Apteekkeja kannattaisi hyödyntää terveydenhuollon tukena – Asiantuntijaraati: ”Tästä voi tulla merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle”
Apteekkityö, Yhteiskunta - 06.11.2025 at 12:02
Apteekkariliitto sai THL:n järjestämässä innovointikilpailussa vuolaat kiitokset ideasta, joka tekisi apteekeista entistä läheisempiä kumppaneita julkiselle terveydenhuollolle. Palkintoraadin mukaan yhteistyö voisi tuoda merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle.
Lue tiivistelmä
- Julkinen sote-palveluverkosto supistuu, mutta pienissä kunnissa on edelleen apteekkeja, joiden kanssa sote-toimijoiden kannattaisi tehdä yhteistyötä.
- Jos apteekit hoitaisivat pieniä vaivoja, kuten verenpaineen mittausta tai rokotuksia, vastaanottoaikoja säästyisi niitä kiireisemmin tarvitseville.
- Apteekit voisivat tarjota myös tilan, jota sote-toimivat voisivat käyttää terveyspalvelujen järjestämiseen.
- Kilpailun palkintoraati piti yhteistyötä loistavana ajatuksena, jota pitäisi ilman muuta viedä eteenpäin.
Apteekkien maankattavaa verkostoa kannattaisi hyödyntää huomattavasti nykyistä tehokkaammin muun terveydenhuollon tukena. Näin kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) järjestämässä ideointikilpailussa Apteekkariliiton projektivastaava Minna Vapa.
Kilpailussa esiteltiin yhteiskunnallisesti vaikuttavia innovaatioita. Loppukilpailuun edennyt Vapa sai pitää apteekkipalveluista lyhyen puheen muun muassa innovaatioiden rahoittajista koostuneelle tuomaristolle Helsingin kaupungintalolla keskiviikkona.
Hän muistutti, että julkisen sote-palveluverkoston supistuessa pienissä kunnissa on edelleen yksityisiä apteekkeja, joiden kanssa muiden sote-toimijoiden kannattaisi tehdä yhteistyötä. Apteekkien maankattavaan verkostoon kuuluu yli 800 toimipistettä, niitä on lähes joka kunnassa ja ne ovat usein auki myös iltaisin ja viikonloppuisin.
– Apteekin ovien takana on hyödyntämätön mahdollisuus. Lääkkeiden lisäksi siellä on korkeakoulutettu henkilökunta ja tilat, joita voitaisiin käyttää terveyspalveluihin. Farmaseuttien osaamisella voitaisiin tukea julkista terveydenhuoltoa ja kansalaisten hyvinvointia, Vapa kertoi.
Sote-järjestelmän kuormitus vähenisi, jos apteekit voisivat mitata verenpaineita, auttaa hoitotarvikkeiden jakelussa ja pistää kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia rokotuksia.
– Jos apteekit hoitaisivat pieniä vaivoja, vastaanottoaikoja säästyisi kiireisemmin tarvitseville. Apteekit hoitavat matalan kynnyksen terveyspalveluja jo monessa Euroopan maassa, Vapa sanoi.
Vaikka apteekit ovat valmiita ottamaan nykyistä isomman roolin, ilman korvausta ne eivät voi sitä tehdä. Vapan mukaan ratkaistavia kysymyksiä on vielä paljon: maksaisiko palvelun asiakas vai yhteiskunta, kuinka saataisiin apteekit osaksi hoitopolkuja ja hyvinvointialueet innostumaan yhteistyöstä.
”Ideaa pitää ilman muuta viedä eteenpäin”
Vapan esitys sai kilpailun tuomaristolta vuolaat kiitokset. Palkintoraati piti yhteistyötä loistavana ajatuksena, jota pitäisi ilman muuta viedä eteenpäin. Raadin mukaan yhteistyön laajentaminen voisi tuoda merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle.
Palkintoraadissa olivat mukana Metropolia Ammattikorkeakoulun innovaatiojohtaja Minna Elomaa-Krapu, Startmore Impactin Chief Executive Officer Stefan Haglund, Mitovan johtava asiantuntija Heli Litja sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen integraatiojohtaja Tuukka Salkoaho.
Apteekit kyllä tietävät olevansa osa terveydenhuoltoa, mutta muu terveydenhuolto ei vielä riittävässä määrin tunnista apteekkien potentiaalia.
Apteekkariliiton idea ei voittanut kilpailua, sillä liiketoimintamalli jäi tuomaristolle epäselväksi.
Kehitysehdotuksena tuomaristo kehotti miettimään asiakassegmenttejä, jotta tunnistettaisiin kohtia, joista saataisiin eniten hyötyä ja vaikuttavuutta. Tuomaristo ehdotti, että apteekit voisivat tukea esimerkiksi tyypin 2 diabeetikoita omahoidossa ja mittauksissa sekä antamalla laadukasta elintapa-, liikunta- ja ravitsemusohjausta.
Alan ulkopuolella ei nähdä riittävästi apteekkien potentiaalia
Vaikka Apteekkariliiton ehdotus jäi kilpailussa pistesijoille, Minna Vapan mielestä oli tärkeää päästä loppukilpailuun kertomaan apteekkien potentiaalista alan ulkopuolisille.
– Apteekit kyllä tietävät olevansa osa terveydenhuoltoa, mutta muu terveydenhuolto ei vielä riittävässä määrin tunnista apteekkien potentiaalia. Uskon vahvasti, että tulevaisuudessa apteekkien rooli terveydenhuollossa vahvistuu, onhan se kirjattu hallitusohjelmaankin, hän sanoo.
Vapan mukaan 1,5 vuotta sitten voimaan tullut farmasian ammattilaisten rokotusoikeus on mahdollistanut sen, että apteekit voivat lähteä tuottamaan terveyspalveluja. Suomessa on valmiina arviolta 150 rokottavan apteekin verkosto.
– Olen ylpeä rohkeista ja innovatiivisista pioneeriapteekkareista! Uskon, että rokottavien apteekkien määrä kasvaa vielä reilusti ja tulevaisuudessa iso osa aikuisväestön rokotuksista tapahtuu apteekeissa.