Lääkelain muutokset etenevät eduskunnassa

Minna Reijonen (ps) muistutti, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa lähipalvelut karkaavat harvaan asutuilla alueilla yhä kauemmas kansalaisista. Jos kunnassa ei ole enää terveysasemaa, voisiko apteekkien työnkuvaa laajentaa esimerkiksi rokotustoimintaan tai diabetespotilaiden tukemiseen.

Mikko Kärnä (kesk) on lappilaisena kansanedustajana tyytyväinen siihen, että Suomessa pidetään kiinni hyvästä ja turvallisesta apteekkijärjestelmästä. Nyt tehdyn esityksen perusteella lääkkeiden saatavuus paranee kaikkialla maassa.

Sari Sarkomaa (kok) kertoi, että kokoomuksen eduskuntaryhmä näkee suomalaiset apteekit osana terveydenhuoltoa. Ammatillisuuteen perustuvaa apteekkijärjestelmää tulee vaalia, sillä apteekit ovat Suomen käytetyin terveyspalvelu 60 miljoonalla vuosittaisella asiakaskäynnillä. Apteekkiverkostoa voitaisiin hyödyntää koronapassiin kuuluvissa pikatestauksissa, kuten monissa muissakin Euroopan maissa.

Sari Essayah (kd) muistutti, että kristillisdemokraatit kannattavat kasvollista apteekkiyrittäjyyttä. Hänestä on tärkeää säilyttää Suomessa vähintään nykyisenkaltainen lääkejakelu- ja apteekkijärjestelmä. On myös syytä miettiä, voitaisiinko apteekeissa antaa rokotteita tai tehdä yksinkertaisia testejä.

Aki Lindén (sd) kannattaa apteekkijärjestelmään maltillisia muutoksia, koska apteekit ovat olleet monissa väestötutkimuskissa se osa terveydenhuoltoa, joka saa kaikkein parhaimmat arvosanat kansalaisilta. Hän uskoo, että eduskunnan ratkaistavaksi tulee suuria lääkepoliittisia asioita lähivuosina.

Timo Heinonen (kok) pitää nyt tehtävää uudistusta hyvänä ja maltillisena. Toimivaa apteekkijärjestelmää ei kannata muuttaa isolla rytinällä, ettei toisteta samoja virheitä kuin taksiuudistuksessa. Hän muistutti apteekkialan osaamisesta kertaamalla, miten kansanedustaja Petteri Orpo (kok) meni kesällä apteekkiin ostamaan närästyslääkettä, mutta apteekkifarmaseutti tunnisti sydänkohtaukset oireet ja ohjasi miehen sairaalaan.

Sinuhe Wallinheimo (kok) haluaisi uudistaa apteekkialaa rohkeammin kuin hallituksen esityksessä, jotta alalle saataisiin tervettä kilpailua. Hän luopuisi byrokraattisesta apteekkilupasääntelystä asteittain ja laajentaisi apteekkien omistuspohjaa. Hän myös sallisi itsehoitolääkkeiden myynnin päivittäistavarakaupoissa laajasti, mutta särkylääkkeet pysyisivät apteekeissa.

Marko Kilpi (kok) piti lääkelakiin ehdotettuja muutoksia hyvinä, mutta ei täysin riittävinä koska lääketaksassa ja apteekkien verotuksessa on ongelmia. Hän kysyi, onko apteekkivero ollut enää aikoihin ajan tasalla, koska veron takia kalliit lääkkeet joudutaan käytännössä myymään tappiolla.

Mia Laiho (kok) kysyi, tarkoitetaanko apteekin uusilla palvelumuodoilla esimerkiksi rokotuksia tai koronatestejä. Hän pohti myös itsehoitolääkkeiden alennuksia ja markkinointia: kilpailutilanne apteekkien välillä vääristyy, kun isoilla apteekeilla on mahdollisuus myydä niitä alhaisempaan hintaan kuin pienemmillä.

Uutista päivitetty 9.9. klo 9.30 lisäämällä Mia Laihon, Sinuhe Wallinheimon ja Marko Kilven osuudet.