Huonosti toteutettu hoito käy kalliiksi
- 29.10.2015 at 09:42
Pitkäaikaissairauksien hoidoista jopa puolet epäonnistuu huonon hoitoon sitoutumisen vuoksi.
SUOMI UUDISTAA parhaillaan sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteita. Muutoksella tavoitellaan tehokkuutta ja säästöjä. Rakenteiden uudistaminen on tarpeellista ja tulee varmasti selkeyttämään hoidon järjestämistä.
Vähemmän huomiota julkisessa keskustelussa on kiinnitetty hoidon toteutumiseen.
Vaikka loisimme täydellisen systeemin, jossa lääkäriin pääsee, hoitajat tavoittaa ja lääkkeet saa lähiapteekista, ei mikään välttämättä takaa sitä, että potilaat motivoituvat hoitoihinsa ja toteuttavat niitä niin kuin terveydenhuollon ammattilaiset ovat suunnitelleet.
ADHERENSSI TARKOITTAA hoitoon sitoutumista eli potilaan motivoitumista hoidon toteuttamiseen.
Jos potilas ei itse halua toteuttaa hoitoa, voidaan ohjeilla, neuvoilla ja muistutuksilla parantaa sitä vain hetkellisesti.
Keskeistä hoidossa tuleekin olla potilaan ymmärrys siitä, miksi ja miten hoitoa pitää toteuttaa ja mitä hyvää se voi tuoda.
Sitoutuminen hoitoon vaihtelee muun muassa sairauden luonteen ja sen aiheuttamien oireiden mukaan.
Monet pitkäaikaissairaudet kehittyvät ilman näkyviä oireita. Potilas ei välttämättä koe itseään sairaaksi eikä ehkä myöskään koe tärkeäksi toteuttaa hoitoa siten kuin se on neuvottu. Pitkäaikaissairauksien hoidoista jopa puolet epäonnistuukin huonon hoitoon sitoutumisen vuoksi.
Ilmiöstä aiheutuu huomattavia, välittömiä ja välillisiä kustannuksia yhteiskunnalle ja potilaalle.
Pitkäaikaissairauksien hoidoista jopa puolet epäonnistuu.”
Jos sitoutuminen on heikkoa, hoidon toteuttamiseksi tehdyt lääkäri- ja hoitajakäynnit, tutkimus- ja laboratoriokustannukset sekä määrätyt ja lunastetut lääkkeet aiheuttavat kustannuksia, mutta eivät tuo toivottua hoitotulosta.
Mahdollinen sairauden pahentuminen heikentää potilaan elämänlaatua entisestään ja tuo kerrannaisvaikutuksena lisäkustannuksia uusista tutkimus-, sairaus- ja lääkekuluista sekä työstä poissaoloista.
SUOMALAISET KÄYVÄT apteekeissa keskimäärin 60 miljoonaa kertaa vuodessa, noin kaksi kertaa useammin kuin muissa terveydenhuollon toimipisteissä.
Lääkityksen säännöllinen seuranta, tarkistus sekä terveyttä tukevien elintapojen ohjaus onkin helppoa ja luontevaa tehdä apteekeissa.
Apteekit tekevät tärkeää työtä siinä, miten ne sitouttavat potilaita hoitoonsa ja vahvistavat lääkäriltä saadut ohjeet.
Apteekeissa havaitaan herkästi, onko potilas todella ymmärtänyt, mihin sairauteen lääke on tarkoitettu ja miten hoitoa tulisi toteuttaa. Apteekeissa myös selvitetään, onko potilas todella ymmärtänyt lääkkeen annostusohjeen.
Tällaisessa työssä yksilöllisen palvelun merkitys korostuu. Toisille asiat ovat selkeämpiä, toiset tarvitsevat enemmän keskustelua.
Yksilöllinen palvelu ja hoidon ohjaus vaativat kokemusta ja ammattitaitoa, jota automatiikka ei voi korvata.
Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja.
**
Den dyraste behandlingen är den
som inte genomförs rätt
FINLAND REFORMERAR som bäst social- och hälsovårdstjänsternas strukturer. Med reformen eftersträvas effektivitet och inbesparingar. Strukturförnyelsen är behövlig och kommer säkert att skapa klarhet i organiserandet av vården.
Hur behandlingar fullföljs har fått mindre uppmärksamhet i den offentliga diskussionen.
Även om vi kan skapa ett fullkomligt system där patienten enkelt kommer till läkaren, når vårdarna och får läkemedlen på närapoteket är det inget som garanterar att patienten motiveras till sin behandling och genomför den så som experterna inom hälsovården planerat.
ADHERENS BETYDER följsamhet, det vill säga patientens motivation att genomföra behandlingen.
Om patienten inte själv vill genomföra behandlingen hjälper instruktioner, råd och påminnelser bara tillfälligt. Därför är det så viktigt att patienten förstår varför och hur behandlingen ska genomföras och vilka fördelar den ger.
Behandlingsföljsamheten varierar bland annat enligt sjukdomens natur och symtom.
Upp till hälften av behandlingarna mot kroniska sjukdomar misslyckas.”
Många kroniska sjukdomar utvecklas utan synliga symtom. Patienten kanske inte känner sig sjuk och ser därför inte vikten av att genomföra behandlingen enligt instruktionerna. Upp till hälften av behandlingarna mot kroniska sjukdomar misslyckas på grund av dålig behandlingsföljsamhet.
Fenomenet orsakar betydande direkta och indirekta kostnader för samhället och patienterna.
Besök hos läkare och sjukskötare, undersökningar och laboratorieprov samt ordinerade och expedierade läkemedel orsakar alltid kostnader, men om följsamheten är svag uppnås inte det önskade behandlingsresultatet.
Om sjukdomen förvärras försämras patientens livskvalitet ytterligare och kostnaderna ökar multipelt på grund av nya undersöknings-, sjukdoms- och läkemedelskostnader samt arbetsfrånvaro.
FINLÄNDARNA BESÖKER ett apotek omkring 60 miljoner gånger per år, cirka två gånger oftare än andra hälsovårdsenheter.
Därför går det lätt och naturligt att på apoteket regelbundet följa med och kontrollera läkemedelsbehandlingen samt vägleda till hälsosamma levnadsvanor.
Apoteken utför ett viktigt arbete i att öka patienternas behandlingsföljsamhet och bekräfta instruktionerna läkaren gett.
På apoteket märker man lätt om patienten verkligen förstått för vilken sjukdom läkemedlet är ordinerat och hur behandlingen ska genomföras. På apoteket kontrollerar man också att patienten faktiskt förstått doseringsanvisningarna.
I det arbetet understryks betydelsen av individuell service. För vissa är saken klar, andra behöver mer diskussion.
Individuell service och handledning kräver erfarenhet och sakkunskap som inte kan ersättas av automatik.
Skribenten är farmaceutisk direktör för Finlands Apotekareförbund.