Tutkimus: Apteekkien määrä- ja sijaintisääntelystä luopuminen lisäisi lääkkeiden käyttöä jopa 200 miljoonalla eurolla – Apteekkariliitto varoittaa lisääntyvistä lääkehaitoista
Tutkimus, Yhteiskunta - 31.01.2025 at 01:10
Apteekkien määrä- ja sijaintisääntelyn poistamista mallintava tutkimus osoittaa, että sääntelystä luopuminen lisäisi apteekkien kokonaismäärää, mutta vähentäisi valtion verokertymää. Lääkemyynti lisääntyisi jopa 200 miljoonalla eurolla. Voittajia olisivat kaupungit, kun taas syrjäseudulla palvelut saattaisivat heiketä.
Tutkijat ovat selvittäneet, miten apteekkien määrä- ja sijaintisääntelyn poistaminen vaikuttaisi Suomen apteekkiverkostoon.
Hankkeessa oli mukana tutkijoita Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta (ETLA), Aalto-yliopistosta, Kilpailu- ja kuluttajavirastosta (KKV), Valtiontaloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) ja Taloustieteen keskus Helsinki GSE:stä.
Sääntelyn poistamisen vaikutuksia on tutkittu tilastollisten ennustemallien avulla.
Kaupungit voittajina, maaseudulla palvelut voisivat heikentyä
Tulosten mukaan sääntelyn poistaminen voisi parantaa palveluiden saatavuutta etenkin kaupungeissa, missä sääntelyn poistaminen voisi johtaa apteekkien määrän merkittävään kasvuun.
Tutkijoiden mukaan apteekkien kokonaismäärä lähes kolminkertaistuisi nykyisestä reilusta kahdeksastasadasta yli kahteen tuhanteen. Mallinnuksessa tosin oletetaan, että esimerkiksi työvoiman saatavuus ei ole rajoite apteekkien määrän kasvulle.
Lääkemyynti kasvaisi arviolta kahdeksan prosenttia. Tämä vastaa yli 200 miljoonaa euroa vuodessa.
Samaan aikaan harvaan asutuilla alueilla apteekkipalvelut saattaisivat heikentyä.
Tutkijoiden mukaan apteekkipalveluiden saatavuus heikentyisi noin kahdella prosentilla väestöstä, eli reilulla 100 000 suomalaisella. Tähän tulisikin tutkijoiden mukaan kiinnittää huomiota, kun sääntelyä kehitetään.
Enemmän pieniä apteekkeja, pienemmät verotulot
Valtion verotuloihin sääntelymuutos voisi tutkijoiden mukaan tuoda jopa huomattavan loven.
Vaikka sääntelyn poistaminen mallinnuksen perusteella lähes kolminkertaistaisi apteekkien määrän, apteekkien keskimääräinen koko ja liikevaihto pienenisivät merkittävästi.
Verokertymä nykymuotoisesta apteekkiverosta laskisi merkittävästi, jos apteekkien määrä- ja sijaintisääntely poistettaisiin. Apteekkilupien sääntelyä ei tulisi kehittää muusta sääntelystä ja verotuksesta irrallaan.
Tutkijat muistuttavat, että apteekkien lukumäärän kasvaessa toimialan kiinteät kustannukset nousevat ja työn tuottavuus laskee, koska apteekit ovat aiempaa pienempiä ja mittakaavaedut häviävät.
Kun apteekit ovat liikevaihdoltaan pääosin pieniä, suurin osa niistä ei maksa apteekkiveroa lainkaan, mikä johtaa verokertymän merkittävään laskuun.
– Verokertymä nykymuotoisesta apteekkiverosta laskisi merkittävästi, jos apteekkien määrä- ja sijaintisääntely poistettaisiin. Apteekkilupien sääntelyä ei tulisi kehittää muusta sääntelystä ja verotuksesta irrallaan, toteaa erikoistutkija Markku Siikanen VATT:sta.
Lääkemyynnin kasvu ei ole kenenkään etu
Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen muistuttaa, että Fimea on viime vuosina myöntänyt jo lähes 50 uutta apteekkilupaa, ja sijainnin sääntelyä on monin paikoin poistettu. Sääntelystä on luovuttu esimerkiksi Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.
Hirvosen mukaan kuntakohtainen sijainninsääntely on kuitenkin edelleen tarpeen, jotta apteekkipalvelut eivät esimerkiksi kuntaliitosten seurauksena keskity suurimpiin kuntakeskuksiin samalla, kun pienemmät jäävät ilman apteekkipalveluita.
Kahdensadanmiljoonan euron lisäys lääkemyyntiin tarkoittaisi todennäköisesti lisää lääkehaittoja ja sitä kautta lisää sotekustannuksia.
Sääntelyllä myös varmistetaan, että perustettavilla apteekeilla on riittävät resurssit hoitaa lääkehuollon tehtäväänsä.
– Apteekkien vapaa perustaminen johtaisi yhä pienempiin yksiköihin. Pienet yksiköt eivät mitenkään pysty pitämään kattavaa lääkevarastoa ja sellaisia aukioloaikoja, joilla ne voisivat palvella asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Ei ole asiakkaan etu, jos apteekista ei saa tarvitsemaansa lääkettä, Hirvonen toteaa.
Myöskään lääkemyynnin kasvu ei itsessään ole kenenkään etu.
– Kahdensadanmiljoonan euron lisäys lääkemyyntiin tarkoittaisi todennäköisesti lisää lääkehaittoja ja sitä kautta lisää sotekustannuksia.
Mistä työntekijät ja verotulojen kompensaatio?
Hirvonen muistuttaa myös, että apteekkialalla jo nyt huutava työvoimapula, joten kysymys kuuluu, mistä saataisiin farmaseuttinen työvoima uusiin apteekkeihin.
Nykyisessä valtiontalouden tilanteessa iso kysymys on myös valtion verokertymä.
– Apteekkiverokertymä valtiolle pienenisi yli puolella. Miten se kompensoitaisiin tässä taloustilanteessa?
Hirvonen onkin tutkijoiden kanssa samaa mieltä siitä, että apteekkilupien sääntelyä ei tulisi kehittää irrallaan muusta alan kehityksestä.
– Kaikki apteekkeja koskevat päätökset tulee tehdä kokonaisuutena niiden yhteisvaikutukset huomioiden.
Näin tutkimus tehtiin
- Tutkimus perustuu rakenteellisiin tilastomalleihin, joiden avulla tutkitaan apteekkipalveluiden kysyntää ja palvelutuotannon kustannuksia.
- Tutkimuksessa kehitettiin uusi, aiempaa nopeampi alueellisten markkinarakenteiden simulointiin käytettävä algoritmi.
- Simulaatioiden avulla voidaan tarkastella, minne hypoteettiset apteekit sijoittuisivat, mikäli ainoastaan taloudellinen kannattavuus määrittelisi apteekkien sijainnit palveluverkostossa.
- Tutkimuksessa tarkasteltu skenaario, jossa määrä- ja sijaintisääntelyä kevennetään mutta hintasääntely säilyy, pohjautuu todellisiin apteekkialan sääntelyuudistuksiin Euroopassa, kuten Ruotsin apteekkisektorin vapauttamiseen vuonna 2009.
- Mallinnuksessa kuitenkin oletetaan, ettei ketjuuntumista, hintakilpailua tai verotuksen muutoksia sallita. Lisäksi oletetaan, että työvoiman saatavuus ei ole rajoite apteekkien määrän kasvulle.
- Tutkijoiden mukaan tulokset antavat suuntaa apteekkien määrä- ja sijaintisääntelyn vapauttamisen vaikutuksista, mutta niihin liittyy mallinnuksessa tehtyjen oletusten vuoksi epävarmuutta.
- Tutkimus on julkaistu VATT:n sivuilla.