Lääkemääräyksistä poikkeaminen muodostui apteekeille sakkorysäksi – Ministeri: Näin ei lainsäätäjä tarkoittanut
Apteekkityö - 17.02.2026 at 08:02
Lääkelain muutos toi apteekeille oikeuden poiketa lääkärin kirjoittamasta lääkemääräyksestä, jos määrättyä lääkettä ei ole saatavilla. Poikkeamien kirjaaminen on kuitenkin osoittautunut haastavaksi, ja Kela on ryhtynyt saman tien perimään apteekeilta virhemaksuja vääristä kirjauksista. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan lain tarkoittama apteekkien työn sujuvoittaminen ei toteudu, jos poikkeamia ei sakkojen pelossa uskalleta tehdä.
Lue tiivistelmä
- Vuoden alusta voimaan tullut lääkelain muutos antaa apteekkien farmaseuteille ja proviisoreille oikeuden poiketa lääkärin kirjoittamasta lääkemääräyksestä, jos määrättyä lääkettä ei ole saatavilla.
- Alkuvuoden aikana on kuitenkin käynyt ilmi, ettei lain tarkoitus toteudu. Syynä ovat ennen muuta poikkeamakoodit ja Kelan vaatimus niiden tarkasta kirjaamisesta. Jos apteekki kirjaa koodin virheellisesti, Kela veloittaa apteekilta 50 euron virhemaksun.
- Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa apteekit eivät aina virhemaksun pelossa uskalla poiketa lääkemääräyksestä.
- Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan lainmuutokset tarkoitus ei nyt toteudu. Kelaa on pyydetty harkitsemaan virhemaksulinjaansa uudestaan.
Vuoden alusta voimaan tullut lääkelain muutos antaa apteekkien farmaseuteille ja proviisoreille oikeuden poiketa lääkärin kirjoittamasta lääkemääräyksestä, jos määrättyä lääkettä ei ole saatavilla saatavuushäiriön, valmisteen markkinoilta poistumisen tai apteekin tilapäisen varastopuutoksen takia.
Lain mukaan lääkemääräyksestä voidaan poiketa lääkkeen pakkauskoon, lääkemuodon, vahvuuden, annostusohjeen ja kauppanimen osalta. Poikkeamisen tulee perustua farmaseuttiseen harkintaan ja olla välttämätön asiakkaan oikean ja turvallisen lääkehoidon toteutumiseksi.
Lain tarkoitus on ollut sujuvoittaa apteekkityötä ja turvata potilaan lääkehoidon jatkuvuus ilman, että näissä tapauksissa tarvitsee kuormittaa muuta terveydenhuoltoa esimerkiksi pyytämällä lääkäriltä uuttaa lääkemääräystä.
Alkuvuoden aikana on kuitenkin käynyt ilmi, ettei lain tarkoitus toteudu. Syynä ovat ennen muuta poikkeamakoodit ja Kelan vaatimus niiden tarkasta kirjaamisesta.
Vuoden 2026 ajan Kanta-lääkityslistaa varten rakennettuja poikkeamakoodeja (DP-syykoodit) joudutaan toistaiseksi syöttämään apteekkien tietojärjestelmiin manuaalisesti. Eri poikkeamatyypeissä käytetään eri DP-koodeja, jotka pitää osata kirjata reseptiin virheettömästi jokaisella toimituskerralla, kun lääkemääräyksestä poiketaan.
Virheellinen DP-koodi johtaa automaattisesti Kelan virhemaksumenettelyyn. Näin ollen aina, kun apteekki unohtaa kirjata koodin tai kirjaa koodin virheellisesti, Kela veloittaa apteekilta 50 euron virhemaksun.
Lain tavoite ei toteudu
Koska käytäntö on apteekeille uusi ja monimutkainen ja vaatii manuaalista työtä, virheitä sattuu väkisin.
– Ohjaus Fimealta ja päivitetyt suorakorvausohjeet Kelalta saatiin apteekkeihin vain kaksi päivää ennen vuodenvaihdetta, joten aikaa asiaan perehtymiselle ei ollut käytännössä ollenkaan, kertoo Apteekkariliiton johtava asiantuntija Sonja Kallio.
Apteekkariliitto onkin esittänyt Kelalle siirtymäaikaa virhemaksumenettelyn käyttöönottoon. Liiton ehdotuksen mukaan siirtymäaikana virheellisestä merkinnästä annettaisiin apteekille vain huomautus.
Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa apteekit eivät aina virhemaksun pelossa uskalla poiketa lääkemääräyksestä.
Kela ei kuitenkaan suostunut tähän. Virhemaksumenettely otettiin käyttöön samana päivänä, kun lääkelain muutokset tulivat voimaan.
– Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa apteekit eivät aina virhemaksun pelossa uskalla poiketa lääkemääräyksestä, Kallio kertoo.
Ja kun apteekissa ei uskalleta poiketa lääkemääräyksestä, se tarkoittaa, että apteekeista soitetaan lääkärille ja pyydetään uusi resepti. Se vie apteekin, lääkärin ja asiakkaan aikaa ja saattaa pahimmillaan johtaa hoidon viivästymiseen, vaikka juuri tätä ajankäyttöongelmaa uudella lainmuutoksella haluttiin korjata.
Ongelmallista on sekin, että koska asia on uusi myös Kelan korvauskäsittelijöille, eri käsittelijät tulkitsevat ohjeistusta eri tavoin. Tämä on johtanut tilanteisiin, jossa Kela on ensin ohjeistanut apteekkia DP-merkinnän käytöstä ja sitten sakottanut ohjeen mukaisesta käytännöstä.
Sujuvoittamisesta tuli jotain muuta
Lääkkeiden vaihtokelpoisuus perustuu niiden myyntilupanumeroihin, ja vaihtokelpoisuudesta päättää valvova viranomainen. Näin ollen täsmälleen identtiset valmisteet, joilla on sama käyttötarkoitus ja joskus jopa sama nimi, eivät välttämättä olekaan keskenään vaihtokelpoisia.
Tämä sitoo uudesta laista huolimatta apteekin ammattilaisten käsiä ja aiheuttaa ylimääräistä työtä reseptin toimituksessa, jossa täytyy tarkastella myyntilupanumeroita, kun asiakas odottaa lääkettään.
Ongelma ei ole marginaalinen, sillä valmisteita poistuu, uusia tulee markkinoille, ja valmistajat eli myyntiluvan haltijat vaihtuvat myös erilaisten yritysjärjestelyiden seurauksena.
– Farmaseuttisen työn sujuvoittamisesta on tullut nyt ihan jotain muuta, kiteyttää eräs ongelmien kanssa paininut apteekkari.
Ministeri: Näin ei lainsäätäjä tarkoittanut
Myös sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen on sitä mieltä, että lain tarkoitus ei nykytilanteessa toteudu.
– Hallituksen tavoitteena on, että apteekit voisivat tulevaisuudessa kehittyä matalan kynnyksen terveyspalvelupisteinä ja että apteekkien henkilökunnan korkeaa osaamista voitaisiin hyödyntää mahdollisimman laajasti. Siksi muun muassa apteekkien mahdollisuutta poiketa lääkemääräyksistä on laajennettu. On huolestuttavaa, jos apteekkien ei kannata hyödyntää niille annettua mahdollisuutta lääkevaihtoihin, jolloin potilas joutuu lähtemään apteekista ilman lääkettä, Grahn-Laasonen sanoo.
Vaikka ongelma on väliaikainen, ja Kanta-lääkityslistan uudistus ratkoo ongelmaa aikanaan, ministeri korostaa, että lainmuutoksen tarkoitus ei nyt toteudu.
– Ylimenovaiheessa tilanne on turhauttava ja epätarkoituksenmukainen, näin ei lainsäätäjä tarkoittanut.
On tärkeää, että uuden lainsäädännön positiiviset hyödyt saadaan käyttöön mahdollisimman laajasti ja nopeasti.
Ministerin mukaan on toki tärkeää, että tieto lääkemääräyksestä poikkeamisesta välittyy hoitavalle lääkärille, ja siksi oikein tehdyt merkinnät lääkevaihdosta ovat tarpeen. Samalla hän korostaa, että tämän toteutuminen edellyttää, että apteekeilla on käytettävissään hyvät ja selkeät ohjeet merkintöjen tekemisestä ja että työstä ei koidu kohtuutonta vaivaa ja byrokratiaa.
Ministerin mukaan Kelan kanssa on nyt käyty vuoropuhelua Apteekkariliiton siirtymäaika-aloitteen pohjalta ja Kelaa on pyydetty harkitsemaan virhemaksulinjaansa uudestaan.
– Kela on jo todennut, että he eivät enää peri virhemaksua väärään paikkaan merkitystä DP-merkinnästä. Lisäksi Kela ja Fimea ovat sopineet, että Kela tiedottaa tehostetusti DP-merkinnöistä ja niiden oikeasta käytöstä. Toivon, että virheet näin vähenisivät.
Ministerin mukaan vuoropuhelua jatketaan.
– On tärkeää, että uuden lainsäädännön positiiviset hyödyt saadaan käyttöön mahdollisimman laajasti ja nopeasti.
On täysin käsittämätöntä, että viranomaistoimin nyt luodaan lisää byrokratiaa, jolla heitetään kapuloita rattaisiin sekä apteekin että lääkärin työssä.
Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen toivoo, että tilanne saadaan ratkaistua mahdollisimman pian.
– Hallitus teki sinällään erinomaisen lakimuutoksen, joka mahdollistaisi farmaseuttisen harkinnan käyttämisen ja vähentäisi turhia puheluita lääkäreille. On täysin käsittämätöntä, että viranomaistoimin nyt luodaan lisää byrokratiaa, jolla heitetään kapuloita rattaisiin sekä apteekin että lääkärin työssä. Odotan, että ministeriö yhdessä Kelan kanssa ratkoo asian niin, että lääkevaihtoja voidaan apteekeissa tehdä asiakkaan eduksi, Hirvonen sanoo.