Hyppää sisältöön

Yleinen inflaatio ja siihen liittyvä kustannusten nousu kurittavat monien muiden toimijoiden tavoin myös apteekkeja. Etenkin liiketilojen vuokrat ovat nousseet rajusti, mutta myös sellaiset toistuvat kustannukset kuten siivous ovat kallistuneet selvästi.

Pulmalliseksi tilanteen tekee se, että siinä missä vaikkapa apteekkeja siivoavat siivousyritykset ja tiloja vuokraavat vuokranantajat voivat siirtää – ja ovat myös siirtäneet – kohonneet kustannuksensa palveluiden hintoihin, apteekeissa kohonneita kustannuksia ei voida siirtää eteenpäin lääkkeiden hintoihin. Ne kääntyvät siis väistämättä apteekkien tappioiksi.

Apteekkariliiton keväällä tekemässä apteekkikyselyssä liki kolmannes apteekeista vastasi, että ne ovat ajautumassa taloudellisiin vaikeuksiin, mikäli kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena.

– Ja tässä kyselyssä eivät edes vielä näkyneet vuodenvaihteessa toteutettujen lääkesäästöjen vaikutukset, huomauttaa Apteekkariliiton talousjohtaja Nella Paakkolanvaara.

Leikkaukset tuntuvat apteekeissa

Apteekkien reseptilääkemyynnin katetta leikattiin vuoden 2023 alusta kaikkiaan noin 40 miljoonalla eurolla. Samalla leikkauksen vaikutuksia kompensoitiin apteekkiveron keventämisellä kalliissa lääkkeissä. Kompensaation jälkeen leikkaus oli noin 20 miljoonaa euroa.

Paakkolanvaaran mukaan leikkaukset tuntuvat kompensoinnista huolimatta kaikissa apteekeissa, mutta erityisen kovaa ne iskivät pieniin apteekkeihin ja pieniin sivuapteekkeihin.

– Meillä on apteekkeja ja sivuapteekkeja, joiden lääkemyynti on niin pientä, että ne ovat jo nollaveroluokassa. Verohelpotukset eivät siis auta niitä ollenkaan, mutta leikkaukset kohdistuivat myös niihin.

Keskimäärin leikkaukset silpaisivat apteekkien katteista 28 000 euroa per apteekki, mutta vaihteluväli yltää jopa 100 000 euroon.

Lisää leikkauksia on luvassa, sillä myös Petteri Orpon (kok) hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu 30 miljoonan euron vuosittaiset valtion lääkesäästöt. Hallitusohjelman mukaan säästöjä haetaan apteekkitaloudesta leikkaamalla ja lääkkeiden hintakilpailua edistämällä. Samalla lääkkeiden arvonlisäveroa ollaan korottamassa 10 prosentista 14 prosenttiin.

Apteekkariliiton tuoreimmassa, elokuussa tehdyssä kyselyssä peräti 85 prosenttia kyselyyn vastanneista apteekeista arvioi alustavien tulosten mukaan, että apteekille tulee taloudellisia vaikeuksia, jos apteekkeihin kohdennetaan nykyisten säästöjen lisäksi Orpon hallituksen kaavailemia uusia säästöjä.

Todelliset kustannukset ja säästöt toimien pohjaksi

Mikä siis ratkaisuksi, jos halutaan sekä säästää, että varmistaa nykyisen, maankattavan apteekkiverkoston säilyminen ja lähiapteekkien palvelut?

Sosiaali- ja terveysministeriö linjasi jo alkuvuodesta, että osana lääkeasioiden uudistusta tarvitaan apteekkitalouden kokonaisuudistus. Tätä mieltä on myös Orpon hallitus.
Apteekkariliitto on valmistellut oman uudistusmallin, jonka keskiössä ovat apteekeissa tehtävän työn uudistaminen, apteekkiverolain muuttaminen ja apteekkijärjestelmän yhteiskunnalle tuottamien säästöjen perusteellinen selvittäminen.

Liiton mukaan viimeksi mainittu selvitys sopisi hyvin osaksi lääkeasioiden uudistusta ja apteekkitalouden kokonaisuudistusta, ja siinä tulisi selvittää ne yhteiskunnan kokonaiskustannukset ja säästöt, joita nykyinen apteekkijärjestelmä tuottaa. Huomioon tulisi ottaa paitsi valtion ja kuluttajien talous, myös ne terveyshyödyt, joita apteekkien palvelut tuottavat ja jotka näkyvät lisääntyneinä elin- ja työvuosina sekä valtion verokertyminä.

Nella Paakkolanvaaran mukaan tämänkaltainen selvitys on täysin tehtävissä, mutta sen alullepanijaksi tarvitaan ministeriö, jotta mukaan saadaan kaikki tarvittava data esimerkiksi julkisesta terveydenhuollosta.

Veron perusteeksi lääkemyynnin kate

Apteekkiveroon Apteekkariliitto ehdottaa useita muutoksia. Liitto ehdottaa veroa muutettavaksi siten, että sen perusteeksi otetaan lääkemyynnin liikevaihdon sijaan lääkemyynnin kate.

– Näin vero kohdistuisi siihen osuuteen, mikä apteekeille tosiallisesti lääkemyynnistä jää. Tämä olisi myös tasapuolista kaikkia apteekkeja kohtaan, Paakkolanvaara sanoo.

Hänen mukaansa nykyisessä, liikevaihtoon perustuvassa mallissa hämärtyy se, kuinka paljon vero leikkaa apteekin katetta, kun verotettavaan osuuteen sisältyy käytännössä lääkkeen koko jakeluketju.

– Katteeseen perustuva apteekkivero tekisi tämän näkyväksi.

Apteekkivero voisi olla myös negatiivinen

Veron perusteen muuttamisen lisäksi Apteekkariliitto ehdottaa, että verotaulukon luokkiin tehdään inflaatiotarkistus.

– Apteekkiveroa ei ole inflaatiokorjattu sen jälkeen, kun se tuli käyttöön vuonna 2017. Nykyisen nollaveroluokan raja ei enää riitä ylläpitämään kannattavaa pientä apteekkia.

Paakkolanvaaran mukaan nykyisessä inflaatiotilanteessa apteekkiverotaulukon luokkarajojen inflaatiokorjaustarve on lähes 20 prosenttia.

Yksi vaihtoehto olisi se, että apteekkivero voisi joissain tapauksissa olla myös negatiivinen. Tällöin apteekki voisi saada ikään kuin veronpalautusta, mikäli sen myyntikate jäisi tietyn rajan alle. Näin turvattaisiin pienten apteekkien palveluiden ja lääkehoidon saatavuus myös syrjäisemmillä seuduilla.

Tätä mallia tukee myös Orpon hallitus. Kirjaus negatiivisen veron mahdollisuudesta löytyy kesäkuussa julkaistusta hallitusohjelmasta.

Apteekkiveroa ei ole inflaatiokorjattu sen jälkeen, kun se tuli käyttöön vuonna 2017. Nykyisen nollaveroluokan raja ei enää riitä ylläpitämään kannattavaa pientä apteekkia.

/media/2-apteekkari.fi/henkilokuvat/paakkolanvaara-nella-08-1.jpgNella Paakkolanvaara

Maankattavan apteekkipalvelun turvaamiseksi tulisi Apteekkariliiton mukaan myös uudelleen tarkastella sivuapteekkivähennyksen laskentamallia, jota liitto ehdottaa muutettavaksi siten, että pienten sivuapteekkien pitämiselle on riittävät kannusteet pääapteekin koosta riippumatta.

Jotta yhteiskunnan verokertymä kuitenkin saataisiin turvattua, Apteekkariliitto lisäisi inflaatiokorjattuun veroluokitukseen kaksi uutta veroluokkaa taulukon yläpäähän. Tämä lisäisi verotuksen progressiivisuutta.

– Apteekkien reseptuuri on kasvanut, joten meillä on apteekkeja, jotka ylittävät nykyisen ylimmän veroluokan rajan selvästi. Kaksi lisäluokkaa kohtelisi apteekkeja tasa-arvoisemmin.

Irti palautuskiellosta

Verouudistuksen lisäksi apteekkien taloutta helpottaisivat oikeus palauttaa myymättä jääneet reseptilääkkeet tukkuihin sekä Kelan reaaliaikainen tilitys.

Palautuskiellon omaavien lääkkeiden määrä Suomessa on ollut viime vuosina kasvussa. Se aiheuttaa apteekeille kasvavia kustannuksia ja heikentää lääkkeiden välitöntä saatavuutta apteekeista. Niinpä Apteekkariliitto esitti jo viime vuonna, että lääkelakiin lisättäisiin pykälä, jolla varmistettaisiin apteekin oikeus palauttaa reseptilääke tukkuliikkeeseen.

Kelan reaaliaikainen tilitys puolestaan nopeuttaisi apteekin saamaa lääkekorvauksen hyvitystä. Tällä hetkellä apteekit joutuvat luotottamaan korvattavien lääkkeiden ostoja. Siirtyminen reaaliaikaiseen tilitykseen tarkoittaisi, että apteekki saisi asiakkaalle lääkeoston yhteydessä hyvitetyn lääkekorvauksen Kelalta nykyistä nopeammin, muutamassa päivässä.

Ammattilaisten osaaminen käyttöön

Apteekkitalous ei kuitenkaan ole vain kustannuksia ja tuottoja, vaan siihen liittyy olennaisesti myös apteekkien työvoima. Farmasian ammattilaisista on pulaa, eikä ongelmaa ratkaista vain lisäämällä koulutusta, vaan kyse on työn sisällöstä ja sen mielekkyydestä.

Tällä hetkellä säädökset sitovat apteekin ammattilaisten käsiä esimerkiksi tilanteissa, joissa lääkärin määräämää lääkettä ei ole saatavilla. Apteekit kohtaavat päivittäin tilanteita, joissa farmaseutti tai proviisori voisi ammattitaitoonsa perustuen vaihtaa valmistetta lääkitysturvallisuuden vaarantumatta, mutta liian tiukka lainsäädäntö estää vaihdon sujuvan toteuttamisen.
Apteekkariliitto ehdottaakin, että osana apteekkitalouden uudistusta lisätään apteekkihenkilökunnan mahdollisuuksia hyödyntää omaa ammattitaitoaan.

Näin voitaisiin vaikuttaa myös julkisen terveydenhuollon kustannuksiin, kun ylimääräiset, myös terveydenhuollon puolella turhiksi koetut, yhteydenotot vähenisivät.

Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että apteekilla olisi oikeus vaihtaa reseptillä toimitettavan lääkevalmisteen pakkauskokoa, kappalemäärää ja vahvuutta vastaavaan toiseen lääkevalmisteeseen – luonnollisesti edellyttäen, että lääkärin määräämä lääkeaine, annostus ja hoidon kesto eivät muutu. Samoilla reunaehdoilla apteekilla tulisi olla oikeus vaihtaa lääkevalmisteen lääkemuotoa, mikäli asiakkaalla on ollut toinen lääkemuoto käytössään aiemminkin.

Hallitusohjelmassa tämänkaltaiselle lainsäädäntöuudistukselle näytetään vihreää valoa.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 5 times
Said to be thoughtful 0 times
Has raised questions 2 times
Disagreed 0 times