Keusotessa lääkitysturvallisuus on kaikkien yhteinen asia

Aidosti osa terveydenhuoltoa

Apteekkien yhteisenä toiveena on, että terveydenhuolto hyödyntäisi entistä enemmän apteekkien osaamista, kuten lääkehoidon arviointeja. Kotihoidon puolella erikoistumisopintoja suorittanut Lehto peräänkuuluttaa erityisesti lääkehoidon kokonaisuuden hallintaa.  

– Periaatteessa kotihoidon lääkäri vastaa potilaan lääkityksestä, mutta todellisuudessa reseptejä tulee myös erikoislääkäreiltä, eivätkä nämä puutu toistensa määräyksiin. Harvassa ovat ne asiakkaat, joiden lääkityksessä ei ole mitään huomautettavaa. 

Lehto ja asiantuntijaryhmä kokosivat kesällä yhteistyöverkoston, jossa on edustus kaikista alueen apteekeista. Verkoston toiminta on tarkoitus polkaista käyntiin nimenomaan alueen apteekkien omien Haipro-vaarailmoitusten käsittelyllä. 

Ensimmäinen tapaaminen Keusoten edustajien kanssa toteutui syyskuun loppupuolella. 

Syyskuun puolivälissä Keusotessa järjestettin lääkitysturvallisuuden teemaviikko, joka on osa vuosittaista Asiakas- ja potilasturvallisuuspäivää. Apteekit ovat vahvasti mukana teemaviikolla. 

– Saimme oman ständin kahteen teemaviikon yleisötapahtumaan. Tämä oli todella hyvä merkki. Tuli tunne, että olemme aidosti osa terveydenhuoltoa, Lehto toteaa. 

Apteekit aktiivisina

Uudet hyvinvointialueet ovat apteekeille tärkeä mahdollisuus integroitua entistä tiiviimmin osaksi muuta terveydenhuoltoa. Keusoten alueella yhteistyötä lääkäreiden ja apteekkien välillä on viritelty jo parin vuoden ajan virtuaalisissa yhteistyökokouksissa. 

– Apteekit ovat olleet alusta lähtien aktiivisina mukana, lähes kaikista apteekista on ollut edustus kokouksissa. Suurempi haaste on ollut löytää ja tavoittaa oikeat lääkärit, Suvi Hakoinen kertoo. 

Kokouksissa on muun muassa tiedotettu apteekkeja potilastietojärjestelmien vaihtumisesta.  

– Järjestelmävaihdokset saattavat estää sähköisten reseptinuusimispyyntöjen läpimenon. Kun häiriö ja sen kesto on tiedossa jo etukäteen, tilanne ei aiheuta selvittelyjä apteekissa, Hakoinen kuvailee. 

Esille on nostettu myös sähköisen reseptin kirjoitusteknisiä asioita. 

– Apteekeilta on tullut toive, että lääkärit hyödyntäisivät enemmän sähköisen reseptin lisätietokenttiä, esimerkiksi tilanteissa, jossa lääkkeen interaktio toisen jo käytössä olevan lääkkeen kanssa on lääkärin tiedossa. Tällä voitaisiin välttyä turhilta yhteydenotoilta ja säästettäisiin kaikkien aikaa. 

Virtuaalikokousten rinnalle Hakoinen toivoo takaisin koronan katkaisemia hyviä käytäntöjä, kuten lääkäreiden tutustumisvierailuja paikalliseen apteekkiin.  

– Kun nähdään mitä toisen työ on, ymmärretään, että jos minä säästän omasta työajastani kaksi minuuttia, se saattaakin viedä tunnin toisen työaikaa. Lääkärin olisi hyvä nähdä reseptintoimitustilanne ja se, mitä ruudulla apteekissa näkyy. Vastaavasti apteekkilaisten olisi hyvä tietää, miten reseptin uusimispyynnöt näkyvät terveydenhuollon puolella. 

Jokaisen apteekkilaisen vierailu terveyskeskuksessa tuskin onnistuu, mutta Hakoisella on ehdotus. 

– Virtuaalinen tutustuminen reseptinkirjoitusohjelmaan auttaisi niin apteekkilaisia kuin farmasian opiskelijoitakin ymmärtämään lääkärin työtä. 

Riskien näkeminen on pysäyttänyt

Parhaillaan väitöskirjaa lääkitysturvallisuudesta tekevän Hakoisen kiinnostuksen kohteena on erityisesti sosiaalihuollon yksiköiden lääkitysturvallisuus. Työ Keusoten suunnittelijana on ollut silmiä avaavaa.  

– Riskien näkeminen on pysäyttänyt. Sosiaalihuollon puolella työskentelevillä on usein joko hyvin vähän tai ei ollenkaan lääkehoidon koulutusta. Farmasian ammattilaisten osaamista voitaisiin hyödyntää paljon hoivayksiköissä. 

Hakoinen näkee, että esimerkiksi koneellista annosjakelupalvelua voisi kehittää yhdessä apteekkien kanssa.  

– Palvelun aloitukseen liittyy tietyt perustarkistukset, mutta siihen voisi liittää monenlaista muutakin. Esimerkiksi, jos apteekissa huomataan, että asiakkaalle toimitetaan säännöllisesti lääkettä, johon hänellä ei ole Kela-korvausnumeroa, asiasta voisi viestiä yksikölle. Ikäihmisten kohdalla suuret lääkelaskut vievät ison osan pienestä eläkkeestä. Hoitajat eivät osaa asiaa kyseenalaistaa, heillä ei ole osaamista korvattavuusasioissa. 

Apteekkien Haipro-aineistoa Hakoinen odottaa sormet syyhyten.  

– Systemaattista tapaa kerätä tietoa esimerkiksi reseptin toimittamiseen liittyvistä haasteista ei ole aiemmin ollut. Ilmoitusten käsitteleminen yhdessä apteekkilaisten kanssa avaa meille mahdollisuuksia kehittää toimintamalleja aivan uudella tavalla.  

Sosiaali- ja terveysministeriön luoman asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2026 asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa. Onko tavoite saavutettavissa? 

– Tavoite on kunnianhimoinen, mutta suunta on oikea, Hakoinen muotoilee. 

– Se vaatii työtä ja tekijöitä.