Kansanedustajat: Britannian Pharmacy First -mallia kannattaa selvittää Suomessakin
Uudistuva apteekki, Yhteiskunta - 06.10.2026 at 08:06
Kansanedustajat Ville Väyrynen (kok) ja Bella Forsgrén (vihr) selvittäisivät Britannian palvelumallin soveltuvuutta Suomeen ehkä jo ensi vaalikaudella. Heidän mukaansa hyvinvointialueilla tarvitaan lisää ymmärrystä apteekkien roolista. Päättäjien keskuudessa taas tulisi päivittää tiedot apteekkitalouden nykytilasta.
Lue tiivistelmä
- Jyväskylässä järjestetyssä APTEEKKI-päivässä pidetyssä paneelissa keskustelivat kansanedustajat Ville Väyrynen (kok) ja Bella Forsgrén (vihr) sekä apteekkari Klaus Lantela.
- Kaikkien mielestä apteekeilla on tärkeä rooli etenkin lääketiedon jakamisessa, mutta apteekkien tehtäviä tulisi jatkossa tarkastella laajemminkin.
- Sekä Forsgrén että Väyrynen näyttivät vihreää valoa Britannian Pharmacy First -mallin toimivuuden selvittämiselle Suomessa. Forsgrénin mukaan tätä voitaisiin selvittää jo tulevalla hallituskaudella.
- Forsgrénin mukaan tulevalla kaudella tulisi selvittää myös apteekkitalouden nykytilanne, jotta päättäjillä olisi siitä realistinen käsitys päätöksenteon tueksi.
Suomalaisen terveydenhuollon voimavarat ovat tunnetusti lujilla. Väestö ikääntyy ja palveluiden tarve kasvaa samaan aikaan, kun julkisessa terveydenhuollossa on pulaa henkilöstöstä, ja hoitoon pääsyssä on haasteita.
Tähän etsittiin lääkkeitä Jyväskylässä järjestetyssä APTEEKKI-päivässä, jonka paneelissa keskusteltiin siitä, voisiko apteekkien ja julkisen terveydenhuollon nykyistä tiiviimpi kumppanuus tuoda helpotusta tilanteeseen. Paneelissa keskustelivat kansanedustajat Ville Väyrynen (kok) ja Bella Forsgrén (vihr) sekä apteekkari Klaus Lantela.
Lievestuoreen apteekin apteekkari Lantela nosti terveydenhuollon tämän hetken suurimmaksi haasteeksi sen, että kun rahaa on rajallinen määrä ja avun tarvitsijoita on koko ajan enemmän, avun saaminen ei ole tasa-arvoista.
– Mietin, kuinka tämä kasvava joukko saadaan hoidettua niin, että ne saisivat hoitoa ensin, jotka sitä tarvitsevat eivätkä ne, jotka osaavat sitä eniten vaatia.
Oikean hoidon valinnassa tarvitaan osaamista
Lantela kertoi taannoisesta tilanteesta, jossa asiakas tuli hakemaan närästyslääkettä.
– Kyselin asioita siinä ja kartoitin tilannetta. Alkoi kuulostaa siltä, että tähän nyt liittyy ehkä jotain muuta kuin närästystä ja sanoin asiakkaalle, että kuulostaa siltä, että sinun pitäisi mennä mahdollisimman pian lääkäriin.
Muutamia kuukausia myöhemmin asiakkaan läheinen tuli käymään apteekissa ja kiitti Lantelaa tämän hengen pelastamisesta. Kyseessä oli tosiaan ollut vakava sairaus, joka oli löydetty ajoissa ja saatu hoidettua.
Samantyyppiset tapaukset ovat apteekeissa arkea.
– Siksi mietin sitä, että kun lääkkeitä on nyt siirtymässä kauppaan myyntiin, niin kuka siellä kaupassa tekee sen kartoituksen, että onko lääke sopiva ihmisen vaivaan, ja onko vaiva sellainen, joka voidaan tällä lääkkeellä hoitaa vai pitääkö hakeutua muualle hoitoon. Tästä on iso huoli varmasti meillä jokaisella.
Kansanedustaja ja lääkäri Ville Väyrynen tunnisti tilanteen. Hänen mukaansa kertoo hyvin siitä, miten ohutta kansalaisten tieto lääkkeistä usein on.
– Olen ollut tilanteessa, jossa minulle tulee ensiapuun vanhempi herrasmies, jolla oli aivan valtavat ylärintakivut. Mies sanoi, että ”oli niin kovat kivut, että oli pakko kokeilla vaimon Marevanit, eikä se auttanut”. Tämä kertoo siitä, kuinka hirveän tärkeää on, kun lääkkeiden kanssa pelataan, että se informaatio menee potilaalle asti.
Tiedon pitäisi kulkea paremmin
Panelistien mukaan apteekin merkitys tietolähteenä korostuu myös silloin, kun potilaalle ollaan aloittamassa uutta lääkettä.
Vihreiden Bella Forsgrén kertoi saavansa usein viestiä, että uuden lääkkeen aloittamiseen ei – yleensä ajan puutteen vuoksi – saa tarpeeksi tietoa terveydenhuollon vastaanotolta. Tällöin jää apteekin tehtäväksi kertoa, miksi uusi lääke on potilaalle määrätty ja miksi sitä tulisi myös käyttää.
– Eli se tieto tulee apteekista.
Forsgrénin mukaan tämä on esimerkki niistä hoitoketjun kohdista, joissa apteekit paikkaavat muun järjestelmän puutteita.
Myös Väyrysen mukaan lääkeinformaatio jää vastaanotoilla usein liian ohueksi. Tällöin saattaa käydä niin, että kun potilas saa lääkkeen ja sen mukana pakkausselosteen, jossa kerrotaan kaikki mahdolliset lääkkeeseen liittyvät haitat, potilas pelästyy ja jättää lääkkeen haittojen pelossa ottamatta.
Siksi on Väyrysen mukaan tärkeää, että neuvonnasta kannetaan apteekeissa vastuuta.
Apteekkari Lantelan mukaan apteekkien neuvontatyötä helpottaisi, jos apteekissa voitaisiin nähdä lääkärin kirjaukset, jotta tiedettäisiin, mitä lääkkeestä ja sen käytöstä on puhuttu vastaanotolla, jolloin neuvonta voitaisiin suhteuttaa siihen, mitä potilaalle on kerrottu ennestään.
Myös Väyrysen mukaan apteekeissa pitäisi olla pääsy alueellisiin sairaskertomusjärjestelmiin. Edes pelkkä Kanta-kirjausten jakaminen ei hänen mukaansa riitä. Forsgrén taas toivoisi, että valtio selkiyttäisi koko valtakunnallista kirjausjärjestelmää, jotta tarvittava tieto ei pirstaloituisi eikä jäisi vain alueille.
Britannian mallia kannattaa selvittää
Maailmalla apteekkien ja muun terveydenhuollon yhteistyötä on tiivistetty myös muilla tavoilla. Esimerkiksi Britannian Pharmacy First -mallissa tiettyjä yleisiä vaivoja voidaan hoitaa suoraan apteekissa aina reseptin kirjoittamista myöten.
Väyrysen mukaan Britannian malli on ”fantastinen idea”, jossa olisi varmasti kohtia, joita voitaisiin soveltaa myös Suomessa.
– Olen nähnyt laskelmia, joiden mukaan sillä säästetään valtavasti lääkärikäyntejä. Uskon, että mallissa on paljon hyvää.
Ensi hallituskauden aikana voitaisiin tehdä selvitys siitä, miltä osin malli voisi soveltua Suomeen.
Myös Forsgrén olisi valmis selvittämään, miten mallia voitaisiin soveltaa Suomessa.
– Ensi hallituskauden aikana voitaisiin tehdä selvitys siitä, miltä osin malli voisi soveltua Suomeen.
Forsgrénin mukaan selvittää kannattaisi myös reseptien uusimista apteekeissa tiettyjen kroonisten sairauksien kohdalla, sillä se keventäisi hallinnon taakkaa julkisella puolella.
Niin ikään Forsgrén kartoittaisi apteekkien mahdollisuuksia rokottaa nykyistä laajemmin.
– Voisiko myös kansallisen rokotusohjelman päälle rakentaa?
Myös Väyrynen sanoi kannattavansa tiettyjen reseptien uusimista apteekeissa. Lisäksi hän ulottaisi apteekin palvelut rokotuksista tiettyihin lääkeinjektioihin.
– Voisiko pistosopetusta antaa apteekissa ja tarvittaessa myös pistää?
Mitä ikinä ajatellaan apteekeille lisää tehtäväksi, niin totta kai pitää olla taloudelliset insentiivit kohdallaan. Ei ole tarkoitus teettää ilmasta työtä kenelläkään.
Väyrynen kuitenkin korosti, että ilmaiseksi apteekkien ei tule näitä tehtäviä hoitaa.
– Mitä ikinä ajatellaan apteekeille lisää tehtäväksi, niin totta kai pitää olla taloudelliset insentiivit kohdallaan. Ei ole tarkoitus teettää ilmasta työtä kenelläkään.
Väyrynen kuitenkin katsoo, että rahoitettunakin nämä palvelut voisivat tuoda kaivattuja säästöjä.
– Kun valtion talous on tiukoilla, pitäisi nimenomaan olla rohkeus suunnitella täysin uudenlaisia toimintatapoja, joilla saadaan raha riittämään paremmin. Britannian malli on yksi sellainen.
Ymmärretäänkö apteekkien rooli alueilla?
Forsgrénin mukaan yksi haaste apteekkien ja muun terveydenhuollon yhteistyön syventämiselle on kannusteiden puute. Nykyinen hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei kannusta alueita yhteistyöhön edes toistensa kanssa.
Lisäksi tarvittaisiin keskustelua siitä, mitkä ovat terveydenhuollon tavoitteet.
– Halutaanko, että ihmiset pääsevät nopeammin hoidon piiriin? Silloin Britannian malli olisi hyvä ja kiinnostava kokonaisuus.
Jos taas tavoitteina ovat pelkästään raha ja säästöt, pitää miettiä, mikä taho tai malli tuottaa niitä parhaiten.
Väyrysen mukaan yhteistyö tulee mahdollistaa lainsäädännössä, mutta lisäksi tulisi vahvistaa alueiden ymmärrystä apteekkien roolista. Hän muistutti, että muun muassa Keski-Suomessa puretaan reuna-alueilta julkisen terveydenhuollon palveluita, koska väestö keskittyy. Kuitenkin ne ihmiset, jotka jäävät reunoille ovat usein niitä, jotka tarvitsevat paljon palveluita.
– Näissä kunnissa apteekki saattaa olla ainoa terveydenhuollon piste. En ole vakuuttunut, ovatko hyvinvointialueet sisäistäneet tätä.
Hänen mukaansa hoitopolkuihin tulisi valmiiksi miettiä apteekin rooli.
Apteekkitalouden tilanne selvitettävä
Apteekkari Lantelan mukaan apteekit ovat valmiita ottamaan lisää vastuuta hoitopoluissa, mutta hän muistutti, että apteekkien taloustilanne on huono etenkin viimeaikaisten apteekkitalousuudistusten jäljiltä.
Forsgrénin mukaan seuraavan hallituskauden aikana pitäisikin pikaisesti tehdä apteekkitalouden nykytilan selvitys. Hän sanoi kantavansa huolta siitä, että poliitikoille on syötetty mielikuvaa, että apteekki on jonkinlainen rahasampo.
– Minun huoli on se, ymmärtävätkö poliitikot, mitkä ovat viimeaikaisten lakimuutosten todelliset vaikutukset pitkällä aikavälillä.
Myös Väyrynen myönsi, että istuva hallitus on vienyt läpi paljon apteekkilakeja ja -uudistuksia, ja se on tehty pikemmin pala kerrallaan kuin kokonaisuutta ajatellen. Pääministeripuolueen edustajanakaan hän ei ollut varma, palvelevatko kaikki uudistukset julkisen talouden tavoitteita.
– Jos meillä on massiivinen uudistus, jossa on ihan perusteltu ajatus julkisesta taloudesta, tulisi miettiä, mitä osasia sinne on pakko laittaa. Onko julkisen talouden kannalta esimerkiksi käsikauppalääkkeiden vapauttaminen osa, joka siellä on pakko olla?
Lue myös
Kentältä Ihottuma olikin vakava sairaus – Ilman ammattilaisen kysymyksiä oikea hoito olisi jäänyt saamatta
Apteekkiasiointi Luottamus apteekin ammattilaiseen näkyy arjessa – ja tutkimuksissa
Maailma Asiantuntija: Suomen apteekeilla hyvät edellytykset toimia muun terveydenhuollon tukena – Edellyttää valtakunnallista toimintamallia ja selkeää rahoitusta
