Hyppää sisältöön

Apteekeilla voi tulevaisuudessa olla tärkeä rooli diabetes-potilaiden ohjauksessa osana hoitoketjua. Tästä saatiin viitteitä diabeteshankkeessa, johon osallistui kaikkiaan 52 Apteekkariliiton jäsenapteekkia ja 18 terveyskeskusaluetta.

Hankkeessa tunnistettiin aikuisia tyypin 2 diabeteksen riskipotilaita ja pyydettiin heitä vastaamaan apteekissa potilaskyselyyn. Tavoitteena oli parantaa diabeetikoiden hoitoa ja tiivistää apteekkien ja terveyskeskusten yhteistyötä. Samalla saatiin tietoa siitä, miten diabeteksen hoitosuositukset ja hoitosuunnitelmien teko toteutuvat Suomessa.

Potilaskyselyyn vastasi kaikkiaan yli tuhat diabeetikkoa.

– Kysely osoitti, että riskipotilaiden tunnistamisessa ja lääkehoidon kuntoon saattamisessa on vielä työnsarkaa, kertoo healthcare affairs manager Lotta Stenman Boehringer Ingelheimilta, joka saattoi hankkeen toimijat yhteen.

Hankkeessa olivat mukana myös Diabetesliitto ja Oriola.

Asiakkaat ilahtuivat voinnin kysymisestä

Yksi hankkeeseen osallistuneista apteekeista oli Porvoon Näsin apteekki. Proviisori Terhi Tyni ja farmaseutti Saila Asikainen kertovat kokeilun onnistuneen hyvin. 

– Usein asiakkaat ilahtuivat, kun apteekissa kyseltiin heidän sairautensa hoidosta ja oltiin kiinnostuneita heidän voinnistaan. Yleisin syy ohjata asiakas terveyskeskukseen oli se, että hän ei ollut käynyt kontrollikäynneillä moneen vuoteen. Monella oli myös vatsaongelmia diabeteslääke metformiinin sivuvaikutuksena.

Jos asiakkaan hoitotasapainossa tuntui olevan kyselyn perusteella korjattavaa, farmaseuttinen henkilökunta antoi asiakkaalle paperilla puhelinnumeron terveyskeskuksen diabeteshoitajalle, jonka kautta hän sai varattua vastaanottoajan.

Porvoon Näsin apteekista ohjattiin diabeteshankkeen aikana terveyskeskukseen ainakin parikymmentä asiakasta.

Apteekeista iso apu terveyskeskukselle

Myös Porvoon terveyskeskuksen diabetesvastuulääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Susanna Langhoff pitää kokeilua onnistuneena. Terveyskeskuksen diabeteshoitajalle ei tullut yhtään turhaa soittoa, ja hankkeen kautta saatiin kiinni sellaisia potilaita, joita olisi muuten ollut vaikea tavoittaa.

– Olemme erittäin kiitollisia, että apteekki oli mukana. Meille oli iso apu, että he löysivät potilaita, joiden hoitotasapaino oli huono tai jotka olivat pudonneet pois seurannasta esimerkiksi korona-ajan takia, hän sanoo.

Langhoffin mukaan on yksilöllistä, kuinka usein diabeetikon on käytävä kontrollikäynneillä diabeteshoitajan tai lääkärin luona.

– Seurantatiheys riippuu diabeteksen kestosta, hoitomuodosta, muista sairauksista sekä komplikaatioista. Vähintään kerran vuodessa olisi hyvä olla seurantakäynti lääkärin tai diabeteksen hoitoon perehtyneen hoitajan vastaanotolla.

Hoitosuunnitelma vain joka kolmannella

Hankkeesta valtakunnallisesti saatujen kokemusten mukaan suurella osalla tyypin 2 diabeetikoista ei ollut käytössä suositusten mukaista lääkitystä, Boehringer Ingelheimin Lotta Stenman kertoo.

Kyselyihin vastanneista kolme neljästä oli suuren sydän- ja verisuoniriskin potilailta, joilla kaikilla tulisi olla kardiovaskulaariennustetta parantava lääke. Kuitenkin vain alle puolet riskipotilaista käytti niitä.

– Nämä lääkkeet ovat tärkeitä sekä potilaan että terveydenhuoltojärjestelmän kannalta, sillä ne auttavat vähentämään kalliita päätetapahtumia ja sairaalahoitoja, Stenman sanoo.

Kyselyssä kävi ilmi myös, että diabeetikoista vain joka kolmas oli saanut kirjallisen hoitosuunnitelman, joka parantaisi hoitoon sitoutumista.

Malli laajemmin astman hoitoon?

Uudenlaisille toimintamalleille on siis tarvetta. Porvoossa kokeilu oli niin onnistunut, että diabeteshankkeen virallisen osuuden päätyttyä siellä on jatkettu samalla mallilla. Apteekissa tehdään edelleen diabeetikoille kyselyitä ja tarvittaessa ohjataan heitä terveyskeskukseen.

Diabetologi Susanna Langhoffin mielestä toimintamalli voisi toimia laajemminkin Suomessa diabeteksen hoidossa.

Porvoon Näsin apteekissa ollaan samaa mieltä. Henkilökunnalta muutaman kysymyksen kysyminen onnistuu muun työn ohessa. 

Asikaisen ja Tynin mielestä apteekit tunnistavat huonossa hoitotasapainossa olevia potilaita muissakin kansansairauksissa. Aiemmin Porvoon Näsin apteekki on osallistunut vastaavaan astmaprojektiin.

– Apteekit voisivat ehdottomasti olla laajemminkin mukana riskipotilaiden tunnistamisessa ja hoitoon ohjaamisessa. Sitä työtähän me teemme päivittäin muutenkin, he kertovat.

Riskinarviointi osaksi arkityötä

Boehringer Ingelheimin saaman palautteen mukaan yhteistyö on diabeteshankkeen jälkeen jatkunut Porvoon lisäksi monella muullakin paikkakunnalla.

– Diabetespotilaan riskinarviointi on otettu apteekeissa osaksi tavanomaista asiakastyötä. Diabetespotilailta tarkistetaan viimeisin diabeteskontrollissa käynti ja ohjataan hänet tarvittaessa vastaanotolle. Yhteistyökanavan ylläpitämiseksi osa apteekeista ja terveyskeskuksista alkaa järjestää säännöllisiä tapaamisia, joissa on esimerkiksi koulutusta diabeteksen hoitosuosituksista, Lotta Stenman kertoo.

Näin ollen diabeteshankkeessa toteutui myös tavoite apteekkien ja terveyskeskusten yhteistyön tiivistämisestä. Osaamista yhdistämällä saadaan täydempi kokonaiskuva potilaan voinnista ja lääkehoidosta, jolloin terveyskeskusten resursseja saadaan kohdistettua niihin potilaisiin, jotka hyötyvät ammattilaisten tuesta ja ohjauksesta.

Perusterveydenhuollon piiriin kuuluu Suomessa paljon diabeetikkoja, jotka ovat voineet pudota säännöllisen hoidon ja seurannan piiristä. Suomessa on arviolta 400 000 tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi noin 50 000 – 100 000 sairastaa diabetesta tietämättään.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 0 times
Said to be thoughtful 0 times
Has raised questions 0 times
Disagreed 0 times