmääräyksessä kuvataan siis jo nykyisellään malli yksittäisiin tilanteisiin, joissa toimitusmääräyksestä joudutaan poikkeamaan potilaan välttämättömän lääkehoidon turvaamiseksi. Kysyisinkin, tarvitaanko tähän viranomaisen tapauskohtaista suositusta, sillä todennäköisesti senkin jälkeen tulisi yksittäisiä tilanteita, joissa täytyy käyttää farmaseuttista harkintaa. 

– Asiakkaan ohjaus ja neuvonta tällaisessa tilanteessa on mielestäni se kriittisin asia oikean ja turvallisen lääkehoidon varmistamiseksi.