Tutkimus: Apteekkien lääkeneuvonnassa on edelleen kehittämisen varaa
- 01.09.2023 at 08:53
Viitisen vuotta sitten kerätyn aineiston mukaan etenkin itsehoidon kipulääkettä hakevien neuvontaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Apteekkariliiton mukaan tässä onkin jo menty eteenpäin.
Apteekkien itsehoitolääkeneuvonnassa on vaihtelua ja kehittämisen varaa, kertoo tuore Itä-Suomen yliopiston ja Fimean yhteistyössä toteuttama tutkimus.
Tutkimusaineisto perustui haamuasiakaskäynteihin, joita tehtiin kaikkiaan 292 eri puolilla Suomea sijaitseviin apteekkeihin. Käynnit toteutettiin vuosina 2016– 2018.
Tulosten mukaan lääkeneuvonta oli erinomaista kymmenessä prosentissa haamuasiakaskäynneistä.
Kipulääkkeiden neuvonnassa eniten parannettavaa
Lääkeneuvonnan laatua arvioitiin tutkimuksessa kolmen erilaisen asiakastapauksen kautta. Yksi asiakas haki ibuprofeenia kauppanimellä Burana. Toinen asiakas pyysi lisäneuvontaa vaativaa itsehoitolääkettä kauppanimellä Pronaxen. Kolmas asiakas etsi nenäsumutetta.
Lääkeneuvonnan laatu arvioitiin erinomaiseksi 20 prosentissa tapauksista, joissa asiakas pyysi Pronaxenia ja 7 prosentissa tapauksista, joissa asiakas pyysi nenäsumutetta. Buranaa haettaessa lääkeneuvonta arvioitiin erinomaiseksi vain kahdessa prosentissa tapauksista.
Neuvonta oli myös keskimäärin laadukkaampaa asiakkaan hakiessa nenäsumutetta tai Pronaxenia kuin silloin, kun haettiin Buranaa.
Tutkimuksen mukaan apteekeilla on siis kehittämisen varaa erityisesti itsehoidon kipulääkkeiden tarpeen ja soveltuvuuden arvioinnissa sekä lääkkeen käytön neuvonnassa. Tutkimuksessa mukana olleet ibuprofeeni (Burana) ja naprokseeni (Pronaxen) on tutkimuksen jälkeen luokiteltu Fimean riskilääkeluokituksen mukaan itsehoidon riskilääkkeisiin.
Tutkijat kuitenkin korostavat, että havainnointiin perustuvan tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää kattamaan kaikkea suomalaisapteekkien lääkeneuvontaa, koska tulokset perustuvat vain kolmeen valittuun haamuasiakastapaukseen.
Tutkimuksessa tuodaan myös esiin, että aineiston keräyksen jälkeen lääkeneuvonnan ja lääkitysturvallisuuden parantamiseksi on lanseerattu muun muassa lääkitysturvallisuuden kehittämiseen keskittyvä apteekkien valtakunnallinen lääkitysturvallisuusohjelma Valo.
Tutkimus auttaa neuvonnan kehittämisessä
Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler toteaa, että apteekkien antamassa neuvonnassa on kehitettävää ja neuvonnan laatuun tulee panostaa.
– Tämäkin tutkimus osoittaa, että apteekeissa annettava itsehoitolääkeneuvonta on haastavaa työtä. Aina neuvonnassa ei onnistuta, ja siksi neuvonnan laadun jatkuva kehittäminen on ensisijaisen tärkeää, Sandler toteaa.
Sandlerin mukaan apteekeissa on tutkimusaineiston keruun jälkeen tehty työtä niin neuvonnan kuin lääkitysturvallisuuden parantamiseksi.
Apteekkien arvo yhteiskunnalle on juuri apteekkien tarjoamassa maksuttomassa neuvonnassa. Sillä ehkäistään vuosittain merkittävä määrä lääkehaittoja ja turhia lääkäri- ja sairaalakäyntejä. On tärkeää, että apteekkien neuvonnan laatua tutkitaan, jotta sitä voidaan kehittää.
/media/2-apteekkari.fi/henkilokuvat/sandler-charlotta-05-1.jpgCharlotta Sandler
Esimerkiksi Fimean julkaisema kansallinen riskilääkeluokitus antaa apteekkien farmaseuttiselle henkilöstölle aiempaa enemmän työvälineitä lääkeneuvontaan. Lisäksi on tutkimuksessakin mainittu Valo-hanke.
– Sen yhtenä tavoitteena on tunnistaa itsehoidon vaaratilanteita ja edistää itsehoitolääkkeiden turvallista käyttöä. Tätä työtä jatketaan edelleen, Sandler sanoo.
Hän muistuttaa, että valtaosa suomalaisista on tutkimusten mukaan tyytyväisiä apteekkien toimintaan.
– Apteekkien arvo yhteiskunnalle on juuri apteekkien tarjoamassa maksuttomassa neuvonnassa. Sillä ehkäistään vuosittain merkittävä määrä lääkehaittoja ja turhia lääkäri- ja sairaalakäyntejä. On tärkeää, että apteekkien neuvonnan laatua tutkitaan, jotta sitä voidaan kehittää.