Apteekkariliiton Risto Holma toivoo apteekeille valoisampaa tulevaisuutta
Ihmiset, Talous, Uudistuva apteekki - 12.02.2025 at 09:50
Apteekkariliiton uusi puheenjohtaja Risto Holma on huolissaan apteekkien talousongelmista ja toimintaympäristön muutoksista. Hän kävi itsekin lähellä henkilökohtaista konkurssia aloittaessaan apteekkarina.
Harmaa talvipäivä Espoon Bodominjärvellä tuntuu astetta harmaammalta, sillä järvi ja sen reunalla mutkitteleva autotie ovat peittyneet sumuun. Juuri ennen sovittua valokuvausta sumupeite hälvenee, ja kirkas auringonpaiste palauttaa värit Pirttijärven ulkoilualueen parkkipaikalle.
Sään äkillinen selkiytyminen tuo Holman mielestä hyvää symboliikkaa valokuviin. Apteekkariliiton uutena puheenjohtajana hänen tärkein tavoitteensa on valoisamman tulevaisuuden rakentaminen apteekkialalle.
– Koko oman kymmenvuotisen apteekkiurani ajan olemme eläneet jatkuvasti kalvavassa epävarmuudessa. Muut päättävät asioita apteekkareiden puolesta, ja me ajelehdimme tilanteessa kuin ajopuut ilman, että voimme ennakoida tulevaisuutta edes vuodeksi eteenpäin. Haluan rakentaa apteekeille varmempaa ja valoisampaa tulevaisuutta, hän sanoo.
Apteekkialaan on kohdistunut 2000-luvulla useita leikkauksia, jotka ovat heikentäneet etenkin pienten apteekkien taloutta tuntuvasti. Samaan aikaan apteekkien määrä on kasvanut, kilpailu kiristynyt ja lääkkeistä apteekeille jäävä osuus on pienentynyt.
– Leikkauksia ja suuria muutoksia on tehty paljon, mutta apteekit ovat pystyneet kiristämään vyötä ja sopeuttamaan toimintaansa niin, että ne ovat selvinneet jollain tavalla. Nyt monella apteekkarilla alkaa olla niin syviä ja pitkäkestoisia ongelmia, että olemme kriisissä, Holma sanoo.
Yli puolet apteekeista talousvaikeuksissa
Apteekkariliitto varoitti viime toukokuussa, että hallituksen suunnittelemat jättileikkaukset voivat ajaa lääkehuollon kriisiin. Liiton laskelmien mukaan yli 40 prosenttia apteekeista oli vaarassa ajautua konkurssiin. Sosiaali- ja terveysministeriö löysi tuolloin uusia keinoja tämän vuoden lääkesäästöjen toteutukseen ja konkurssiaallolta vältyttiin.
Tilanne ei ole Holman mielestä kuitenkaan ratkaisevasti parantunut.
Miksi kukaan haluaa hakeutua yrittäjäksi isolla riskillä, jos saa turvatumman toimentulon toisen palveluksessa.
Apteekkariliiton tuoreimpien laskelmien mukaan konkurssi uhkaa edelleen joka neljättä apteekkia, jos ensi vuoden lääkesäästöt toteutetaan harkitsemattomasti.
Välittömän konkurssiuhan lisäksi joka kolmannessa apteekissa taloustilanne tulee olemaan niin heikko, että apteekkari ansaitsee niissä vähemmän yrittäjänä kuin proviisorina toisen palveluksessa.
Kun kannuste yrittäjyyteen häviää, yhä harvempi proviisori lähtee yrittäjäksi pieneen apteekkiin, jolloin pienet maaseutukunnat ja lähiöt voivat jäädä ilman apteekkipalveluita.
– Miksi kukaan haluaa hakeutua yrittäjäksi isolla riskillä, jos saa turvatumman toimentulon toisen palveluksessa, Holma kysyy.
Epätoivoisia puheluita kollegoilta
Holma saa viikoittain puheluita ahdistuneilta ja epätoivoisilta kollegoilta. Monen jaksamiskyky on lopussa. Osa uupuu ja luopuu apteekkiluvastaan ennen eläkeikää.
– Talousongelmat ovat herkkä paikka. Ne koetaan henkilökohtaisena epäonnistumisena, ja asiasta on vaikea puhua. Tilanteet ovat usein päässeet pitkälle, koska talousongelmilla on tapana eskaloitua, hän sanoo.
Säästöt ja leikkaukset heikentävät kaikkien apteekkien taloutta, mutta kipukohdat ovat jokaisella apteekilla erilaisia.
– Ei ole yhtä patenttimallia siihen, miksi joku apteekki on kriisiytynyt. Siksi ei ole myöskään yhtä patenttiratkaisua kriisien ratkaisemiseksi. Yleensä kriisitilanteesta on kuitenkin joku reitti ulos, Holma sanoo.
Lue myös
Lääkkeiden hinnat Reseptilääkkeiden hinnat laskevat edelleen – Myynti muuttunut apteekeille lähes kannattamattomaksi
Verot Veropäivän tulolistaukset antavat apteekkareiden tuloista liioitellun kuvan
Holman mukaan päättäjät eivät ymmärrä tilanteen vakavuutta.
– Apteekit saavat kyllä ymmärrystä, mutta tilanteen ultimaattista vakavuutta ei ymmärretä.
Apteekkien tilanteen kriisiytyminen tulee näkymään Holman mukaan kansalaisille ensin niin, että apteekit joutuvat supistamaan aukioloaikoja tai vähentämään farmaseuttista työtä. Jos sopeutustoimet eivät auta, edessä voi olla konkurssi ja apteekki voi lopettaa toimintansa.
Apteekkariliiton mukaan yksi keskeinen talousahdingon syy on se, että aiemmat apteekkeihin kohdistuneet säästöt on tehty nopeina, yksittäisinä ja mekaanisia leikkauksina, eikä apteekkialan tilannetta ole katsottu kokonaisuutena.
Siksi ennen minkäänlaisia uusia leikkauksia on välttämätöntä tehdä apteekkitalouden kokonaisuudistus. Siihen sisältyvät esimerkiksi apteekkiveron muuttaminen myyntikateperusteiseksi ja apteekkiverotaulukon säännöllinen inflaatiotarkistus.
Apteekkiverkosto ei saa rapautua
Holma on huolissaan suomalaisten pärjäämisestä, jos lähiapteekkien verkoston annetaan rapautua. Monella paikkakunnalla apteekki on terveydenhuollon viimeinen linnake.
– Missä muualla ihminen pääsee juttelemaan terveydenhuollon ammattilaisen luokse aikaa varaamatta, hän kysyy.
Terveyspalveluiden heikko saatavuus näkyy myös Holman omassa apteekissa Helsingin Lauttasaaressa. Apteekki palvelee joka päivä kasvokkain ja puhelimessa kymmeniä asiakkaita, jotka eivät ole saaneet apua muualta terveydenhuollosta.
– Ihmisillä on yleensä joku hätä. Meiltä kysellään lääkkeisiin, resepteihin, sairauksiin ja toimeentulotukeen liittyviä asioita. Periaate kaikissa suomalaisissa apteekeissa on se, että löydämme asiakkaan ongelmiin jonkinlaisen ratkaisun. Terveydenhuollon ammattilaisina meillä on osaamista ja kanavat hakea apua.
Holma pitää tärkeänä, että apteekeista saa jatkossakin kasvokkaista henkilökohtaista palvelua. Hän on huomannut, että digi- ja etäneuvontapalveluiden yleistyminen voi pahimmillaan estää avunsaannin.
Hänen omassa lähipiirissään korkeasta kuumeesta pitkään kärsinyt henkilö ei päässyt millään läpi vakuutusyhtiön chattibotista, joka neuvoi ottamaan särkylääkettä ja vaikeutti toistuvasti lääkäriajan varaamista yksityiseltä lääkäriasemalta.
Vastaanottoaika järjestyi lopulta Holman lääkärisiskon kautta ja vakavasta tulehduksesta kärsinyt potilas sai tarvitsemansa antibiootit. Laboratoriokokeissa paljastui myös vakava munuaisten toimintahäiriö, jonka vuoksi tulehduskipulääkkeiden käyttö botin neuvomalla tavalla olisi pahentanut potilaan tilaa entisestään.
Itsehoitolääkkeet apteekeille elintärkeitä
Parhaillaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus valmistelee joidenkin itsehoitolääkkeiden myynnin laajentamista päivittäistavarakauppoihin.
Tämä on iso ongelma apteekeille, joiden talous on muun muassa reseptilääkkeisiin 2000-luvulla kohdistuneiden lääkesäästöjen ja lääkemarkkinoiden muutosten seurauksena aiempaa riippuvaisempaa itsehoitolääkkeiden myynnistä.
Reseptilääkkeiden myynti on muuttunut apteekeille lähes kannattamattomaksi. Kuluttajahinnat ovat laskeneet kahdessa vuosikymmenessä noin 40 prosenttia ja apteekin osuus lääkkeen hinnasta on pienentynyt koko 2000-luvun.
Jos apteekit menettävät myös itsehoitolääkemyyntiä, se lisää apteekkien riskiä ajautua taloudellisiin vaikeuksiin. Vaarassa ovat erityisesti pienten paikkakuntien, syrjäseutujen ja hiljenevien kaupunkilähiöiden apteekit, joiden lopettaessa ihmiset joutuisivat hakemaan itsehoito- ja reseptilääkkeensä jostain kauempaa.
Lääkehuollon turvaaminen on kansalaisille elintärkeää samalla tavalla kuin veden ja energian saanti.
Holma muistuttaa, että valtiovalta on antanut apteekeille yksinoikeuden myydä lääkkeitä, ja vastapalveluksena apteekit hoitavat avohoidon lääkehuollon. Jokainen yksittäinen apteekkari on henkilökohtaisesti vastuussa alueensa lääkehuollosta.
– Kun tätä yhteiskuntasopimusta horjutetaan viemällä itsehoitolääkkeitä päivittäistavarakauppaan tai leikkaamalla apteekkien toiminnasta valtavasti summia, jossain tulee vastaan raja, että apteekit eivät enää pysty täyttämään velvollisuuksiaan, hän varoittaa.
Hän muistuttaa, että apteekit ovat keskeinen osa lääkehuollon turvaamista ja huoltovarmuutta.
– Valtionpäämiehet puhuvat tänä päivänä, että Suomen turvallisuustilanne horjuu voimakkaasti. Lääkehuollon turvaaminen on kansalaisille elintärkeää samalla tavalla kuin veden ja energian saanti.
Apteekit yhteistyöhön hyvinvointialueiden kanssa
Apteekkiverkoston alasajon sijasta Holma toivoo apteekeille tulevaisuudessa suurempaa roolia terveydenhuollossa.
– Apteekkien pitäisi rakentaa hyvinvointialueiden kanssa palveluita yhdessä niin, että apua tarvitseva asiakas on keskiössä ja koko terveydenhuolto on turvakehikkona hänen ympärillään. Apteekit voivat tukea hyvinvointialueiden toimintaa tekemällä asioita, joita niiltä jää tekemättä.
Moni apteekki olisi esimerkiksi valmis hoitamaan rokotuksia ja lääkitysten kokonaisarviointeja. Holma muistuttaa, että apteekeissa on yli 60 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa. Apteekit ovat Suomen käytetyin terveydenhuollon palvelu, ja niillä olisi valtavasti annettavaa hyvinvointialueille, jos yhteistyölle saataisiin selkeät rakenteet ja kommunikointikanavat.
Apteekit voisivat esimerkiksi tukea lääkehoitojen onnistumista raportoimalla lääkäreille huomioita potilaiden lääkitysongelmista Kanta-palvelun kautta.
– Kanta-palvelu on tällä hetkellä yksipuolinen viestintäkanava ja apteekit voivat lähettää lääkärille vain reseptien uusintapyyntöjä. Tulvaisuudessa apteekit voisivat olla avuksi potilaan hoidossa ja hoitoon sitouttamisessa, Holma sanoo.
Vankka kansainvälinen kokemus
Hyvinkäällä syntynyt Risto Holma asui lapsena useilla paikkakunnilla isänsä työn vuoksi. Kun isä siirtyi puolustusvoimista poliisivoimiin, perhe asettui Kuopioon.
Lukiolaisena hän harkitsi lääkärin, juristin, ekonomistin ja metsänhoitajan ammatteja, mutta kesätyö farmaseuttiäidin työpaikalla apteekissa innosti hakemaan Kuopion yliopistoon farmasian laitokselle.
Proviisoriopintojensa loppuvaiheessa hän alkoi tehdä ystävänsä kanssa poikkitieteellistä väitöskirjaa farmakologian ja biokemian yhdistelmänä. Nuoret tutkijat pipetoivat soluviljelmiä kolme kertaa päivässä avaruuspukuun pukeutuneina, mutta jokin meni vikaan ja kaikki solut kuolivat homeen takia.
Tilanteessa oli kaksi vaihtoehtoa: aloittaa kaikki alusta tai jättää väitöskirja tekemättä.
Holma alkoi lähettää työnhakukirjeitä ulkomaisiin lääkeyrityksiin Sveitsiin, Englantiin ja Ranskaan. Hän pääsi harjoittelijaksi sveitsiläiseen Sandoziin, jonka saksankielisessä laboratoriossa kehitettiin uusia lääkkeitä Alzheimerin ja Parkinsonin tauteihin.
Kansainvälisessä tutkimusryhmässä Holma sai luotua tärkeitä verkostoja ja ystävyyssuhteita, joiden ansiosta hänet rekrytoitiin Lontooseen, onkologian ja virologian alan lääkeyritykseen tutkimuspäälliköksi. Pian hänelle tarjottiin yrityksen sisällä myynti- ja markkinointitehtäviä.
– Se oli iso kynnys, koska olin hyvin tutkimusorientoinut ja markkinointi tuntui vieraalta. Lähdin tuotepäälliköksi ja muutin Puolaan lanseeraamaan uusia herpeslääkkeitä, vaikka en edes tiennyt, miten tehdään bisnessuunnitelma.
Sen jälkeen tuli tunne, että liike-elämä ja lentokentät on nähty.
Seuraavina vuosina headhunterit soittelivat Holmalle säännöllisesti. Hänet rekrytoitiin Riker-lääkeyhtiöön Suomen maajohtajaksi, sitten Bristol Myers Squibbille Suomen ja Pohjoismaiden markkinointijohtajaksi, sieltä Aventikselle vastaavaan tehtävään ja edelleen Amgenille Suomen ja Baltian maajohtajaksi Tukholmaan.
Lopulta hän päätyi pääomasijoittajan palvelukseen muutosjohtajaksi, laittamaan OneMed -konsernia myyntikuntoon.
– Sen jälkeen tuli tunne, että liike-elämä ja lentokentät on nähty, hän sanoo.
Holma oli toiminut kansainvälisissä tehtävissä yli 20 vuotta ja asunut neljässä eri Euroopan maassa. Matkapäiviä kertyi pahimmillaan 150 vuodessa.
Konsernijohtajasta riviproviisoriksi
Nelikymppisenä konsernitason johtajana Holma teki uuden startin urallaan ja alkoi hakea riviproviisorin töitä pääkaupunkiseudun apteekeista.
Hän ei ollut työskennellyt apteekissa päivääkään valmistumisensa jälkeen, joten Espoon Elixir apteekin farmaseutit opastivat häntä alkuun käytännön asioissa. Vilkkaassa kauppakeskuksessa hän oppi, mitä erityispiirteitä apteekin johtamiseen liittyy.
– Kun liike-elämästä tutut kaverit pyysivät lounaalle, piti kieltäytyä, koska en olisi ehtinyt edes tilata ruokaa 20 minuutin ruokatauon aikana, hän kertoo.
Parin vuoden kuluttua Holma sai ensimmäisen apteekkilupansa Hämeenlinnasta. Tuore apteekkari siirsi ensi töikseen pienen kivijalka-apteekkinsa lähemmäs kaupungin toria, mutta sitten tapahtui jotain, mitä hän ei osannut ennakoida.
Omat säästöni olivat kiinni apteekissa, joten henkilökohtaisessa konkurssissa olisin menettänyt kaiken.
Hämeenlinnaa halkovan Helsinki-Tampere-moottoritien päälle avattiin kauppakeskus Goodman ja keskustan liike-elämä näivettyi. Ovesta ei enää tullut asiakkaita, ja puolessa vuodessa apteekki ajautui kriisiin.
Holma sanoo suoraan, että apteekki kävi hyvin lähellä konkurssia.
– Se oli kova paikka. Omat säästöni olivat kiinni apteekissa, joten henkilökohtaisessa konkurssissa olisin menettänyt kaiken. Harvoin menetän yöuniani, mutta silloin valvoin yöt.
Holma pyysi sparrausapua kollegoilta ja käytti kaiken liike-elämässä hankkimansa kokemuksen selvitäkseen tilanteesta. Hän teki tarkan suunnitelman siitä, millä toimenpiteillä ja millä aikavälillä apteekki oli saatava kuntoon. Hän muutti apteekin kulurakennetta ja toimintatapaa rakentamalla apteekille uutena konseptina hoivaportfolion.
– Sain hankittua asiakkaaksi 17 hoivakotia ja sillä apteekki pelastui, hän sanoo.
Yksi Suomen suurimmista hoivatoimijoista
Parin vuoden jälkeen Holma alkoi hakea apteekkia lähempää Espoossa asuvaa perhettään. Fimea myönsi hänelle apteekkiluvan apteekkiin, joka sijaitsi Helsingin Lauttasaaressa hänen entisen kerrostalokotinsa kivijalassa.
Samaan aikaan 25 000 asukkaan Lauttasaaressa tapahtui isoja muutoksia. Länsimetroa rakennettiin ja metroaseman yhteyteen nousi ostoskeskus. Goodman-tapauksesta oppineena Holma hankki liiketilat ostoskeskuksesta ja ajoitti apteekkikaupan niin, että pääsi siirtymään suoraan uusiin tiloihin.
Apteekki on kasvanut kahdeksassa vuodessa voimakkaasti. Muutos on ollut työyhteisölle iso, koska asiakasvirrat ovat moninkertaistuneet ja aukioloajat pidentyneet. Hämeenlinnasta Holma toi mukanaan hoivakotikonseptin.
– Lauttiksen apteekki on yksi Suomen suurimmista hoivatoimijoista. Meillä on asiakkaina 70 hoivakotia, joista suurimmassa on parisataa asukasta. Toimitamme lääkkeet myös yksityiseen syöpäsairaalaan ja sydänsairaalaan sekä heidän asiakkailleen, hän kertoo.
Apteekki toimittaa vuosittain 480 000 reseptiä, mikä on poikkeuksellisen suuri määrä. Suurin osa volyymistä tulee annosjakeluasiakkaiden ja sairaaloiden lääkkeistä. Apteekin kolmestakymmenestä työntekijästä kuusi tekee pääosin annosjakelua.
Se on ollut valtavan hieno kokemus, joka on avartanut näkemystäni suomalaisista apteekeista.
Holman mukaan kaikkein helpoin tapa hoitaa apteekkia olisi palvella ovesta tulevia asiakkaita, mutta hän on halunnut kasvattaa annosjakelua voimakkaasti, jotta apteekilla olisi useita tukijalkoja.
– Apteekilla on huonommin kannattavia ja paremmin kannattavia toimintoja, mutta kokonaisuutena liiketoiminta pysyy tasapainossa, hän muotoilee.
Apteekkarina työskentelyssä ja liiton puheenjohtajuudessa auttaa se, että Holma on avustanut yli 250 apteekkikaupan tekemisessä.
– Se on ollut valtavan hieno kokemus, joka on avartanut näkemystäni suomalaisista apteekeista. Olen nähnyt läpikotaisin niiden talouden, prosessit ja johtamistavat. Olen nähnyt rakentavia ja vähemmän rakentavia esimerkkejä.
Puheenjohtajan pestinsä ajaksi Holma on vähentänyt apteekkikauppoja. Vähemmällä ovat myös aktiivinen hallitustyö ja pääomasijoittajille tehtävät konsultaatiot. Seuraavien kahden vuoden aikana hän keskittää tarmonsa johtaakseen apteekit pois kriisitilanteesta ja kohti valoisampaa tulevaisuutta.