Apteekit soten tukena

SOTE-UUDISTUKSEN JÄLKEEN kansalaiset saavat sosiaali- ja terveyspalvelunsa yhdenvertaisesti ja kustannustehokkaasti. Sotella haetaan suunnitelmallisuutta palvelumuutokseen, joka olisi muutoinkin vääjäämätön verovarojen pienentyessä, asukkaiden vanhetessa ja asumisen keskittyessä syrjäseuduilta kuntakeskuksiin. Sote-uudistus mahdollistaa palveluverkon kehittämisen niin, että vaativien palveluiden saatavuus ja laatu voidaan varmistaa koko maassa.

Sotessa järjestellään uudelleen kuntien järjestämisvastuulle kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut. Apteekkipalvelut eivät kuulu niihin, mutta soten yhteydessä lääkehuollon sujuvuuden miettiminen on aiheellista. Avohoidon lääkepalveluista vastaavien apteekkien toimintamallit ja integroituminen muuhun terveydenhuoltoon tulevat pohdittaviksi.

YKSI TERVEYDENHUOLLON vakavista haasteista apteekin näkökulmasta on potilaan lääkitystietojen vajavaisuus. Kun esimerkiksi iäkäs potilas siirtyy erikoissairaanhoidosta terveyskeskuksen vuodeosaston kautta palvelukotiin avohoidon piiriin, ei ajantasainen lääkitystieto aina seuraa potilasta.

Voisimmeko soten yhteydessä kehittää välineet ja toimintamallin niin, että kansalaisten lääkitystieto olisi aina ajantasaista? Ratkaisuna voisi toimia esimerkiksi elektroninen lääkityskortti, joka olisi potilaan lääkehoidosta vastaavien toimijoiden käytössä.

Ratkaisun avaimet ovat oikeastaan jo käsissämme, tarvittava tieto on olemassa Kanta-palvelussa. Tiedon hyödyntäminen on kuitenkin tällä hetkellä mahdotonta, koska kaikki terveydenhuollon toimijat eivät vielä käytä eReseptiä, ja myös siksi, että eReseptitietokanta ei kerro, mikä lääkitys on voimassa ja mikä lakkautettu tarpeettomana, sopimattomana tai kuuriluonteisena.

SOTEN YHTEYDESSÄ ON TÄRKEÄÄ, että apteekin uudet palvelut otetaan kiinteäksi osaksi terveyspalvelujärjestelmää. Apteekkitoimipisteitä on Suomessa yli 800, ja ne ovat levittäytyneet lähes joka kuntaan. Apteekin laajennetut uudet palvelut, kuten sairaanhoitajapalvelut apteekin terveyspisteestä, lääkkeiden koneellinen annosjakelu, lääkityksen tarkistus ja lääkkeenoton muistutuspalvelu, tukevat muuta terveydenhoitoa ja varmistavat palvelujen saatavuutta myös syrjäseudulla.

Sähköisen reseptin toteuttaminen ideasta käytäntöön vei kymmenisen vuotta. Voimme tässä vaiheessa vain arvailla, millaiseksi sote-uudistuksen aikataulu muodostuu, kun kokoluokka on paria dekadia suurempi kuin eResepti. Toivon soten vetäjille, ideoijille ja työryhmien jäsenille työintoa ja tahtotilaa, jossa miltei mahdoton mahdollistetaan.

Marja Ritala

Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton 1. varapuheenjohtaja.

******************************

Apoteken som stöd för sote

EFTER SOTE-REFORMEN får medborgarna sina social- och hälsovårdstjänster jämlikt och kostnadseffektivt. Med sote strävar man efter planmässighet i serviceförändringarna, som i vilket fall som helst är oundvikliga då skattemedlen minskar, befolkningen åldras och boendet koncentreras från glesbygden till kommuncentrumen. Sote-reformen möjliggör utvecklande av servicenätet så att tillgången och kvaliteten på krävande tjänster kan tryggas i hela landet.

I SOTE REORGANISERAS social- och hälsovårdstjänsterna som kommunen ansvarar för. Apotekstjänsterna hör inte till dem, men i samband med sote är det befogat att fundera på hur läkemedelsförsörjningen kan fungera smidigt. Apoteken ansvarar för öppenvårdens läkemedelstjänster och det gäller att begrunda deras verksamhetsmodeller och integrering i resten av hälsovården.

En av hälsovårdens allvarliga utmaningar ur apotekets synvinkel är patienters ofullständiga medicineringsuppgifter. När till exempel en äldre patient flyttar från specialsjukvården via hälsocentralens bäddavdelning till ett servicehem inom öppenvården, följer den aktuella medicineringsinformationen inte alltid med.

Kunde vi i samband med sote utveckla redskap och en verksamhetsmodell som gör att medborgarnas medicineringsuppgifter alltid är uppdaterade? En lösning kunde vara till exempel ett elektroniskt medicineringskort, som de som svarar för patientens medicinering kunde använda.

NYCKLARNA TILL LÖSNINGEN är egentligen redan i våra händer. Den behövliga informationen finns i Kanta-tjänsten. Men informationen kan för tillfället inte utnyttjas eftersom inte alla inom hälsovården använder eRecept än och även för att eRecept-databasen inte berättar vilken medicinering som är i kraft och vilken som avslutats som onödig, olämplig eller kurartad.

I samband med sote är det viktigt att apotekets nya tjänster blir en orubblig del av hälsovårdssystemet. I Finland finns över 800 apotek och de är spridda till nästan varje kommun. Apotekets utvidgade nya tjänster, såsom sjukskötartjänster i apotekets hälsopunkt, maskinell dosdispensering av läkemedel, kontroll av medicineringen och påminnelsetjänst för läkemedelstagning, stöder resten av hälsovården och tryggar servicen även i glesbygden.

Det elektroniska receptets väg från idé till praktik tog cirka tio år. Vi kan i det här skedet bara gissa vilken sote-reformens tidtabell blir, då storleksklassen är ett par dekader större än eReceptet. Jag önskar sotes ledare, idémakare och arbetsgruppsmedlemmar inspiration och en vilja som gör det nästan omöjliga möjligt.

Marja Ritala

Apotekareförbundets första vice ordförande.