Tutkimus: Apteekkeihin näyttää palautuvan huomattava määrä lääkejätettä
24.11.2022 | 09:50
Teksti : Erja Elo
Lääkejätteen määrä vähenisi, jos lääkkeet säilyisivät avaamisen jälkeen pidempään ja jos pakkauskoot olisivat pienempiä.
Apteekkeihin näyttää palautuvan huomattava määrä kotitalouksissa syntynyttä lääkejätettä, selviää Itä-Suomen yliopiston lääkejätetutkimuksen ensimmäisistä tuloksista.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka paljon lääkkeitä apteekkeihin palautuu, mitä lääkkeitä palautetaan, mikä on lääkejätteen taloudellinen arvo ja miksi lääkkeet ovat jääneet käyttämättä.
Tutkimuksessa on mukana 82 Suomen Apteekkariliiton jäsenapteekkia. Ne kirjasivat toukokuussa kolmen päivän ajan tietoja palautetusta lääkejätteestä.
Apteekkeihin palautettiin tutkimusjakson aikana yli 6 300 valmistetta, joista lähes 5 200 oli Suomesta ostettuja lääkettä.
– Tutkimusjakson pituuteen nähden palautettujen lääkkeiden määrä on huomattava. Ideaalitilanteessa lääkejätettä syntyisi mahdollisimman vähän, kertoo projektitutkija, proviisori Mella Louhisalmi Itä-Suomen yliopistosta.
Louhisalmi korostaa, että tulokset ovat alustavia, sillä tutkimus on vielä kesken. Tuloksia esiteltiin Farmasian Päivillä posterissa.
Lääkejätteestä vain vähän tutkimustietoa
Tutkimusjakson aikana täysi-ikäisille lääkkeiden palauttajille tarjottiin apteekissa täytettäväksi myös kyselylomake. Kyselyyn vastasi lähes 800 asiakasta.
Tavallisin syy palauttamiselle oli lääkkeen lyhyt säilyvyys avaamisen jälkeen (36 %), sairauden tai oireen paraneminen (25 %) ja se, että lääkkeen pakkauskoko oli tarpeisiin nähden liian suuri (22 %).
Tutkijoiden mukaan lääkepakkausten kokoja pienentämällä voitaisiin vähentää lääkejätteen määrää.
– Olisi suuremman keskustelun paikka, miten lääkkeiden pakkauskokoja voitaisiin optimoida, sanoo Louhisalmi.
Palautetuista lääkkeistä 97 prosenttia oli ihmisten lääkkeitä ja loput eläinlääkkeitä. Yleisimmin apteekkeihin palautettiin hermostoon vaikuttavia lääkkeitä (18 %), hengityselinten lääkkeitä (16 %) sekä ruoansulatuselinten sairauksien ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeitä (12 %).
Tutkimusaineistossa joka kolmas lääke oli itsehoitoon tarkoitettu ja loput reseptilääkkeitä. Louhisalmen mukaan reseptilääkkeiden osuus on merkittävä, sillä käyttämättä jääneistä lääkkeistä aiheutuu paljon kustannuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle.
– Tieto lääkejätteiden kustannuksista julkaistaan myöhemmin, sillä aineiston analyysi jatkuu vielä, hän kertoo.
Apteekkeihin palautuvan lääkejätteen määrää on tutkittu tähän mennessä vähän. Itä-Suomen yliopiston farmasian laitos tekee nyt käynnissä olevaa tutkimusta yhteistyössä Suomen Apteekkariliiton kanssa.
-
REKRYTOI TEHOKKAASTI!
Näin ilmoitat avoimesta työpaikasta Apteekkari.fi:ssä
Avoimet työpaikat
Lue lisää aiheesta
Kanta-lääkityslistan kehittäminen etenee – tulee käyttöön vuoden 2026 alusta
Tyypin 1 diabetesta voidaan ehkä jarruttaa
Lähes puolet hyvinvointialueista kehittää jo lääkitysturvallisuutta yhdessä apteekkien kanssa
Väitös: Lääkehoitoon sitoutuminen on haastavaa monille aikuisena astmaan sairastuneista
Norjassa tutkitaan lääkehoidon aloituspalvelun vaikutuksia kakkostyypin diabeteksen hoidossa
Tutkimus: Lääkehoito voi kuormittaa pitkäaikaissairaita
Tutkimus: Syöpälääke voi taltuttaa vakavan enterovirusinfektion
Hormoniton lääke voi hillitä kuumia aaltoja
Uusi migreenilääke voi auttaa, jos triptaaneista ei ole hyötyä
