Hyppää sisältöön

Suomessa valmistellaan itsehoitolääkkeiden myyntikanavan laajentamista Ruotsin mallin mukaan. Naapurimaassa myynnin vapauttamisesta on ristiriitaisia kokemuksia, ja osa lääkkeistä onkin palautettu takaisin apteekkeihin.

– En ole nähnyt Ruotsin mallin perusteella vakuuttavia todisteita siitä, miksi itsehoitolääkkeet pitäisi vapauttaa päivittäistavarakauppoihin myös Suomessa, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen.

Hänen mukaansa toiminta ei toisi ainakaan merkittäviä säästöjä, koska Suomessa ja Ruotsissa on hänen mukaansa jo nyt Euroopan halvimmat lääkkeet.

Aaltonen pitää erityisen ongelmallisena lääkemyynnin valvontaa vähittäiskaupoissa. Jos lääkemyyntiä ei valvota, se johtaa lääkkeiden hamstraamiseen ja väärinkäyttöön. Jos valvotaan, se voi vaarantaa lääketurvallisuutta muualla.

– Jos farmaseutteja palkataan marketteihin, niin miten heitä riittää apteekkeihin, joissa jo nyt on pula alan ammattilaisista?

Samoilla linjoilla Aaltosen kanssa on merkittävä osa lääkärikunnasta. Apteekkariliiton hiljattain lääkäreille teettämässä pikakyselyssä peräti 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että itsehoitolääkkeiden myynti tulisi säilyttää apteekeissa.

Apteekkien perustehtävästä pidettävä kiinni

Aaltosen mielestä apteekkien farmaseuttien ammattitaitoa voisi hyödyntää nykyistä enemmän.

– Kun puhutaan lääkejakelusta ja farmasian asiantuntemuksesta, apteekit ovat siihen luonteva paikka. Apteekeissa työskentelevien farmaseuttien osaamista tulisi hyödyntää nykyistä enemmän esimerkiksi lääkityssuunnitelmien tekemisessä.

Aaltonen pitää positiivisena esimerkkinä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen mallia, jossa apteekit voivat tehdä lääkitysten tarkistuksia hyvinvointialueen myöntämällä palvelusetelillä.

Hyvinvointialueilla tuotetaan palveluita jo nyt niin tehokkaasti ja hyvin kuin pystytään. Lisäleikkaukset ovat mahdottomia ilman, että ne heikentäisivät palveluiden määrää ja laatua.

Janne Aaltonen

Apteekkien tiloissa toimivat terveyspalveluyritykset Aaltonen sen sijaan pitäisi erillään apteekin varsinaisesta toiminnasta.

– Terveydenhuoltopalveluja tuotetaan oman lainsäädännön alla riippumatta siitä, tapahtuuko se apteekissa vai muualla, hän sanoo.

Säästökohteita ei enää ole

Terveydenhuoltoon ja hyvinvointialueille kohdistuu isoja säästöpaineita, ja moni hyvinvointialue onkin ilmoittanut keskittävänsä ja supistavansa toimintoja. Aaltosen mielestä hyvinvointialueille asetetut säästöpaineet ovat kohtuuttomia tilanteessa, jossa hyvinvointialueilla on jo pula työntekijöistä.

– Hyvinvointialueilla tuotetaan palveluita jo nyt niin tehokkaasti ja hyvin kuin pystytään. Lisäleikkaukset ovat mahdottomia ilman, että ne heikentäisivät palveluiden määrää ja laatua.

Aaltosen mukaan esimerkiksi terveysasemien sulkemisella ei juurikaan säästetä, koska samat palvelut tulee tuottaa jossain muualla ja niihin tarvitaan tilat sekä sama henkilöstömäärä. Säästöjä ei hänen mukaansa tuo myöskään etäpalveluiden lisääminen, koska etänäkin tarvitaan sama henkilömäärä.

Hän pitää ongelmallisena etäyhteyksien avulla tehtäviä diagnooseja. Aaltosen mukaan se lisää riskiä, että vakavien sairauksien, kuten syöpien, diagnooseja jää tekemättä.

Digitaalisuus muuttaa silti väistämättä myös tarkoin säädeltyä terveydenhuoltoa.

– Terveyspalveluihin nämä uudistukset tulevat yleensä viimeisenä, mikä voi olla myös hyvä asia. En toivo näkeväni aikaa, jossa koneet hoitavat ihmisiä. Toisen ihmisen kosketus ja läsnäolo tuottavat terveyttä, ja siitä tulee pitää kiinni.

Janne Aaltonen

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 19 times
Said to be thoughtful 1 times
Has raised questions 0 times
Disagreed 0 times