Särkylääkkeiden aiheuttamat verenvuodot työllistävät sairaaloita

Limakalvovaurio jo yhdestä tabletista

Tyypillinen verenvuotopotilas on iäkäs henkilö, joka on joutunut syömään tulehduskipulääkkeitä tuki- ja liikuntaelinten särkyyn tai koska hän on toipumassa leikkauksesta.

Jokainen nielaistu tulehduskipulääke tekee mahan limakalvolle pienen vaurion. Muutaman lääkeannoksen jälkeen limakalvolla on jo silmin erottuvia muutoksia. Isoja haavaumia ja vuotoja syntyy yleensä vasta päiviä tai viikkoja jatkuneen käytön seurauksena.

– Tulehduskipulääke ei provosoi verenvuotoa, mutta se estää limakalvoja suojaavan mekanismin toiminnan. Tuhoutunut limakalvo on alttiimpi vatsahappojen aiheuttamille vaurioille ja verenvuoto tulee sitä kautta, Väyrynen selvittää.

Verenvuoto voi tihkutella huomaamatta, jolloin potilas kärsii vähitellen pahenevasta anemiasta.

– Pahimmillaan tulehduskipulääkkeen aiheuttama haava puhkeaa äkillisesti aiheuttaen vatsakalvontulehduksen tai potilas kiidätetään päivystykseen runsaan vuodon ja veriulosteiden takia, hän kertoo.

Puhkeavia mahasuolikanavan haavoja on Väyrysen mukaan edelleen paljon, mutta huomattavasti vähemmän kuin 80-luvulla, jolloin markkinoilla ei vielä ollut mahan limakalvoa suojaavia happosalpaajalääkityksiä.

Yhteisvaikutukset kasvattavat riskiä

Verenvuotojen riski kasvaa särkylääkkeiden pitkäaikaisessa käytössä, mutta myös lääkkeiden yhteisvaikutusten vuoksi. Ongelmallisia ovat esimerkiksi verenohennuslääkkeet sekä masennuksen hoitoon liittyvät SSRI-lääkkeet.

Vastuu yhteisvaikutuksista on Väyrysen mukaan aina lääkäreillä ja apteekeilla, joiden tulee tarkistaa potilaan käyttämien lääkkeiden potentiaaliset yhteisvaikutukset.

– Yhteisvaikutusten tarkastamista ei voi jättää potilaan itsensä vastuulle.

Väyrysen mielestä apteekit ovat arvokas yhteistyökumppani ja konsultointiapu käytännön työtä tekeville lääkäreille. Niillä on erittäin tärkeä tehtävä myös lääkeinformaation antamisessa kansalaisille.

– En usko, että lähikaupan kassalta saisi kovin paljon lääkeinformaatiota. Kyllä lääkkeiden myynnissä tarvitaan farmaseuttista osaamista, olen nähnyt työssäni niin paljon lääkkeiden haittavaikutuksia.

Tulehduskipulääkkeisiin liittyy vakavia riskejä

Viranomaisilla ei ole Suomessa tarkkaa tilastotietoa tulehduskipulääkkeiden aiheuttamista mahasuolikanavan verenvuodoista tai kuolemista, koska varsinkin kuolemien taustasyyt ovat usein monitekijäisiä.

Muutama vuosi sitten Fimea arvioi särkylääkkeiden aiheuttavan Suomessa vuosittain 200-300 kuolemaa. Arvio perustuu ulkomaisiin väestötason tutkimuksiin.

Tulehduskipulääkkeitä ovat esimerkiksi ibuprofeeni, ketoprofeeni, asetyylisalisyylihappo, naprokseeni, diklofenaakki, meloksikaami ja tolfenaamihappo. Ne estävät kipua, kudoksen tulehdusreaktiota ja kuumetta aiheuttavien välittäjäaineiden syntyä kaikkialla elimistössä.

Samalla kuitenkin estyy mahaa ja munuaisia suojaavien välittäjäaineiden tuotanto. Siksi tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa haavauman mahaan tai suolistoon ja munuaisten toiminta voi kärsiä.

Tulehduskipulääkkeiden käyttö on mahatulehduksen ja mahahaavan toiseksi yleisin syy. Mahan tai suoliston verenvuodon vaara on erityisen suuri niillä tulehduskipulääkkeiden käyttäjillä, joilla on aiemmin ollut mahahaava.

Vaaraa lisäävät myös samanaikaisesti tabletteina käytettävä kortisonilääkitys ja verenohennuslääkitys sekä tulehdukselliset suolistosairaudet. Vaara suurenee myös ikääntymisen myötä.

Lähteenä käytetty myös Duodecim Terveyskirjasto