Velvollisuutena faktojen kertominen – Apteekkari oikoo apteekkeihin liittyviä käsityksiä somessa 

Apteekkityö, Ihmiset - 18.05.2026 at 09:16

Apteekkijärjestelmä

Apteekkitalous

Vikke Kekäläinen kokee apteekkialaan liittyvien väärinkäsitysten korjaamisen velvollisuudekseen. Häntä hiertää erityisesti se, että päättäjät eivät ymmärrä apteekkien heikentynyttä taloustilannetta ja apteekkijärjestelmän hyvät puolet nähdään itsestäänselvyyksinä. Kekäläinen muistuttaa, että hallitsemattomilla muutoksilla voidaan menettää apteekkien yhteiskunnalle tuoma hyöty. 

Teksti Erja Elo

Kuvat Petri Blomqvist 

Jaa sosiaalisessa mediassa

• Jaa Facebookissa
• Jaa X:ssä
• Jaa LinkedInissä

Väärät käsitykset apteekkareiden tuloista ja apteekkien taloudesta ovat tyypillisiä aiheita, jotka saavat apteekkari Vikke Kekäläisen tarttumaan puhelimeen.  

Hän on tehnyt sosiaaliseen mediaan paljon postauksia myös lääkkeiden hinnoista ja lääkekorvauksista. Lisäksi hän on haastanut päivittäistavarakauppaa, joka on astumassa apteekkien tontille itsehoitolääkkeiden myynnissä. 

Kekäläinen on puolustanut apteekkeja väsymättä sosiaalisen median keskusteluketjuissa, vaikka esimerkiksi X on viime vuosina muuttunut lähinnä riitelyn alustaksi. 

– Huomioyhteiskunnassa ei käydä keskusteluja faktoilla. Ihmisiä ei saa vakuutettua mistään, vaikka keskusteluihin liittäisi tieteellisiä julkaisuja lähteiksi. Näen kuitenkin velvollisuutena oikoa somessa vääriä käsityksiä ja antaa ihmisille faktatietoa. 

Kekäläistä hiertää esimerkiksi se, että julkisuudessa esitellään yleensä vain kaikkein menestyneimpiä apteekkareita tai jaetaan väärän mielikuvan antavia keskiarvoja apteekkareiden tuloista. 

– Jos keskimääräisen suomalaisen ansiotulo on 3 000 euroa kuussa, niin eihän se tarkoita, että kaikilla suomalaisilla menee hyvin. Samalla tavalla hyvin ja huonosti pärjäävien apteekkareiden välillä on valtavan laaja skaala, tuore apteekkari toteaa. 

Yrittäjyys on ollut aina päämäärä 

Kekäläinen aloitti apteekkarina pienessä Hankasalmen apteekissa helmikuun lopulla. Ensimmäiset viikot ovat sujuneet hyvin, ja vastaanotto paikkakunnalla on ollut positiivinen. 

Apteekkariksi pääsy on ollut 42-vuotiaalle Kekäläiselle selvä tavoite siitä lähtien, kun hän päätti hakeutua farmasian opintoihin. Omaa apteekkia hän alkoi hakea aktiivisesti viitisen vuotta sitten.  

– Olen aina pitänyt yrittäjyyttä päämääränä, koska yrittäjyys on meidän suvussa, varsinkin äidin puolella, yleistä. 

Kekäläinen ei pelännyt ryhtyä yrittäjäksi, vaikka apteekkialaa on viime vuosina koeteltu useilla leikkauksilla.  

– Niin kauan kuin olen seurannut apteekkitoiminnan kannattavuutta, se on mennyt huonompaan suuntaan. Jos olisin jäänyt odottamaan, olisi voinut olla vielä huonompi aika ryhtyä apteekkariksi. 

Vaikka Kekäläinen on huolissaan apteekkien yleisestä talouskehityksestä, hän luottaa silti omaan pärjäämiseensä. 

– Olen tähän mennessä pystynyt suoriutumaan omassa elämässäni ihan hyvin muuttuvissakin olosuhteissa. Jos tulee muutospaineita, sitten pitää vain muuttua. 

Leikkausten seuraukset nähdään lähivuosina 

Apteekkariksi hakevien proviisoreiden määrä on vähentynyt viime vuosina, koska apteekin toiminnan pitäminen kannattavana on yhä haastavampaa.  

Esimerkiksi reseptilääkkeiden myynti on keskimäärin erittäin heikosti kannattavaa. Lähitulevaisuudessa monille apteekeille elintärkeä tulovirta, itsehoitolääkkeiden myynti, saattaa kutistua, sillä hallitus on päättänyt sallia joidenkin itsehoitolääkkeiden myymisen päivittäistavarakaupoissa.  

Samaan aikaan, kun apteekkien tulot pienenevät, kaikki liiketoiminnan kulut palkoista vuokriin ovat nousseet. Yhtälö on monelle apteekille mahdoton. 

Apteekkariliiton tietoon on kuluvan vuoden aikana tullut jo 15 apteekkia, jotka on lopetettu tai päätetty lopettaa talousvaikeuksien takia. Kekäläisen mielestä on selvää, että sulkemisia tullaan näkemään vielä lisää. 

– Tämän hallituksen tekemien leikkausten seuraukset tulevat kokonaisuudessaan näkyviin ehkä vasta viiden vuoden päästä. Tilanne ehtii luultavasti mennä tosi huonoksi ennen kuin päättäjät ja kansalaiset ymmärtävät apteekkien tilanteen. Pohjakosketus voi olla rankka ennen kuin suunta muuttuu. 

Kekäläinen muistuttaa, että jos pienen paikkakunnan apteekki lopettaa, asukkaat joutuvat jatkossa hakemaan reseptilääkkeensä naapurikunnasta.  

Hän huomauttaa, että monissa maissa, joissa itsehoitolääkkeiden myyntikanavaa on laajennettu, on samalla nostettu reseptilääkkeistä maksettavaa korvausta apteekkien toimeentulon turvaamiseksi.  

– Sellainen arvovalinta olisi ollut politiikoille mahdollinen Suomessakin.  

Miksi kaupan jäteille halutaan lisää valtaa? 

Kekäläisen mielestä on ristiriitaista, että poliitikot haluavat apteekkien huolehtivan lääkehuollosta ja lääkeneuvonnasta, mutta perustyötä vaikeutetaan jatkuvasti poliittisilla päätöksillä. Apteekkeja ohjataan Kekäläisen mielestä vahvasti kaupalliseen suuntaan.  

– Lääkkeiden myyminen ei kannata, mutta apteekit voivat saada hyvääkin tuloa sellaisesta liiketoiminnasta, jota kukaan ei niiltä varsinaisesti halua. Nyt jo nähdään, että apteekit sijoittuvat sellaisille liikepaikoille, joissa ne saavat myytyä kaikkea muuta kuin lääkkeitä. Apteekkien pitäisi olla siellä, missä niitä eniten tarvitaan. 

Kekäläiselle on tärkeää, että apteekit pysyvät jatkossakin ammattiapteekkeina, joissa myydään vain tutkittuja terveyteen liittyviä valmisteita ja joista saa farmasian ammattilaisilta neuvontaa. 

Hänestä on erikoista, että esimerkiksi itsehoitolääkkeiden myynnin laajentamista perustellaan kilpailun lisäämisellä, vaikka tosiasiassa sillä heikennetään yrittäjävetoisia apteekkeja ja vahvistetaan maailman keskittyneimmän päivittäistavarakaupan valtaa.

Apteekkien välistä kilpailua olisi Kekäläisen mukaan voitu luoda kannustimilla nykyisen järjestelmän sisällä. Nyt kilpailu on sääntelyn vuoksi vaikeaa. 

– Vaikka apteekeille on annettu teoreettinen madollisuus kilpailla itsehoitolääkkeiden hinnoilla, samalla on pidetty huoli siitä, että apteekit eivät voi saada tukkualennuksia tai ne eivät voi markkinoida alennuksia asiakkaille millään keinolla.  

Pidetään apteekit ammattimaisina 

Apteekkariliitto julkaisi hiljattain selvityksen, jonka mukaan apteekkien palveluvalikoimaa voitaisiin laajentaa. Apteekit voisivat osallistua esimerkiksi kansallisen rokotusohjelman mukaisiin rokotuksiin, lievien vaivojen hoitoon, reseptien uusimiseen tietyin edellytyksin sekä kroonisten sairauksien lääkehoidon seurantaan osana hoitopolkua. 

Liiton mukaan apteekin palvelujen avulla voitaisiin vapauttaa lääkärien ja hoitajien työaikaa, parantaa terveyspalvelujen saavutettavuutta erityisesti alueilla, joilla sote-palveluja on supistettu, ehkäistä lääkehaittoja ja tukea hoitoon sitoutumista sekä vahvistaa sairauksien ennaltaehkäisyä ja kansanterveyttä. 

Kekäläisen mielestä uudet palvelut sopisivat hyvin ammatillisin periaattein toimivaan apteekkiin ja apteekeissa on paljon osaamista, jota kannattaisi hyödyntää.

Palveluiden järjestäminen vaatii kuitenkin investointeja tiloihin, kolutukseen, henkilöstöön ja toimintamalleihin. 

– Julkisessa keskustelussa helposti unohtuu, että monella apteekkarilla on suuri yrityslaina ja merkittävä henkilökohtainen taloudellinen vastuu. Jos apteekkitalouden suunta muuttuu jatkuvasti poliittisilla päätöksillä, investointihalukkuus väistämättä heikkenee. 

Hän pitää erittäin tärkeänä, ettei apteekkien ydintehtävä jää muiden tavoitteiden varjoon, kuten esimerkiksi Postin kohdalla on käynyt.

– Lääkejakelu ja lääkeneuvonta ovat apteekkijärjestelmän perusta. Suomessa järjestelmä toimii poikkeuksellisen luotettavasti, mutta se nähdään helposti itsestäänselvyytenä. Silloin huomio siirtyy jatkuvasti uusiin kaupallisiin tai poliittisiin lisärooleihin, vaikka pitäisi huolehtia siitä, että järjestelmän ydin pysyy vahvana. 

Apteekit otetaan Suomessa itsesäänselvyytenä 

Kekäläistä harmittaa, että apteekkijärjestelmän hyvin toimivat asiat sivuutetaan julkisessa keskustelussa itsestäänselvyyksinä.  

Apteekit esimerkiksi hoitavat joka vuosi asiakkaiden puolesta yli 55 miljoonaa Kela korvaushakemusta. Asiakkaat saavat korvauksen automaattisesti apteekin kassalla sen sijaan, että he lähettäisivät kuitit jälkikäteen Kelaan ja odottaisivat lääkekorvausten maksamista tilille mahdollisesti viikkojen ajan. 

Toinen itsestäänselvyys on, että Suomessa apteekit toimivat terveydenhuollon hyväksi. 

– Tämä ei ole ollenkaan selvää maailmalla, vaan apteekkeja johdetaan monissa maissa puhtaasti kaupallisista lähtökohdista, Kekäläinen sanoo. 

Liiketoiminnan lähtökohta vaikuttaa paitsi apteekkien palveluun, toimintatapoihin ja tuotevalikoimaan, myös siihen, hakeutuuko farmasian alalle terveydenhuollosta vai myyntityöstä kiinnostuneita nuoria.  

– Jos apteekin ansaintalogiikka muuttuu, kiinnostus farmasian opintoja kohtaan varmasti vähenee. Muiden ihmisten auttamisesta kiinnostuneet nuoret etsivät omia arvojaan vastaavaa työtä jostain muualta, hän ennakoi. 

Paras tulevaisuus apteekeille, ja sitä kautta koko Suomelle, on Kekäläisen mukaan se, että apteekit saisivat keskittyä siihen, missä ne ovat parhaimmillaan eli asiakkaiden auttamiseen.