Hyppää sisältöön

Välitön. Tämä sana toistuu yhtä mittaa, kun juttelee ihmisten kanssa Petäjäveden apteekilla. Termiä viljelevät niin apteekkilaiset kuin asiakkaatkin. Ja on helppo ymmärtää, miksi.

Kas yleensä, kun minne tahansa pölähtää median edustaja, tunnelma menee jännäksi. Puheet muuttuvat mutinaksi ja katseet pälyileviksi. Toimittajan kysymyksiin vastataan, että en minä nyt sano mitään, kun on kiire. Mutta ei Petäjävedellä.

– Anteeksi, onko teillä kiire?

– No ei.

– Saisinko kysyä pari kysymystä.

– Kyllä se käy.

– Ottaisimme ehkä myös videota.

– No mikäs siinä.

Onneksi on apteekki

Nyt videohaastattelua antaa hiljattain rekkamiehen hommista eläköitynyt Veli Mäkinen.

– Minä en ymmärrä niitä eläkeläisiä, joilla on aina kiire. Minulla ei ole, Mäkinen aloittaa.

Kiirettä tuli riittävä annos työelämässä. Viimeisinä vuosina ajamista säädeltiin jo niin paljon, että lastista riippumatta homma alkoi maistua puulta.

– Moni kyseli, miksi jään eläkkeelle, kun olen vielä niin hyvässä kunnossa. Mutta kyllä minä ajattelen, että työtä tuli tehtyä ihan riittävästi.

Rekkakuskin työn luonteeseen kuuluu, että kaikenlaista kremppaa kertyy. Niin Mäkisellekin. Niinpä apteekissa tulee asioitua säännöllisesti – sekä omilla että puolison asioilla.

Ikänsä Petäjävedellä asunut eläkeläinen on nähnyt palveluiden hupenevan ja kylän hiljenevän. Onneksi apteekki sentään on säilynyt.

– Sekä minä että vaimo tarvitsemme säännöllisesti lääkkeitä. On ihan eri asia hakea lääkkeet tästä kuin lähteä Jyväskylään. Se olisi aika moinen rasite ja turhaa ajelua näillä polttoaineen hinnoilla.

Tärkeää on myös se, että lähiapteekissa auttaa tuttu henkilökunta.

– He tietävät ja tuntevat asiat. Käyn aika paljon hakemassa myös vaimon lääkkeitä, ja on tosi hyvä, että täällä on tutut ihmiset.

802969743

Asiantuntemusta vuosikymmenten kokemuksella

Apteekin farmaseuteista Irmeli Hiekka on ollut Petäjäveden apteekin palveluksessa vuodesta 1985. Kollega Sirpa Mäkisellä on hänelläkin takana jo 20 vuotta. Tuoreinkin työntekijätulokas on ollut talossa jo 12 vuotta. Siinä ehtii tulla tutuiksi.

Usein asiakkaan tarvitsee vain astua sisään, kun tiski takana jo tiedetään, mitä hän on todennäköisesti tullut hakemaan.

Tuttuudesta kumpuaa myös luottamus.

– Asiakkaat kertovat meille paljon elämästään ja kaikesta mitä heille on milloinkin tapahtunut. Se auttaa meitä auttamaan heitä parhaalla mahdollisella tavalla, Sirpa Mäkinen sanoo.

– Keskusteleminen on helppoa, ja asioita voi ottaa esille ihan toisella tavalla. Toisaalta joskus tuttujen asiakkaiden vaikeat tilanteet menevät itselläkin tunteisiin, Irmeli Hiekka jatkaa.

Mikä sitten on pitänyt Mäkisen ja Hiekan samassa talossa vuosikymmenestä toiseen. Vastaus on molemmilla sama.

– Meidän asiakkaat ovat ihania ja meillä on töissä hyvä, tiivis porukka. Meillä on täällä hyvin avointa – ja välitöntä.

Samaa sanoo reilut puoli vuotta siten apteekin ruoriin tarttunut apteekkari Ulla Tuomi. Jyväskylästä Petäjävedelle siirtynyt Tuomi kuvaa nykyistä työympäristöään paitsi välittömäksi, myös lämminhenkiseksi.

– Kun aloitin, asiakkaat toivottelivat tervetulleeksi. Seuraavalla käynnillä kysyttiin, miten olen viihtynyt. Selvästi täkäläiset haluavat, että apteekkari viihtyy kylällä.

Kuten monella suomalaisella pikkupaikkakunnalla, myös Petäjävedellä apteekin asiakaskunta on seniorivoittoista. Apteekille tullaan niin rollaattorilla kuin potkukelkallakin. Yksi vakikävijä pysähtyy apteekilla aina kauppareissulla lepuuttamassa jalkojaan.

– Siinä vaihdetaan kuulumiset. Sitten hän jatkaa matkaa.

Tuomen mukaan petäjävetiset ovat toimeliasta porukkaa.

– Täällä ollaan kovia tekemään ja pärjäämään. Moni on tehnyt koko elämänsä fyysistä työtä eikä ole aikeissa pysähtyä. Eräs naapurissa asuva, pallolaajennuksesta toipuva asiakas totesi tässä talven liukkailla, että hän kyllä hoitaa apteekkiasiansa itse konstilla tai toisella. Että jos ei muuten, niin ryömii paikalle vaikka nelinkontin.

Läheltä, nopeasti ja neuvojen kanssa

Nyt paikalle kuitenkin saapuu rivakoin askelin lähihoitaja Satu Kytölehto. Hän on yksi alueen kotihoidon hoitajista. Hän kollegoineen tekee tiivistä yhteistyötä oman kylän apteekin kanssa. Apteekki hoitaa muun muassa kotihoidon potilaiden annosjakelun.

– Ja kun tarvitaan vaikka erilaisia rasvoja, tai lääkäri määrää uuden reseptin, saamme tarvittavat lääkkeet ja muut valmisteet tästä lähiapteekista nopeasti asiakkaille.

Samalla apteekin ammattilaisilta saadaan monenlaista tärkeää tietoa.

– Saamme kaiken, mitä vain ymmärrämme kysyä. Ja vaikka emme kysyisikään, meille kyllä kerrotaan.

Erityisen tärkeitä apteekin neuvot ovat esimerkiksi itsehoitolääkkeiden ja ravintolisien kohdalla, kun asiakkaat ovat lähtökohtaisesti monilääkittyjä.

– Saamme neuvoja siihen, mikä olisi kenellekin asiakkaalle paras ja turvallisin vaihtoehto. Apteekissa tunnetaan meidän asiakkaamme ja heidän lääkityksensä. Tämä on äärimmäisen tärkeää. Voimme luottaa siihen, että apteekin ammattilaiset kertovat meille, mitä asiakkaan hyvä hoito milloinkin edellyttää.

Apteekissa esimerkiksi tiedetään, jos joku on ollut sairaalassa ja saanut uuden lääkemääräyksen. Tämä tieto ei aina kulje suoraan kotihoitoon, joten apteekki on näissä tilanteissa tärkeä ”tietotoimisto”.

Tärkeää on myös tieto siitä, mihin aikaan vuorokaudesta mitäkin valmistetta, kuten vaikka melatoniinia, kannattaa käyttää.

– Yhteistyömme on saumatonta. Joskus aikataulumme ovat tiukkoja, ja silloin voimme vain soittaa ja kertoa, mitä tarvitsemme, ja kaikki laitetaan täällä valmiiksi. Sitten ei tarvitse kuin ohi kulkiessa napata tarvittavat asiat tästä mukaan. Apteekin toiminta on todella joustavaa ja ammattitaitoista.

– Mutta se on myös rentoa ja huumorin värittämää. Tietopuolen lisäksi saamme apteekista koko kotihoidon tiimiä vahvistavaa yhdessä toimimista, vertaistukea. Täällä voi sanoa, että anteeksi, unohdin tämän tai tuon ja tulisin taas hakemaan sitä tai tätä. Täällä tuumataan, että ei muuta kuin tervetuloa. Se on semmoista…

Välitöntä?

– Just niin.

802971943

Lääkärinkin saa luurin päähän

Ainoa kivi kengässä ovat ajoittaiset lääkkeiden saatavuushäiriöt. Näissä tilanteissa Kytölehto toivoisi, että apteekissa olisi nykyistä parempia mahdollisuuksia vaihtaa esimerkiksi valmisteen vahvuutta, jotta tarvittavat lääkkeet saataisiin asiakkaille mahdollisimman viiveettä.

Toisaalta Petäjävedellä lääkäriin on useimmiten helppo saada yhteys. Apteekkari Tuomen mukaan kunnan terveyskeskuksessa työskentelee muutama lääkäri sekä sairaanhoitaja, jolla on reseptinkirjoitusoikeus.

Siinä missä isommissa kaupungeissa ja yksiköissä apteekin puhelut menevät yleensä vaihteeseen tai takaisinsoittopalveluun ja sen jälkeen lääkärin soittolistalle, minkä jälkeen lääkäri soittaa ehkä samana päivänä tai sitten ei, Petäjävedellä lääkärin saa yleensä luurin päähän yhdellä soitolla.

– Kerrankin soitin terveyskeskukseen reseptiin liittyvän ongelman takia, ja puhelimeen vastasi tämä hoitaja Esa. Hän sitten vei luurin lääkärille, ja asia saatiin hoidettua. Yhteydenottoa ei tarvitse arvailla tai arkailla. Lääkäri haetaan puhelimeen vaikka kahvihuoneesta.

Hyvinvointia ja lääkkeitä

Myös apteekkiin asioimaan tullut Anja Riikonen on tyytyväinen paikallisen terveydenhuollon toimintaan. Ja kun apteekkikin on lähellä, ketju Riikosen mukaan toimii.

– On tärkeää, että apteekki on lähellä. Ei tarvitse lähteä lääkkeiden perässä pitkin kyliä, tämän päivän bensanhinnoilla.

Apteekin tärkeimmäksi tehtäväksi Riikonen nostaa sen, että sieltä saa ”hyvinvointia ja lääkkeitä” siinä järjestyksessä. Plussaa on, että tiskin toisella puolella on aina tuttu naama.

– Tulee kuulumiset vaihdettua. Naapurin rouva on täällä töissä.

Ja vaikka naapuri ei sattuisikaan palveluvuoroon, tuttuja löytyy silti.

Tuula Autiolle apteekki puolestaan on tuttu ympäristö muutenkin kuin asiakkaan näkökulmasta.

– Voinko minä paljastaa sen tässä, hän kysäisee apteekkari Tuomelta varmuuden vuoksi.

Kun lupa on saatu, Autio tunnustautuu eläkkeellä olevaksi apteekkariksi. Yli 30-vuotisen uran tuoma kokemus kuuluu, kun Autio ryhtyy pohtimaan lähiapteekin merkitystä.

– Apteekkihan on osa terveydenhuoltoa. Ja apteekin pitää olla sellainen, että se palvelee juuri tätä yhteisöä. Esimerkiksi varaston pitää vastata paikkakunnan tarpeita.

Aution mukaan Petäjävedellä tämä toteutuu. Ja hyvä niin.

– Täällä on paljon vanhuksia, joilla ei ole välttämättä kulkuvälineitä. Eivät he pääse tuonne kauemmaksi asioimaan.

802973016

Mökiltä apteekille

Kesäisin Petäjäveden asukasluku kasvaa, kun kesämökkiläiset pelmahtavat pitäjään ja palveluiden pariin. Heistä yksi on jyväskyläläinen Pekka Taipale, joka käy vapaa-ajan asunnollaan ympäri vuoden.

– Juuri olin mökillä kuusi kuukautta.

Mökiltä on apteekille matkaa noin seitsemän kilometriä, ja väliä tulee ajeltua säännöllisesti.

– On hieno homma, että täällä on oma apteekki. Sekä minulla että vaimolla kun on kuitenkin lääkkeitä käytössä aika paljon.

Taipaleen mukaan hän hanskaa lääkityksensä eikä enää pahemmin kaipaa neuvoja sen kanssa, mutta ”jotain lääkkeistä aina täällä mainitaan”.

– Ja käytöstä saapi aina kysyä, jos on kysyttävää, Taipale evästää.

Apteekki helpottaa hoitajan työtä

Siinä missä vapaa-ajan asukkaiden tarpeet ovat kausittaisia, paikallisessa asumispalveluyksikössä ollaan niin sanottuja raskassarjalaisia. Tarpeita on paljon ja jatkuvasti.

Tällä kertaa Petäjäveden asumispalveluiden sairaanhoitajat Tarja Ruuhilehto ja Hanna Raappana ovat poikenneet apteekkiin noutamaan lisäravinnejuomia täydennysravinnoksi asiakkaalle, jonka syöminen on vaikeutunut.

– Teimme tilauksen apteekkiin aamulla, ja nyt oli kaikki tarvittava laitettu valmiiksi, Ruuhilehto kertoo.

Yleensä apteekki toimittaa yksikön tarvitsemat lääkkeet perille saakka aina torstaisin. Apteekista tilataan muun muassa annosjakelu- ja muut tarvittavat lääkkeet. Mutta jos jokin äkillinen tarve iskee, hoitajat poikkeavat itse apteekissa. Koska apteekki on lähellä, asiointi on nopeaa ja helpottaa päivittäistä työtä.

– Se palvelee myös meidän asiakasta. Lääkkeen saantiin ei tule viiveitä. Jos asiakkaalle määrätään vaikka jokin antibiootti, saamme hoidon aloitettua saman tien, Ruuhilehto sanoo.

Annosjakelu puolestaan helpottaa merkittävästi hoitajien työtä, kun aikaa ei mene lääkkeiden lajitteluun.

­– Ilman annosjakelua meillä tulisi hoitaja ehkä puoliltapäivin ja käyttäisi pari tuntia pelkästään lääkkeiden jakamiseen. Kun asiakkaita on kaikkiaan noin neljäkymmentä, siinä menisi aikaa, Ruuhilehto arvelee.

Hanna Raappanan mukaan tuohon aikaan pitäisi sitoa itse asiassa kahden hoitajan työpanos.

– Toinen jakaisi ja toinen tarkistaisi. Sen sijaan annosjakelussa tarvitaan vain yksi hoitaja tarkistamaan jaon. Näin meillä hoitajilla jää aikaa asukkaille.

Raappanan ja Ruuhilehdon mukaan apteekista saa paitsi lääkkeen, myös apua ja tukea omaan työhön. Kun jotain täytyy tarkistaa tai kysyä, apteekissa autetaan.

Hoitajat ja apteekin ammattilaiset järjestävät yhteistapaamisia säännöllisesti 1–2 kertaa vuodessa. Niissä käydään läpi, miten yhteistyö sujuu ja olisiko siinä jotain kehitettävää. Apteekki saattaa antaa ideoita esimerkiksi lääkelistojen selkiyttämiseen, hoitajat taas esittävät apteekille omia toiveitaan. Tällä hetkellä toivelistalla on tyhjää.

– Juuri edellisessä tapaamisessa todettiin, että hyvin menee.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 0 times
Said to be thoughtful 0 times
Has raised questions 0 times
Disagreed 0 times