Koronapandemia on aiheuttanut häiriöpaineita lääkevalmisteiden globaaleihin toimitusketjuihin. Kuva: Vuokko Salo
Uutinen

Kantelu Fimean saatavuushäiriömaksuista – voiko sanktioluonteinen maksu pahentaa häiriöitä?

09.12.2021 | 08:01

Teksti : Hanna Hyvärinen

Jaa artikkeli:

Orion ja Rinnakkaislääketeollisuus ovat kannelleet oikeuskanslerille Fimean saatavuushäiriömaksuista. Sanktioiden sijaan kantelijat toivovat muun muassa nykyistä laajempaa lääkkeiden apteekkivaihtoa häiriötilanteissa.

Lääkeyhtiö Orion ja Rinnakkaislääketeollisuus ry ovat tehneet valtioneuvoston oikeuskanslerille kantelun maksuista, joita Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea perii lääkkeiden saatavuushäiriöilmoituksista.

Maksuja peritään tällä hetkellä porrastetusti. Mikäli häiriöstä ilmoitetaan vähintään kaksi kuukautta ennen myynnin keskeytymistä, käsittelymaksu on 70 euroa. Alle 2 kuukautta ennen myynnin keskeytymistä tehty ilmoitus maksaa 200 euroa, ja alle kahden viikon varoajalla tuleva ilmoitus maksaa 1 000 euroa.

Rinnakkaislääketeollisuuden ja Orionin laatiman kantelun mukaan maksuista määrännyt sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on ylittänyt toimivaltansa laatiessaan maksuista sanktioluonteiset. Niin ikään kantelijat toteavat, ettei isoimmille maksuille ole perusteita lääkelaissa eikä todellisissa käsittelykustannuksissa.

He pitävät isoimpia käsittelymaksuja myös kohtuuttomina suhteessa valmisteiden hintoihin, sillä voimakkaasti kilpailtujen geneeristen valmisteiden tukkuhinnat liikkuvat usein 2–10 euron välillä.

Uhkana poisvedot

Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja Heikki Bothas ja Orionin Suomen kaupallisten toimintojen johtaja Janne Maksimainen sanovat ymmärtävänsä ja jakavansa ministeriön huolen lääkkeiden saatavuudesta, mutta valitut keinot ovat heidän mukaansa väärät ja voivat jopa pahentaa tilannetta.

– Pelkonamme on, että edullisia, viitehintaisia geneerisiä valmisteita poistuu Suomen markkinoilta. Riski on suuri etenkin pienten pakkauskokojen kohdalla. Tämä heikentäisi saatavuutta entisestään, Orionin Maksimainen sanoo.

Maksimaisen mukaan potentiaalisten poisvetojen taustalla on yritysten huoli myynnin liiketaloudellisesta kannattavuudesta, kun kyse on pienten volyymien ja matalan hintatason valmisteista, joita myydään Suomen kaltaisella pienellä markkinalla.

– Meillä on jo taustalla muutaman vuoden takaiset lääkesäästöt ja viitehintaputken kavennus, jotka osaltaan vaikeuttivat saatavuutta ja sen ennakointia. Nyt koronapandemian jälkimainingeissa globaaleihin toimitusketjuihin kohdistuu häiriöpaineita ja talouteen inflaatiopaineita.

Maksimaisen mukaan kevät 2020 paljasti maailman raadollisuuden, kun jouduttiin kamppailemaan resursseista.

– Se näytti, että ensimmäinen jako tehdään Yhdysvaltain ja Euroopan välillä, ja myös Euroopan sisällä vahvimpia ovat isoimmat markkinat. Suomen markkina pitäisi pystyä tässä pitämään ennakoitavana ja houkuttelevana lääkeyrityksille.

Maksimaisen ja Bothaksen mukaan sanktioluonteisen häiriöilmoitusten käsittelymaksut voivat olla se viimeinen pisara, joka saa yritykset vetämään etenkin pienet, edulliset pakkaukset pois markkinoilta.

– Tällöin esimerkiksi uudet hoidot jouduttaisiin aloittamaan isoilla pakkauksilla.

Lisää joustoa apteekkivaihtoon?

Kantelijat pitävät sanktiomaksuja kohtuuttomia myös siksi, että häiriötilanteessa geneeriset lääkkeet ovat yleensä vaihdettavissa apteekissa. Näin ollen häiriö ei välttämättä näy lääkkeen käyttäjälle asti, mutta silti yritykselle voi koitua nelinumeroisia lisämaksuja.

– Voisiko enemminkin laajentaa apteekkien mahdollisuutta vaihtaa lääke, esimerkiksi toiseen vahvuuteen. Näin apteekkivaihdoilla voitaisiin hoitaa jopa 96 prosenttia saatavuushäiriöistä, Heikki Bothas sanoo.

Lisäksi Bothas toivoisi päivityksiä velvoitevarastointiin.

Maksimainen puolestaan lisäisi myös joustoa viitehintaputkeen.

– Voisiko se olla nykyisen 50 sentin sijaan esimerkiksi 1,50 euroa?

Maksimainen ja Bothas toivovat, että kantelu saisi STM:n pohtimaan maksuja uudestaan.

– Huoli lääkkeiden saatavuudesta on meille kaikille yhteinen. Sanktioiden sijaan täytyisi miettiä, miten Suomen pieni markkina pidetään valmistajille houkuttelevana.