Kelan Lasse Lehtonen: Apteekkijärjestelmä tulee pitää pystyssä

Ihmiset, Talous, Yhteiskunta - 22.10.2025 at 07:35

Apteekkijärjestelmä

Lääkehuolto

Lääkesäästöt

Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen näkee lääkkeet tehokkaana hoitomuotona, josta kannattaa maksaa. Jotta ihmiset saavat lääkkeensä jatkossakin, on niiden jakelusta vastaava apteekkiverkosto pidettävä pystyssä. Päivittäistavaraketjujen pyrkimystä lääkemarkkinoille Lehtonen pitää ongelmallisena jo pelkän kilpailun kannalta.

Teksti Erja Elo

Kuvat Roni Rekomaa

Jaa sosiaalisessa mediassa

• Jaa Facebookissa
• Jaa X:ssä
• Jaa LinkedInissä

Suomessa tehdään parhaillaan mittavaa apteekkiuudistusta, jonka yhteydessä apteekkien toimintaedellytyksiä heikennetään, kuten on tehty koko 2000-luvun ajan. Monen apteekin talous on kriisiytymässä, ja joitakin pieniä apteekkeja joudutaan jopa sulkemaan.

Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen on seurannut apteekkien tilannetta huolestuneena. Säästökohteita hakeva valtio on kerta toisensa jälkeen leikannut apteekeilta tai lääkekorvausjärjestelmästä tuosta vain kymmeniä miljoonia euroja.

– Olen kohtuullisen huolissani siitä, mihin nyt tehtävät muutokset johtavat. Olen yrittänyt virittää keskustelua siitä, että leikkaukset eivät ole ihan ongelmattomia, hän sanoo.

Apteekkien sulkemiset ja apteekkiverkoston harveneminen ovat hänen mielestään huono asia kansalaisten kannalta.

– Järjestelmän tarkoitus on varmistaa se, että potilaat saavat tarvitsemansa lääkkeet ja heidän terveytensä paranee. Ei lääkkeitä tule käytettyä, jos niitä ei saa. Apteekkijärjestelmä tulee pitää pystyssä ja Kela pyrkii omalta osaltaan auttamaan siinä, hän lupaa.

Itsehoitolääkkeet kuuluvat apteekkiin

Apteekkiuudistuksen yhteydessä kauppojen valikoimiin on siirtymässä yli 20 itsehoidon lääkeaineryhmää. Lehtonen on kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkärinä huolissaan lääkitysturvallisuudesta.

– Mielelläni näkisin, että apteekkien asiantuntemusta käytettäisiin nykyistä enemmän hyväksi lääkehoitojen toteuttamisessa. Itsehoitolääkkeiden vieminen kauppoihin ei palvele tätä tavoitetta, hän sanoo.

Hänen mukaansa kilpailu on yleensä hyväksi, koska se laskee hintoja, mutta ajatus ei toimi itsehoitolääkkeiden kohdalla.

– Meillä on kaksi isoa päivittäistavaraketjua, jotka alkavat tunkea sellaiselle alueelle, jolla on runsaasti pieniä yrittäjiä. Pidän tätä ongelmallisena kilpailun kannalta. Enkä näe, millä tavalla tämä voi alentaa lääkkeiden hintoja, koska ne on Suomessa valmiiksi määritelty.

Yhteistyö sujuu apteekkien kanssa

Lehtosen mukaan apteekit ovat Kelalle tärkeä yhteistyökumppani. Apteekit hoitavat lääkkeiden suorakorvaukset Kelan puolesta niin, että asiakkaat saavat lääkekorvaukset välittömästi lääkeostojensa yhteydessä. Suorakorvauksia tehdään apteekeissa noin 200 000 kappaletta joka päivä.

Suorakorvausjärjestelmä on Lehtosen mukaan hyvä esimerkki erittäin onnistuneesta, hienosti toteutetusta ja asiakaslähtöisestä palvelusta.

– Apteekin asiakas ei edes tiedä asioivansa Kelan kanssa, vaan kaikki hoituu automaattisesti, hän sanoo.

Kelan tavoitteena on varmistaa, että taloudelliset syyt eivät estä ketään saamasta tarvitsemaansa hoitoa, mutta erittäin kalliit lääkkeet voivat aiheuttaa taloudellisia ongelmia myös apteekeille.

Jos asiakas tarvitsee kymmenientuhansien eurojen hintaisen lääkkeen, apteekkari voi joutua ottamaan pankista lyhytaikaisen lainan, että saa lääkkeen ostettua lääketukusta. Kela korvaa lääkkeen apteekille pahimmillaan vasta seuraavan kuukauden puolivälissä.

Apteekkarit ovat toivoneet tähän muutosta ja Lehtosella on heille hyviä uutisia.

– Yritämme tiivistää tilitystahtia ensi vuonna. Tarkoitus on, että tilityksiä tehtäisiin jatkossa kahden viikon välein, hän kertoo.

Apteekit tiiviimmin terveydenhuollon tueksi

Apteekkialalla on toivottu vuosien ajan, että apteekit voisivat toimia terveydenhuollon tukena. Yhteistyön tiivistäminen on kirjattu myös hallitusohjelmaan, mutta käytännön tasolla asia etenee nihkeästi.

Lehtonen kannattaa yhteistyön tiivistämistä.

– Farmaseuttinen osaaminen on keskeinen osa perustason terveydenhoidossa. Potilaiden hoito toteutuu usein lääkehoitona ja se, että lääkkeitä käytetään oikein, on tärkeää hoidon onnistumisen kannalta. Näen paljon mahdollisuuksia lisätä apteekkien osallisuutta terveysneuvonnassa ja hoidon seurannassa.

Lehtosen mielestä apteekkien antamassa lääkeneuvonnassa korostuvat turhan usein lääkehoitojen haittavaikutukset. Hänen mielestään neuvonnassa kannattaisi tuoda enemmän esiin lääkehoitojen hyötyjä.

– Lääkehoidoista on pääsääntöisesti enemmän hyötyä kuin haittaa. Potilaan näkökulmasta haittojen korostaminen voi johtaa hoitomyöntyvyyden laskuun. On esimerkiksi tärkeää ymmärtää, että verenpaine täytyy pitää kurissa aivotapahtumien estämiseksi. Jos verenpainelääke aiheuttaa pystyyn noustessa vähän huimausta, se pitää sietää.

Lääkkeet eivät ole vain kuluerä

Julkisessa keskustelussa lääkkeet nähdään usein pelkkänä kulueränä. Lehtosen mukaan huomiota kannattaisi kiinnittää enemmän siihen, miten paljon lääkkeet parantavat elämänlaatua ja pidentävät elinikää.

– Lääkkeet ovat yksi parhaiten tutkituista hoitomuodoista ja niillä on osoitettua vaikuttavuutta väestön terveyteen. Olen yhtä huolissani siitä, että lääkkeitä ei käytetä tarpeeksi kuin siitä, että lääkkeet maksavat.

Lehtonen, 63, on pitkän työuransa aikana tarkastellut lääkkeitä monesta näkökulmasta. Hän on koulutukseltaan kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri. Työuransa alussa hän oli toistakymmentä vuotta Orionilla lääkekehityksessä ja sen jälkeen yli 20 vuotta HUSin johtotehtävissä.

Hän on aina pyrkinyt vaikuttamaan isojen potilasmäärien terveyteen järjestelmätasolla sen sijaan, että olisi pelkästään auttanut kliinisenä lääkärinä yksittäisiä potilaita.

– Taustalla on ollut hyvän tekemisen ajatus ja oman työpanoksen tuoman hyödyn maksimointi väestölle, hän perustelee.

Lehtosella on poikkeuksellisen vahva akateeminen tausta Kelan pääjohtajaksi. Hän on sekä lääketieteen että oikeustieteen tohtori, koska hän ei nuorena ylioppilaana osannut päättää, kumpi ala kiinnostaisi enemmän. Oikeustieteessä Lehtosen erikoisalaa on terveysoikeus, jonka professorina hän toimii tälläkin hetkellä Helsingin yliopistossa.

Kaksi rinnakkaista työuraa yhdistyvät hänen mielestään hyvin Kelan pääjohtajan työssä, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto sisältää paljon juridiikkaa ja lääkäritaustansa ansiosta hän ymmärtää substanssin eli miten esimerkiksi lääkkeiden korvausjärjestelmä vaikuttaa väestön terveyteen.

Kela alkaa hyödyntää tekoälyä

Lehtonen aloitti Kelan pääjohtajana kesäkuussa. Ensimmäiset sata päivää ovat vahvistaneet hänen käsitystään siitä, että Kela on tärkeä yhteiskunnallinen instituutio, johon kertynyttä tietoa ja asiantuntemusta kannattaisi hyödyntää nykyistä laajemmin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Hän näkee itsensä muutosjohtajana, joka virtaviivaistaa Kelan prosesseja ja kehittää toimintaa.

– Kelassa tehdään isoa teknologista loikkaa, kun koko sosiaalietuuksien tuotantojärjestelmä muuttuu minun pääjohtajakauteni aikana. Se tarkoittaa henkilöstön kannalta perusteellista muutosta toimintatapoihin. Tulemme lisäämään esimerkiksi tiedolla johtamista, laatutyötä, automaatiota ja tekoälyn hyödyntämistä.

Tietojärjestelmiä uudistamalla yritetään esimerkiksi sujuvoittaa etuuksien hakua niin, ettei kaikkien pitkäaikaissairaiden tarvitse toimittaa joka vuosi uutta lääkärintodistusta Kelaa varten. Tämä on kuormittanut terveydenhoitojärjestelmää ja ollut hallinnollisesti raskasta myös Kelan etuuskäsittelijöille ja asiantuntijoille.

Lehtosen mukaan Kelaan on kertynyt aikamoinen salkku erilaisia etuuksia, koska niitä on kehitetty monella vuosikymmenellä.

– Hallinnoimme yli neljääkymmentä etuutta, joten olisi hienoa, jos järjestelmä olisi hiukan yksinkertaisempi etuuksien hakijan kannalta.

Kela maksoi viime vuonna suomalaisille 17,3 miljardia erilaisina etuuksina. Eniten rahaa kuluu sairausvakuutuksiin, perässä tulevat eläkevakuutukset, työttömyysturva, asumistuki ja lapsilisät.

– Suomalaiset sosiaalietuudet eivät ole poikkeuksellisen suuria, vaan järjestelmä on hyvässä tasapainossa. Vaikka olemme muita Pohjoismaita köyhempiä, olemme sosiaaliturvan suhteen hyvällä pohjoismaisella tasolla, hän toteaa.

Lääkekorvaukset kasvavat 20–30 prosenttia

Lääkkeet ovat Kelan etuusmenoista neljänneksi suurin kokonaisuus. Viime vuonna Kela maksoi lääkkeiden käyttäjille korvauksia 1,9 miljardin euron edestä. Lääkekorvauksissa on Lehtosen mukaan paljon kasvupainetta väestön ikääntymisen sekä markkinoille tulevien uusien ja tehokkaiden lääkkeiden vuoksi.

– Meillä on laskettu, että lääkekorvaukset kasvavat 20–30 prosenttia nykyisestä tasosta muutaman lähivuoden kuluessa, hän sanoo.

Kelan tilastojen mukaan viime vuonna myydyin lääke oli diabeteksen hoitoon kehitetty semaglutidi, jota käytetään myös lihavuuden hoitoon. Lääkkeiden hintalautakunta arvioi parhaillaan, pitäisikö uudet lihavuuslääkkeet ottaa korvausjärjestelmän piiriin.

– Se voi tuoda monen sadan miljoonan euron lisäkustannukset. Kun valtion talouden tila on se, mikä on, kaikki raha on tietysti tiukassa, Lehtonen sanoo.

Lehtosen mielestä kalliita lihavuuslääkkeitä kannattaa silti käyttää, koska niiden tuomat terveyshyödyt ovat kiistattomia. Sitä paitsi elämäntapamuutoksilla ei tutkitusti päästä lähellekään samanlaista lopputulosta lihavuuden hoidossa.

– Kun on kehitetty hyviä hoitoja, niitä pitää myös käyttää. Tässä on selkeästi kysymys lääketieteellisestä läpimurrosta, että pystymme vaikuttamaan lihavuuteen suolistohormoneilla. Uudet lihavuuslääkkeet ovat paitsi tehokkaita, niillä on osoitetusti myös pitkäaikaishyötyjä esimerkiksi sydäntapahtumien vähenemisessä.

Vaikka lihavuuslääkkeiden käytön yleistyminen aiheuttaa kustannuspaineita, uusille ja paljon myyville lääkkeille kehitetään yleensä nopeasti kilpailevia valmisteita.

– Olen optimistinen sen suhteen, että kilpailu tulee laskemaan hintoja niin, että lihavuuslääkkeet ovat 2030-luvulla huomattavasti halvempia kuin nyt, Lehtonen sanoo.

Lääkkeet tulisi hinnoitella kohtuullisesti

Lehtosen mukaan uusien lääkkeiden kalleus johtuu lääkeyritysten omasta hinnoittelusta.

– Lääketeollisuus on puolustusteollisuuden ohella hyvin kannattava toimiala. Lääkeyrityksillä itsellään on iso rooli siinä, miten suuria voittoja ne kehtaavat kirjata, hän sanoo.

Hän toivoo julkista keskustelua siitä, miten kalliit hoidot, kuten tulevaisuudessa yleistyvät yksilöidyt terapiat, hinnoitellaan.

– On hienoa, että lääketiede kehittyy ja meillä voidaan hoitaa vaikkapa sellaisia syöpiä, jotka ennen tappoivat potilaan nopeasti. Toisaalta hoitojen hinnoitteluun kaivattaisiin jonkinlaista kohtuullisuutta.

Lehtosen mukaan lääketeollisuus unohtaa helposti, että moni lääkeinnovaatio perustuu yhteiskunnan rahoittamaan perustutkimukseen, jolloin yhteiskunta maksaa lääkeinnovaatioista kahteen kertaan.

Yksi mahdollinen ratkaisu voisi hänen mukaansa olla se, että alkuperäislääkkeiden patentin kesto sidottaisiin lääkkeen hintaan eli jos lääkeyritys hinnoittelee valmisteensa kalliiksi, patentin suoja-aika olisi lyhyempi ja päinvastoin. Näin lääkealalle saataisiin nopeammin kilpailua, joka laskisi kalliiden uutuuslääkkeiden hintoja, jolloin ne saataisiin nopeasti laajaan käyttöön.

Lääke ei saa olla liian halpa

Lääkekustannusten nousua on pyritty Suomessa rajoittamaan monin tavoin, kuten lääkkeiden viitehintajärjestelmällä ja velvoittamalla apteekit tarjoamaan halvinta valmistetta.

Lehtosen mukaan viitehintajärjestelmä on toiminut tehokkaasti, mutta ongelmaksi on tullut se, että edullisten rinnakkaislääkkeiden hinnat ovat pudonneet hyvin alas. Tämän seurauksena jotkut kansainväliset lääkeyritykset eivät enää ole kiinnostuneita tuomaan lääkkeitään Suomen pienelle markkinalle, koska muualta saa paremman hinnan.

– Ei hintoja voida loputtomiin laskea, koska tuotteiden saatavuuden kanssa tulee vaikeuksia. Valmisteita on jo poistunut Suomesta sen takia, että ne eivät ole tuottajille enää kannattavia, hän sanoo.

Lääkkeiden normaali saatavuus ja lääkehuollon toimivuus ovat Lehtosen mukaan keskeinen osa maamme huoltovarmuutta, mikä on hyvä muistaa lääkekustannusten minimoinnissa.

Lehtosen mukaan Suomessa ei aina ymmärretä, että lääkkeiden ja muiden tavaroiden saaminen Euroopan perällä sijaitsevaan pieneen maahan ei ole itsestään selvää. Hän työskenteli korona-aikana HUSin diagnostiikkajohtajana ja joutui taistelemaan paljon huoltovarmuus- ja saatavuusasioiden kanssa.

– Ei ole itsestäänselvyys, että Suomessa on lääkkeitä kaupan ja ne saadaan jaeltua potilaille saakka. Se vaatii oman hyvän järjestelmän ja apteekkijärjestelmä on tähän saakka toiminut varsin hyvin.

Jokaisen pitää saada tarvitsemansa lääkkeet

Kelan korvausjärjestelmä elää jatkuvasti eli poliitikot viilaavat yksityiskohtia siitä, kenelle mitäkin etuuksia maksetaan. Pitäisikö myös kalliita lääkehoitoja alkaa priorisoida nykyistä tarkemmin?

– Realiteetti on se, että jokaisen, joka lääkettä tarvitsee, pitäisi sitä saada. Olen vähän varovainen sen ajatuksen suhteen, että yhteiskunta alkaisi määritellä, mikä on hyvää lääketiedettä ja mikä ei. Se tehtävä kuuluu tiedeyhteisöille, Lehtonen sanoo.

Jos Suomessa lakattaisiin tarjoamasta uusimpia ja tehokkaimpia lääkehoitoja, ihmiset alkaisivat Lehtosen mukaan hakea niitä ulkomailta. Esimerkiksi Virossa toimii jo nyt lääkäriasemia, jotka voisivat tarjota uusimpia syöpähoitoja, jotka Suomi sitten korvaisi EU:n potilasdirektiivien perusteella.

– En toivo paluuta 1930-luvun malliin, jossa suomalaiset potilaat lähtivät Sveitsiin paremmille klinikoille hoidattamaan itseään. Meidän on pysyttävä mukana länsimaisen lääketieteen tasossa.

Kasvaviin lääkekuluihin voitaisiin hänen mukaansa saada rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa tehostamalla.

– Ensin katsoisin sitä puolta ennen kuin alkaisin rajata lääkehoitoja. Vasta kun olemme sairaanhoidon tuottavuudessa samalla tasolla kuin vertailumaissa, voimme oikeasti alkaa keskustella siitä, onko meillä hoitoja, joita yhteiskunnalla ei ole varaa maksaa.

Tulevaisuus ei näytä synkältä

Lehtonen kertoo, ettei ole poliittisesti erityisen aktiivinen, vaikka hän pyrki viime vaaleissa eduskuntaan kokoomuksen listoilta. Kansanedustajana hän olisi halunnut korjata sote-uudistuksessa tehtyjä virheitä, erityisesti rahoitusmallia.

– Näin selvästi, ettei rahoitus tule toimimaan. Valitettavasti näyttää lukujen perusteella, että olin ihan oikeassa. Mutta nyt olen täällä Kelassa, eikä minulla ole sen suurempia poliittisia ambitioita kuin yrittää pitää tämä hyvinvointivaltio pystyssä.

Kelan näkökulmasta tulevaisuus ei näytä synkältä, vaikka väestö ikääntyy, työssäkäyvien määrä vähenee ja sosiaalietuuksien tarve kasvaa.

– Suomessa on haasteita talouden ja väestörakenteen kanssa, mutta en näe tilannetta mahdottoman huonona. Asiat ovat kokonaisuutena aika hyvin. Kela ei ole kriisissä, vaan rahoitus on tasapainossa. Jos rahat käyvät vähiin, täytyy tehdä enemmän työtä ja luoda se vauraus, josta saadaan resurssia.

Lehtonen on itse esimerkki kansalaisesta, joka haluaa jatkaa työntekoa pitkään. Moni kuusikymppinen ja sitä nuoremmat haaveilevat leppoisista eläkepäivistä, mutta hän valitsi työuransa loppuhuipennukseksi vaativan työn, josta tulee jäämään eläkkeelle vasta 70-vuotiaana.

– Koen olevani vielä hyväkuntoinen ja vireä kansalainen, mutta kyllä tästä piti käydä vaimon kanssa pitkä keskustelu, hän myöntää.

KORJATTU 22.10. klo 13.15 kuvatekstiä siten, että Kela pyrkii tekemään apteekkitilitykset ensi vuonna kahden viikon välein. Aiemmassa kuvatekstissä luki virheellisesti, että Kela lupaa tehdä näin.