Lääketilasto: Uudet kalliit lääkkeet kasvattivat lääkemyyntiä viime vuonna
Talous - 18.06.2026 at 09:29
Lääkkeiden euromääräinen myynti kasvoi 165 miljoonaa euroa vuonna 2025. Kasvu johtui ennen kaikkea uusien, aiempaa kalliimpien lääkkeiden käyttöönotosta sekä joidenkin lääkkeiden käytön laajentumisesta. Apteekkien laajentunut lääkevaihto laski joidenkin lääkkeiden hintoja.
Lue tiivistelmä
- Suomessa myytiin lääkkeitä vuonna 2025 yhteensä 4,2 miljardilla eurolla. Se on 165 miljoonaa euroa eli 4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
- Euromääräisen myynnin kasvu johtui ennen kaikkea uusien, aiempaa kalliimpien lääkkeiden käyttöönotosta sekä joidenkin lääkkeiden käytön laajentumisesta.
- Osassa lääkeryhmistä euromääräinen myynti on myös vähentynyt. Taustalla on muun muassa apteekkien lääkevaihto ja osin sen kirittämä hintakilpailu.
Suomessa myytiin lääkkeitä vuonna 2025 yhteensä 4,2 miljardilla eurolla. Se on 165 miljoonaa euroa eli 4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Euromääräisen myynnin kasvu johtui ennen kaikkea uusien, aiempaa kalliimpien lääkkeiden käyttöönotosta sekä joidenkin lääkkeiden käytön laajentumisesta. Tiedot selviävät juuri julkaistusta, kelan ja Fimean ylläpitämästä, Suomen lääketilastosta.
Euromääräisesti myydyin lääkeaine oli jo toista vuotta peräkkäin diabeteksen ja lihavuuden hoidossa käytettävä semaglutidi, jonka myynti kasvoi edelleen voimakkaasti. Sen käytön lisääntyminen näkyi laajemmin myös ruuansulatuselinten ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeissä, joiden myynti kasvoi yli 5 prosenttia.
Myös lihavuuslääkityksen käyttäjämäärä kasvoi voimakkaasti: lihavuuden hoitoon semaglutidia käytti lähes 90 000 henkilöä. Myös muiden diabeteslääkkeiden, erityisesti gliflotsiinien, käyttö ja myynti kasvoivat.
Sen sijaan insuliinien myynti väheni, mihin ovat voineet vaikuttaa insuliinien lääkevaihdon käynnistyminen ja hoitokäytäntöjen muutokset.
Lääkevaihto ja hintakilpailu vaikuttavat myyntiin
Sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeiden myynti kasvoi, vaikka valtaosa valmisteista kuuluu lääkevaihdon piiriin. Kasvua selittivät erityisesti lipidilääkkeet, kuten rosuvastatiini, jonka myynti kasvoi kulutusta enemmän. Taustalla voivat olla viitehintojen nousu ja saatavuushäiriöt.
Sen sijaan veritautien lääkkeiden myynti kehittyi päinvastaiseen suuntaan: myynti väheni selvästi, vaikka kulutus kasvoi hieman. Tämä johtui erityisesti antitromboottisten lääkkeiden hintojen laskusta lääkevaihdon myötä.
Kasvua selittävät pääasiassa uudet, kalliit lääkehoidot, vaikka joissakin ryhmissä hintakilpailu on viime aikoina hillinnyt kustannusten kasvua.
Myös aiemmin myydyimpien lääkeaineiden joukossa olleet veren hyytymisen estolääkkeet apiksabaani ja rivaroksabaani putosivat myydyimpien listalta hintakilpailun seurauksena.
Syöpälääkkeiden ja immuunivasteen muuntajien myynti kasvoi maltillisesti ja lähestyy miljardin euron tasoa.
– Kasvua selittävät pääasiassa uudet, kalliit lääkehoidot, vaikka joissakin ryhmissä hintakilpailu on viime aikoina hillinnyt kustannusten kasvua, kertoo Kelan erikoistutkija Kati Sarnola.
Lääkkeiden käytössä muutoksia useilla alueilla
Vaihdevuosien hormonikorvaushoidon käyttö kasvoi edelleen, ja kasvu oli aiempia vuosia nopeampaa.
– Taustalla voi olla lisääntynyt julkinen keskustelu vaihdevuosioireista sekä uudet hoitosuositukset, sanoo Fimean tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen.
Antibioottien kulutus väheni ensimmäistä kertaa useaan vuoteen. Bakteerilääkkeiden käyttö väheni 6 prosenttia edellisvuodesta. Pitkällä aikavälillä kulutus on vaihdellut pandemian vaikutusten vuoksi, mutta vuoden 2025 kehitys viittaa mahdolliseen uuteen laskusuuntaan.
Melatoniinin käyttö puolestaan kasvoi edelleen voimakkaasti, ja se nousi kymmenen kulutetuimman lääkeaineen joukkoon. Sen kulutus kasvoi lähes viidenneksellä vuodessa ja muodostaa jo valtaosan unilääkkeiden käytöstä.
Itsehoitolääkkeiden myynti ja kulutus muuttuivat edellisvuodesta vain vähän. Myydyin itsehoitolääke oli edelleen nikotiini, vaikka sen myynti väheni.
Kelan lääkekorvaukset kasvoivat, erityiskorvausluokan korvaukset vähenivät
Lääkemyynnin kasvun myötä myös Kelan maksamat lääkekorvaukset kasvoivat 1,98 miljardiin euroon, mikä tarkoittaa 4 prosentin lisäystä edellisvuoteen. Korvauksia saavien henkilöiden määrä puolestaan väheni hieman ja oli noin 54 prosenttia väestöstä.
Lääkekorvaukset kasvoivat erityisesti ylemmässä erityiskorvausluokassa, johon kuuluvat vaikeiden ja pitkäaikaisten sairauksien, kuten syöpien, lääkkeet. Näiden korvausten kasvu oli 8 prosenttia. Sen sijaan alemman erityiskorvausluokan korvaukset vähenivät. Tähän on voinut vaikuttaa biologisten lääkkeiden hintakilpailu ja lääkevaihto.