Hyppää sisältöön

Lue tiivistelmä

  • Useat lääke- ja apteekkialan asiantuntijat ovat jättäneet lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta apteekkitoiminnan kehittämiseksi.
  • Moni nostaa esiin huolen lääkitysturvallisuuden heikkenemisestä, jos nyt ehdotetut muutokset toteutuvat. Lausujat peräänkuuluttavatkin muutosehdotusten kattavampaa vaikutusten arviointia.
  • Etenkin itsehoitolääkkeiden verkkomyynnin laajentamisen vaikutukset potilasturvallisuuteen ja lääkejakelujärjestelmään tulisi lausujien mukaan selvittää.
  • Lausunnoissa muistutetaan myös sääntelyn tarpeesta vertikaalisen integraation ehkäisemiseksi. 

Sosiaali- ja terveysministeriön ehdotukset apteekkitoiminnan kehittämiseksi herättävät lääkealan asiantuntijoissa huolta lääkitysturvallisuuden heikkenemisestä.

Esimerkiksi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea huomauttaa, että esitysluonnoksessa ehdotettu lääkeneuvontavelvoitteen lieventäminen heikentäisi lääkitysturvallisuutta ja lääkkeen käyttäjän oikeutta hyvään lääkehoidon tukeen. Samalla uudistus vaikeuttaisi Fimean mukaan lääkeneuvonnan valvontaa.

– Ehdotus antaa virheellisen kuvan farmasian ammattilaisten toteuttaman neuvonnan merkityksestä. Apteekin tehtävä ei saa rajoittua vain neuvonnan tarjoamiseen, vaan sen pitää ulottua myös neuvonnan kautta oikean lääkekäytön varmistamiseen, Fimean ylijohtaja Eija Pelkonen huomauttaa Fimean tiedotteessa.

Pelkonen muistuttaa, että asiakas ei aina itse tunnista neuvonnan tarvetta.

– Neuvonta ehkäisee lääkehoidon ongelmia, tukee hoitoon sitoutumista ja parantaa lääkitysturvallisuutta. Näin voidaan saavuttaa myös tarvittavia säästöjä lääkekustannuksiin. Apteekin roolia lääkehoidon turvallisuuden varmistajana tulee vahvistaa, ei heikentää.

Eija Pelkonen

Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että lääkelakiin on tullut jo vuosina 2023 ja 2026 voimaan useita apteekkeihin kohdistuvia muutoksia ja nyt merkittäviä muutoksia ehdotetaan lisää. Olemmekin erityisen huolissamme muutosten yhteisvaikutuksista ja vaikutusten arvioinnin mahdottomuudesta.

Eija Pelkonen

Fimean mukaan esitys ylipäätään sisältää useita ehdotuksia, jotka eivät ainakaan paranna lääkitysturvallisuutta.

– Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että lääkelakiin on tullut jo vuosina 2023 ja 2026 voimaan useita apteekkeihin kohdistuvia muutoksia ja nyt merkittäviä muutoksia ehdotetaan lisää. Olemmekin erityisen huolissamme muutosten yhteisvaikutuksista ja vaikutusten arvioinnin mahdottomuudesta, toteaa Pelkonen.

Saman suuntaisia huolia nostavat esiin omissa lausunnoissaan myös Farmasialiitto, Proviisoriyhdistys ja Lääkäriliitto.

Vaikutusten arviointi puutteellista

Ylipäätään nyt lausunnoilla olleet ehdotukset apteekkitoiminnan kehittämiseksi kaipaavat useiden lausujien mukaan kattavampaa vaikutusten arviointia. Huolena on, että uudistuksia ollaan tekemässä liian nopeasti ilman yhteistä kokonaiskuvaa.

Itä-Suomen yliopiston mukaan arvioinnissa jätetään huomioimatta myös apteekkien lähtötilanne. Aiemmat apteekkitalouteen kohdistetut leikkaukset ovat heikentäneet monien apteekkien taloutta ja aiheuttaneet poikkeuksellisen paljon pienten sivuapteekkien sulkemisia sekä muutosneuvotteluja myös suurissa apteekeissa.

Myös muissa lausunnoissa tulee esiin huoli siitä, että muutokset voivat heikentää apteekkien toimintaedellytyksiä, palvelujen saatavuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi Lääkäriliitto on huolissaan lakimuutosten kokonaisvaikutuksesta apteekkien toimintaedellytyksille erityisesti harvaan asutuilla seuduilla.

Itsehoitolääkkeiden verkkomyyntiä ei tule laajentaa

Lausunnoissa näkyy laaja kriittisyys myös itsehoitolääkkeiden verkkomyynnin laajentamista kohtaan.

Esimerkiksi Farmasialiitto edellyttää, että itsehoitolääkkeiden verkkokauppaa koskeva pykälä poistetaan esityksestä kokonaan.

Proviisoriyhdistys puolestaan vastustaa itsehoitolääkkeiden uusien myyntikanavien avaamista ilman vaikutusarviota. Samoilla linjoilla ovat Itä-Suomen yliopiston farmasian laitos ja Lääkäriliitto. Lääkäriliiton mukaan itsehoitolääkkeiden verkkokauppaa ei tule edistää ilman arviota sen vaikutuksista potilasturvallisuuteen ja lääkejakelujärjestelmään.

Itä-Suomen yliopiston farmasian laitos arvioi, että myyntikanavien laajennuksen seurauksena itsehoitolääkkeiden myynti todennäköisesti lisääntyisi ja ilman lääkeneuvontaa se altistaisi käyttäjät turhaan lääkehaitoille.

Vertikaalinen integraatio huolestuttaa 

Lausunnoissa muistutetaan myös sääntelystä vertikaalisen integraation ehkäisemiseksi. 

Vuoden 2025 lopulla eduskunnassa hyväksytty apteekkitalouden uudistus hyväksyttiin sillä edellytyksellä, että valtioneuvosto selvittää itsehoitolääkkeiden vähittäismyynnin osalta vertikaalisen integraation estämiseksi tarvittavan sääntelyn tarpeita. Mahdolliset muutokset piti toteuttaa nyt lausunnoillaan olleen esityksen yhteydessä. 

Fimean mukaan esitysluonnoksessa ei kuitenkaan ole selvitetty vertikaalisen integraation estämiseksi tarvittavaa sääntelyä eduskunnan edellyttämällä tavalla. 

– Vaikka aihetta käsitellään, ei esityksessä silti riittävästi tunnisteta tai ehkäistä riskejä, joita syntyy, jos esimerkiksi tukkujen, apteekkien tai itsehoitolääkkeitä myyvien toimijoiden omistuspohja on yhteinen. Selkeitä reunaehtoja vertikaaliselle integraatiolle ei ole esitetty, Eija Pelkonen toteaa. 

Suomen lääkehuollossa apteekki- ja tukkutoiminta on tällä hetkellä eriytetty toisistaan, jotta jakeluketjun osapuolille ei syntyisi vääriä kannusteita ohjata kuluttajan lääkkeenkäyttöä sellaisiin valmisteisiin, joissa on korkea kate.

Lausunnot hallituksen esitysluonnokseen apteekkitoiminnan kehittämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:stä.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 17 times
Said to be thoughtful 2 times
Has raised questions 0 times
Disagreed 1 times