Blogi

Miksi apteekin voi omistaa vain proviisori?

01.06.2022 | 08:05

Teksti : Erkki Kostiainen

Kaikkien toimialojen pitää uudistua, mutta uudistuksia valmisteltaessa on perusteellisesti arvioitava, ratkaisevatko uudistukset oikeasti ongelmia vai aiheuttavatko ne vain uusia ongelmia toisaalla, muistuttaa Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen.

MIKSI APTEEKIN voi omistaa vain proviisori? Tähän kysymykseen törmään tämän tästä. Etenkin näin eduskuntavaalien lähestyessä. Voihan lääkäriasemankin perustaa olematta lääkäri, asiaa perustellaan.

Se on totta, mutta lääkehuollolla ja yksityisellä terveydenhuollolla on yksi merkittävä ero. Vaikka lääkehuoltomme on rakennettu yksityisen yrittäjyyden varaan, apteekit toteuttavat julkista palvelutehtävää. Sitä yksityiset lääkäriasemat eivät tee. Ne vain täydentävät julkista terveydenhuoltoa. 

Lääkehuollossa ei tällaista rinnakkaista järjestelmää ole. Siksi apteekkialaa, esimerkiksi apteekkien sijaintia ja omistusta, säännellään tarkemmin kuin yksityistä terveydenhuoltoa, jotta apteekkipalveluita on saatavilla kattavasti koko maassa ja väestö voi vaikeudetta saada lääkkeitä (lääkelaki 39 §).

Apteekkariyrittäjä etenee urallaan tyypillisesti pienestä apteekista suurempaan. Tämä urakierto varmistaa, että apteekkipalveluita on tarjolla sielläkin, minne lääkäreitä on vaikea saada. 

APTEEKKIEN SIJAINNINOHJAUKSESTA luopuminen keskittäisi apteekkeja vilkkaille liikepaikoille pois maaseudulta ja lähiöistä. Tämä on jo nähty niissä kaupungeissa, joissa Fimea on yhdistänyt apteekkien sijaintialueita. Jos  kuntaperusteisesta sijainnin ohjauksesta luovuttaisiin kokonaan, keskittyminen vahvistuisi entisestään.

Apteekkien omistuksen vapauttaminen puolestaan johtaisi nopeasti omistuksen keskittymiseen, kuten on käynyt Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa omistus keskittyisi lähinnä Keskolle ja S-ryhmälle, joilla on jo parhaat liikepaikat ja niin vahva asema, ettei edes Lidl ole kyennyt sitä horjuttamaan. Tuskin siihen pystyy vain verkossa toimiva norjalainen Odakaan. Apteekkien omistuksen vapauttaminen tarkoittaisikin käytännössä yksityisen duopolin luomista.

Miksi apteekkien nykyiset yli 600 proviisoriomistajaa ja terveydenhuollon ammattilaista pitäisi vaihtaa K- ja S-ryhmään?

PROVIISORIOMISTUKSELLA varmistetaan apteekin riippumattomuus lääkäreistä, lääketukuista ja lääketeollisuudesta. Kun apteekin omistaa terveydenhuollon ammattilainen, apteekkia varmemmin johdetaan terveydenhuollon tavoitteet edellä. Viro palasi juuri näistä syistä proviisoriomistukseen toissa keväänä. Monet muutkin EU-maat, kuten Saksa, Ranska ja Espanja, edellyttävät apteekin omistajalta proviisorin tutkintoa.

Proviisoriomistus ja yritysmuoto (toiminimi) yhdessä takaavat myös sen, että lääkemyynnin verot jäävät kokonaisuudessaan Suomeen. Näin tuskin tapahtuisi, jos apteekkeja omistaisivat esimerkiksi kansainväliset pääomasijoittajat.

APTEEKKISÄÄNTELYN PURKAMISTA perustellaan usein myös apteekkarien tuloilla unohtaen, että apteekkarin tuloissa on mukana myös apteekin tulot. Apteekki on henkilöyritys, jossa yrittäjän ja yrityksen tulosta ei voi erottaa toisistaan, kuten osakeyhtiöissä. Vastaaviin lukemiin pääsee monissa muissakin yrityksissä, jos niputtaa yrittäjän ja yrityksen tulot yhteen.

Usein kuulee myös väitteen, että apteekin pito on täysin riskitöntä. Näinhän asia ei ole. Riski konkretisoitui monelle apteekkarille koronan liikkumisrajoitusten aikana, kun asiakasvirrat tyrehtyivät tai suuntautuivat uudelleen. Apteekkari on toiminimiyrittäjänä henkilökohtaisesti vastuussa apteekista koko omaisuudellaan toisin kuin omistaja osakeyhtiössä, eikä apteekkia voi noin vain lopettaa. Kun apteekki menee konkurssiin, apteekkari tekee henkilökohtaisen konkurssin. Se on yrittäjälle paljon rajumpi juttu kuin osakeyhtiön konkurssi.

LÄÄKKEIDEN HINTOJEN alentaminen ja lääkekorvausmenojen kasvun hillitseminen eivät vaadi asiakkaiden vahvaa luottamusta nauttivan ja hyvin toimivan järjestelmän räjäyttämistä, vaan ne voidaan tehdä helposti ja hallitusti lääketaksaa ja apteekkiveroa säätämällä – apteekkien lähipalveluverkostoa vaarantamatta. 

Apteekkariliitto teki oman ehdotuksensa mallista toissa kesänä. Mallin käyttöönotto laskisi reseptilääkkeiden hintoja keskimäärin 4,3 prosenttia, kalleimpien jopa liki 9 prosenttia. Yhdessä yössä. Se myös taittaisi lääkekorvausmenojen kasvun ja toisi näin säästöä Kelan lääkekorvauksiin saman tien.

Kaikkien toimialojen pitää uudistua, mutta uudistuksia valmisteltaessa on perusteellisesti arvioitava, miten erilaiset muutokset vaikuttavat kokonaisuuteen. Ratkaisevatko ne oikeasti ongelmia, vai aiheuttavatko ne vain uusia ja ennakoimattomia ongelmia toisaalla?

TAKSIUUDISTUKSENKIN PITI laskea hintoja ja parantaa taksien saatavuutta, mutta toisin kävi. Hinnat ovat nousseet rajusti ja turvallisuus ja palvelun laatu ovat heikentyneet.

Sosiaali- ja terveysministeriön apteekkijaos arvioi parhaillaan apteekkialaa osana lääkeasioiden uudistusta. Työryhmän on määrä julkistaa kehittämisehdotuksensa vuodenvaihteessa.

Kirjoittaja on Apteekkariliiton viestintäjohtaja.