Apteekin lääkeneuvola kiinnosti paneelissa – ”Lähiapteekki voi olla kumppani”
Apteekkityö, Uudistuva apteekki - 13.05.2025 at 08:44
Apteekit haluavat tuottaa hyvinvointialueita hyödyttäviä palveluita. Hyvinvointialueilla aletaan vasta nyt olla valmiita pohtimaan kumppanuutta. Paneelikeskustelussa arveltiin, että etenkin pienissä kunnissa apteekkien panos on nousemassa uuteen valoon.
Lue tiivistelmä
- Hyvinvointialueet keventävät palveluverkkojaan. Joillain hyvinvointialueilla pienimmissä kunnissa ei ole enää terveyskeskuksia, mutta apteekit voisivat tarjota terveyspalveluja.
- Apteekeilla on vuosittain yli 60 miljoonaa asiakaskohtaamista ja paljon sellaisiakin asiakkaita, joilla ei ole kontaktia hyvinvointialueelle.
- Apteekit voisivat tukea lääkehoitojen onnistumista ja hoitoon sitoutumista. Tämä säästäisi hyvinvointialueilta rahaa, kun lääkityshaitat ja lääkärikäynnit vähenevät.
APTEEKKARI 2025 -tapahtumassa pohdittiin apteekkien ja hyvinvointialueiden yhteistyön nykytilaa ja tulevaisuutta.
Paneeliin osallistui muiden muassa apteekkari Leena Astala, jonka luotsaama Porin Asema-apteekki on mukana hiljattain käynnistyneessä lääkeneuvola-pilotissa. Siinä paikallisten apteekkien farmaseutit ja proviisorit ohjaavat astmaa sairastavia asiakkaita.
Astalan mukaan lääkeneuvolan kehittäminen lähti siitä havainnosta, että Satakunnassa julkisen terveydenhuollon toimijat tuntevat huonosti apteekkien farmaseuttisia palveluja.
– Me haluamme tuottaa hyvinvointialueita hyödyttäviä palveluja ja paketoida ne niin, että hyvinvointialueiden on helppo olla yhteyksissä apteekkiin. Pilottikokeiluun valitsimme potilasryhmäksi astmapotilaat, mutta tulevaisuudessa voimme palvella lääkeneuvoloissa esimerkiksi omaishoitajia tai diabetes- ja verenpainepotilaita, Astala kertoi.
Lääkeneuvolaa pilotoidaan Satakunnassa viidessä apteekissa. Tavoitteena on kehittää malli, joka on monistettavissa kaikkiin Suomen apteekkeihin.
Lue myös
Apteekki palvelee Lääkeneuvola auttaa astman hoidossa – Satakunnan kokeilussa mukana viisi apteekkia
Neuvolapilotti kiinnostaa
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahn piti apteekin lääkeneuvolaa kiinnostavana projektina. Svahn uskoo, että hyvinvointialueet ovat alkuvaiheessa keskittyneet palvelujen tuottamisessa enemmän sisäisten asioidensa kuntoon saattamiseen ja ne alkavat nyt pohtia ulkopuolisia kumppaneita.
– Apteekeilla on asiakkaita, joilla ei ole muita kontakteja terveydenhuoltoon. Uskon että siinä olisi mahdollisuus tehdä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä. Hyvinvointialueilla olisi myös valmius digitalisoida kansansairauksien hoitoprosesseja, jolloin asiakkaan hoitopiste voisi joissain tapauksissa olla terveysaseman sijasta apteekki.
Myös hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi piti apteekin lääkeneuvolaa loistavana esimerkkinä palveluista, jollaisia koko Suomi tarvitsee.
– Hyvinvointialueilla on menossa valitettava palveluverkon kevennys. Pienimmissä kunnissa ei ole enää tuttua terveyskeskusta. Niissä apteekin terveysneuvonnan arvo nousee ihan uuteen valoon, hän sanoi.
Hänen mukaansa hyvinvointialueilla ajatellaan helposti edelleen, että apteekki on paikka, josta vain haetaan lääkkeet.
– Itse näen tulevaisuuden erilaisena. Apteekki on jo nyt se paikka, jonne mennään yskimään viikonloppuna, kun terveyskeskus ei ole auki ja päivystykseen on pitkä matka. Hyvinvointialueilla on ehkä sorruttu siihen, että mietitään kumppanina vain yksityistä terveydenhuoltoa. Vielä ei olla havaittu, että lähiapteekki voi olla samalla tavalla kumppani.
Yhteistyössä on iso säästöpotentiaali
Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Inka Puumalainen muistutti, että maailmalla apteekkien osaamista hyödynnetään jo kattavasti terveydenhuollon tukena.
Esimerkiksi Isossa-Britanniassa käytössä on pharmacy first -konsepti, jossa apteekeille on delegoitu pienten terveysvaivojen hoito. Asiakkaat saavat apteekeista hoitoa helposti ja nopeasti, ja osa farmaseuteista saa määrätä tiettyihin sairauksiin jopa antibioottikuureja. Asiakkaille palvelu on maksutonta, ja yhteiskunta maksaa apteekille korvauksen hoidosta.
Jos hyvinvointialueet hyödyntäisivät apteekkien osaamista Suomessakin nykyistä paremmin, ne voisivat Apteekkariliiton mukaan säästää satoja miljoonia euroja, Kun hoitoon sitoutuminen paranee, lääkityshaitat ja lääkärikäynnit vähenevät.
Yli 60 miljoonaa asiakaskohtaamista
Apteekkari Leena Astala on tehnyt yhteistyötä julkisen terveydenhuollon kanssa jo pitkään ennen neuvolapilottia. Hänen mielestään yhteistyötä kannattaa ilman muuta tiivistää.
– On tosi tärkeää ymmärtää, että apteekit ovat osa potilaiden hoitopolkua. Apteekeilla on vuosittain yli 60 miljoonaa asiakaskohtaamista ja paljon sellaisiakin asiakkaita, joilla ei ole kontaktia hyvinvointialueelle, hän huomautti.
Apteekkariliitto on esittänyt, että apteekit ja lääkehuolto tulisi kirjata hyvinvointialueiden palvelustrategioihin.
– Kuten ministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoi tässä tilaisuudessa aamupäivällä, apteekkien roolia terveydenhuollossa tulisi kehittää. Se on kirjattu myös hallitusohjelmaan, sanoo Inka Puumalainen.
Puumalaisen mukaan yhteistyö on ollut toistaiseksi pistemäistä ja vähäistä, mutta apteekkien ja niiden palveluiden kirjaaminen palvelustrategiaan toisi näkyviin sen potentiaalin, jota yli 800 apteekin maankattava verkosto voi tarjota.
Tarvitaanko kansallinen malli?
Yksittäisten pienten apteekkien on ollut vaikeaa ryhtyä yhteistyöhön hyvinvointialueiden kanssa.
Esimerkiksi Suomen suurin hyvinvointialue, Sanna Svahnin luotsaama Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, ei vielä ole juurikaan muodostanut yhteistyömalleja apteekkien kanssa.
– Vaikka organisaatio on iso, yhteistyötä on aika vähän. Reseptejä kyllä tarkistetaan, mutta todellista palveluyhteistyötä on vähän.
Apteekkariliitto on yhteistyön edistämiseksi perustanut laajan soteapteekkareiden verkoston, jonka tavoitteena on saada kontakteja hyvinvointialueiden päättäjiin ja nostaa apteekin roolia esille.
Lisäksi Apteekkariliitto on ehdottanut, että apteekkien ja hyvinvointialueiden yhteistyölle luotaisiin kansallinen toimintamalli.
Minna Korkiakoski-Västin mukaan kansallinen malli on kuitenkin kaksiteräinen miekka.
– Kansallisesti me tarvitsemme viestiä siitä, että yhteistyötä tulee hyödyntää. Kansallinen ohjaus luo kuitenkin helposti vakiintuneen mallin, jota pitäisi noudattaa kaikilla alueilla ja kaikissa tilanteissa. Suomessa on hyvin erilaisia alueita, joihin harvoin sopii täysin yhtenäinen malli, koska eri alueilla yhteistyön tarve ja mahdollisuudet ovat erilaisia.
Inka Puumalainen toivoo silti apteekeille jonkinlaista mallia, jonka sisällä yhteistyötä voitaisiin kehittää.
– Hyvinvointialueilla on varmasti erilaisia tarpeita, mutta esimerkiksi iäkkäiden lääkehoidossa on paljon samanlaisia ongelmia kaikkialla Suomessa, hän sanoo.
Peräti joka neljäs ikääntyneiden erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä johtuu lääkehoidon ongelmista, ja vain noin puolet pitkäaikaissairaista käyttää lääkkeitä lääkärin määräyksen mukaisesti.
Lue myös
Apteekkien terveyspalvelut Katsaus: Pohjoismailla kirittävää apteekkien terveyspalveluiden kehittämisessä – Mallia näyttävät nyt Iso-Britannia ja Australia
