Väitös: Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä
04.05.2023 | 10:25
Teksti : Erja Elo
Valtakunnallinen apteekkiohjelma pystyisi tavoittamaan 180 000 riskiryhmässä olevaa henkilöä. Tämä säästäisi jopa 255 miljoonaa euroa.
Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan suomalaiset apteekit voisivat tavoittaa huomattavan määrän ihmisiä, joilla on kohonnut diabetesriski.
Proviisori Kari Jalkanen tutki väitöstyössään, kuinka apteekkien kautta voidaan rekrytoida tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskissä olevia henkilöitä elintapainterventioon ja millaisia kustannussäästöjä elämäntapamuutoksilla voidaan saavuttaa. Lisäksi hän selvitti diabeteksen ja sen liitännäissairauksien vaikutusta suomalaisten elämänlaatuun.
Tutkimus toteutettiin osana Stop Diabetes -hanketta. Siihen osallistui yhteensä 36 apteekkia Pohjois-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä. Apteekit antoivat vuoden aikana yli 6 700 asiakkaalle täytettäväksi diabeteksen riskiarviokyselyn, lisäksi yli 600 ihmistä vastasi kyselyyn apteekkien somekanavien kautta.
Apteekkiverkostossa paljon potentiaalia
Kun tutkimuksessa saadut tulokset skaalataan koko väestöön, Jalkasen mukaan Suomen apteekkiverkostolla olisi potentiaalia paljon enempäänkin.
– Valtakunnallinen diabetesohjelma pystyisi saavuttamaan 180 000 henkilöä, hän laskee.
Apteekkien tekemä diabetesseulonta ja riskiryhmäläisten rekrytointi ennaltaehkäisyohjelmiin voisivat Jalkasen mukaan tuottaa arviolta 255 miljoonan euron elinikäiset kustannussäästöt.
Hänen mielestään apteekkien roolia voitaisiin laajentaa tyypin 2 diabeteksen ja muiden kansantautien ehkäisyssä, koska apteekit ovat tärkeä osa terveydenhuoltojärjestelmää ja niihin tehdään vuosittain yli 60 miljoonaa käyntiä.
Diabetes heikentää elämänlaatua
Jalkanen selvitti tutkimuksessaan myös Suomessa tyypin 2 diabeteksen ja sen liitännäissairauksien vaikutusta elämänlaatuun.
Tutkimuksen perusteella nämä sairaudet alentavat suomalaisten aikuisten elämänlaatua huomattavasti, eniten tämä näkyi nuoremmissa ikäryhmissä. Diabeteksen komplikaatioiden määrä korreloi elämänlaadun heikentymän kanssa.
Tyypin 2 diabetes ja liitännäissairaudet lisäävät myös merkittävästi muiden sairauksien esiintyvyyttä, kuolleisuutta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.
Yksi yleisimmistä kansansairauksista
Tyypin 2 diabetes on yksi yleisimmistä kansansairauksista maailmassa, sitä sairastaa noin 425 miljoonaa ihmistä. Suomessa arvioidaan olevan vuoteen 2030 mennessä yli puoli miljoonaa tyypin 2 diabeetikkoa.
Sairastumiseen liittyy vahvasti ylipaino, jonka juurisyitä ovat liikkumattomuus ja epäterveellinen ruokavalio.
Sairastumista voidaan ehkäistä tukemalla terveellisiä elämäntapoja. Jalkasen mukaan keskeinen kysymys on löytää oikeat kanavat riskiryhmien tavoittamiseen.
– Koko Suomen kattava avoapteekkijärjestelmä on yksi potentiaalinen kanava saada ihmiset mukaan elämäntapojen muutoksiin, hän sanoo.
Aiemmat kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että apteekit ovat tehokas kanava tiedon lisäämiseen diabeteksesta. Apteekit pystyvät tavoittamaan ja tunnistamaan henkilöt, joilla on kohonnut sairastumisriski.
Kasvokkaiset kohtaamiset tärkeitä
Väitöstutkimuksen perusteella riskipotilaiden tunnistamisesta ei ollut apteekeille suurta vaivaa. Neuvontaan sekä esitteiden ja kyselyiden jakamiseen meni vain muutama minuutti asiakasta kohden.
– Apteekeissa rekrytointiprosessi ei hidastanut merkittävästi muuta apteekkitoimintaa ja henkilökunta oli innostunut hankkeesta, Jalkanen kertoo.
Tutkimuksen perusteella elämäntapainterventioihin rekrytoimisessa kannattaa hyödyntää kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, mutta myös digitaalisia kanavia, kuten mobiilisovelluksia ja verkkomainontaa.
Farmasian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella 5. toukokuuta klo 12-16. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa Teamsin kautta.
-
REKRYTOI TEHOKKAASTI!
Näin ilmoitat avoimesta työpaikasta Apteekkari.fi:ssä
Avoimet työpaikat
Lue lisää aiheesta
Kanta-lääkityslistan kehittäminen etenee – tulee käyttöön vuoden 2026 alusta
Tyypin 1 diabetesta voidaan ehkä jarruttaa
Lähes puolet hyvinvointialueista kehittää jo lääkitysturvallisuutta yhdessä apteekkien kanssa
Väitös: Lääkehoitoon sitoutuminen on haastavaa monille aikuisena astmaan sairastuneista
Norjassa tutkitaan lääkehoidon aloituspalvelun vaikutuksia kakkostyypin diabeteksen hoidossa
Tutkimus: Lääkehoito voi kuormittaa pitkäaikaissairaita
Tutkimus: Syöpälääke voi taltuttaa vakavan enterovirusinfektion
Hormoniton lääke voi hillitä kuumia aaltoja
Uusi migreenilääke voi auttaa, jos triptaaneista ei ole hyötyä
