Hyppää sisältöön

Lue tiivistelmä

  • Kari Välimäellä on takanaan pitkä ura sosiaali- ja terveyspolitiikan vaikuttajana. Hän työskenteli yli 30 vuotta sosiaali- ja terveysministeriössä, muun muassa talous- ja suunnitteluosaston päällikkönä sekä kansliapäällikkönä. Keväästä 2024 hän on toiminut puheenjohtajana SOSTE ry:ssä.
  • Sote-järjestöjen saamia valtionavustuksia on leikattu tällä hallituskaudella tuntuvasti. Välimäen mukaan leikkaukset eivät kuitenkaan tuo säästöjä, vaan aiheuttavat siirtymistä kevyemmistä palveluista raskaampiin ja kalliimpiin. Samalla eri väestöryhmien erkaantuminen toisistaan uhkaa lisääntyä.
  • Välimäki on ollut aikoinaan linjaamassa myös lääkehuollon tavoitteista. Hän peräänkuuluttaakin malttia ja kunnollista valmistelua myös apteekkitalouden uudistuksiin.
  • Välimäki kehittäisi apteekkien rahoitusjärjestelmää tulevaisuudessa siten, että rahoituksen painopistettä siirrettäisiin lääkkeiden myynnistä farmaseuttiseen palveluun, joka edistää vaikuttavaa ja turvallista lääkehoitoa.

– Onhan tämä surullista. En olisi kuvitellut urani aikana joutuvani tilanteeseen, jossa kansalaisyhteiskuntaa vastaan hyökätään näin vahvasti.

Näin toteaa SOSTEn valtuuston puheenjohtaja Kari Välimäki, joka on joutunut todistamaan ennätyksellisen rajuja leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen työhön.

Välimäellä on takanaan pitkä ura sosiaali- ja terveyspolitiikan vaikuttajana. Hän työskenteli yli 30 vuotta sosiaali- ja terveysministeriössä, muun muassa talous- ja suunnitteluosaston päällikkönä sekä kansliapäällikkönä. Keväästä 2024 hän on toiminut puheenjohtajana SOSTE ry:ssä, joka on kattojärjestö sosiaali- ja terveysalan yhdistyksille ja säätiöille.

Sote-järjestöjen saamia valtionavustuksia on leikattu tällä hallituskaudella reippaasti. Valtionavustukset vähenevät vuosina 2024–2027 alle puoleen aiemmasta.

– Järjestöt ovat nyt todella pulassa. Noin 1 500 henkilön työsuhteet ovat uhattuina.

SOSTE itse on joutunut irtisanomaan jo puolet työntekijöistään. Loppuja odottavat lomautukset, joiden kesto on ensi vuonna noin yhdeksän kuukautta.

Välimäki korostaa, että sote-järjestöt ovat arvokas osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Ne tuovat esiin erilaisten väestöryhmien ääntä, tarjoavat ihmisille vertaistukea ja tekevät tärkeää ennaltaehkäisevää työtä.

– Kaikki tahot eivät kuitenkaan näytä jakavan tätä näkemystä. On pelottavaa, miten voimakkaasti järjestöjen vaikutusmahdollisuuksia halutaan rajoittaa, hän sanoo.

Kevyemmistä palveluista siirrytään raskaampiin

Kari Välimäki näkee järjestöleikkaukset osana laajempaa ilmiötä, jossa hyvinvointiyhteiskunta on vaarassa rapautua. Hänen mukaansa päätöksiä tehdään yksipuolisesti, kiireellä ja ilman kunnollisia vaikutusarviointeja.

– En näe, että esimerkiksi leikkaukset, joita on tehty kokonaisuutena sosiaaliturvaan, toisivat aidosti säästöjä. Päinvastoin ne aiheuttavat sitä, että kevyemmistä palveluista siirrytään raskaampiin palveluihin ja kustannukset kasvavat.

Kari Välimäki istumassa ikkunan ääressä.
Välimäki muistuttaa, että järjestöt ylläpitävät osaltaan yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta, pitämällä ihmisiä mukana yhteiskunnassa. Kun tästä leikataan, väestöryhmien erkaantuminen toisistaan uhkaa lisääntyä. – Myös monet hyvinvointialueiden palveluista ovat alun perin järjestöjen innovoimia, Välimäki huomauttaa.

Sama vaikutus on Välimäen mukaan leikkauksilla sote-järjestöjen ennaltaehkäisevään työhön. Kun varhainen tuki vähenee, ongelmat vaikeutuvat ja niiden hoitaminen tulee jatkossa entistä kalliimmaksi.

– Järjestöt ylläpitävät myös yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta pitämällä ihmisiä mukana yhteiskunnassa. Kun tästä leikataan, segregoituminen eli väestöryhmien erkaantuminen toisistaan lisääntyy.

Parempaa valmistelua apteekkitalouden uudistuksiin

Myös apteekkialalla on nähty, että uudistuksia tehdään nopeasti ja poukkoillen, ilman että niiden kokonaisvaikutuksia arvioidaan kunnolla etukäteen.

Myös apteekeista vastaava viranomainen Fimea on arvioinut, että apteekkien talouteen vaikuttavia muutoksia on nyt liian paljon samanaikaisesti, jolloin vaikutusten arviointi on mahdotonta.

Kari Välimäki puolilähikuvassa.
Välimäki muistuttaa, että jos apteekkien toiminta menee taloudellisesti kestämättömäksi, sitä on mahdotonta ylläpitää. – Meidän tulisi tukea ja rahoittaa apteekkien palvelua, eikä vain lääkkeiden myyntiä. Lähtökohtana tulisi olla, miten apteekit voivat auttaa asiakkaita lääkehoidossa, hän sanoo.

Välimäki on asiasta samaa mieltä. Hän peräänkuuluttaa malttia ja parempaa valmistelua myös apteekkitalouden uudistuksiin.

– Meidän tulisi katsoa apteekkien kannattavuutta kokonaisuutena ja maksaa oikeudenmukainen hinta siitä, että lääkehuolto ja lääkejakelu toimivat. Jos toiminta menee taloudellisesti kestämättömäksi, eihän sitä voi silloin kukaan pitää yllä, hän toteaa.

Apteekkien vaikuttavaa palvelua tulisi tukea

Toimiessaan STM:n kansliapäällikkönä Kari Välimäki veti muun muassa Lääkepolitiikka 2020 -työryhmää, jossa linjattiin sosiaali- ja terveysalan viranomaisten ja lääkealan toimijoiden yhteisiä tavoitteita.

Jo tuolloin, 15 vuotta sitten, todettiin, että lääkehuolto on keskeinen osa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Kansalaisille on turvattava hyvä lääkkeiden saatavuus kaikissa olosuhteissa ja ammatillisesti toimiva lääkkeiden jakelujärjestelmä.

Meidän tulee huolehtia, että apteekkien kattava palveluverkko säilyy, ja maksaa siitä lisäarvosta, jonka ne tuottavat sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuteen.

– Nämä perusperiaatteet pätevät mielestäni edelleen. Meidän tulee huolehtia, että apteekkien kattava palveluverkko säilyy, ja maksaa siitä lisäarvosta, jonka ne tuottavat sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuteen.

Tulevaisuudessa Välimäki kehittäisi apteekkien rahoitusjärjestelmää siten, että se tukisi vaikuttavaa palvelua. Tämä tarkoittaa, että rahoituksen painopistettä siirrettäisiin lääkkeiden myynnistä farmaseuttiseen palveluun, joka edistää vaikuttavaa ja turvallista lääkehoitoa. Näin apteekkien ammattitaitoa ja osaamista voitaisiin hyödyntää entistä paremmin.

Yhteistyötä, ei vastakkainasettelua

Välimäki muistuttaa, että Lääkepolitiikka 2020 -työryhmä oli aikoinaan mietinnössään yksimielinen. Vaikka mukana oli hyvin erilaisia tahoja potilasjärjestöistä lääketeollisuuteen, niiden näkemykset ja tarpeet oli mahdollista sovittaa yhteen.

Vastaavaa yhteistyötä ja toisten kuulemista Välimäki toivoo myös yleisemmin päättäjiltä.

– Meidän tulisi olla yhteistyöhakuisempia, eikä luoda vastakkainasettelua. Emme ratkaise asioita seisomalla napit vastakkain ja syyttämällä toisia, vaan etsimällä ratkaisuja yhdessä, hän korostaa.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 8 times
Said to be thoughtful 1 times
Has raised questions 0 times
Disagreed 0 times