Sote-valiokunta nosti apteekkiveron alarajaa ja antoi tietojärjestelmien päivitykselle lisäaikaa – Apteekkariliitto: Uudistus rapauttaa edelleen apteekkiverkostoa
Talous, Yhteiskunta - 09.12.2025 at 08:23
Apteekkariliitto pitää valiokunnan tekemiä korjauksia riittämättöminä. Liiton mukaan hallituksen esitys vaarantaa edelleen apteekkien toimintaedellytykset.
Lue tiivistelmä
- Sosiaali- ja terveysvaliokunta on julkaissut mietintönsä apteekkitalouden uudistuksesta. Mietinnön mukaan apteekkiveron nollaraja nousee 200 000 eurosta 250 000 euroon, ja tietojärjestelmämuutoksiin annettava siirtymäaika pitenee kahteen vuoteen.
- Apteekkariliiton mukaan sote-valiokunnassa tehdyt korjaukset hallituksen esitykseen eivät kuitenkaan riitä. Liiton mukaan esitys ei vieläkään turvaa apteekkien kannattavuutta eikä täytä perustuslakivaliokunnan vaatimuksia.
- Liiton mukaan apteekkivero ja leikkaukset jäävät yhä epäoikeudenmukaisiksi. Veromalli kuormittaa etenkin vaihtotilanteessa olevia apteekkeja, ja lääketaksaleikkaus on liian suuri.
- Liiton mukaan apteekkitalouden uudistuksessa on pyritty tekemään liian monta muutosta kerralla. Yhtäaikaiset leikkaukset ja itsehoitolääkkeiden vapauttaminen heikentävät sekä apteekkien toimintaa että lääkitysturvallisuutta.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on julkaissut mietintönsä apteekkitalouden uudistuksesta. Valiokunnan käsittelyssä hallituksen alkuperäinen ehdotus muuttui apteekkiveron ja tietojärjestelmämuutosten siirtymäajan osalta.
Apteekkiveron nollaraja nousee 200 000 eurosta 250 000 euroon, ja tietojärjestelmämuutoksiin annettava siirtymäaika pitenee kahteen vuoteen.
Apteekkivero ja lääketaksa joutuivat suurennuslasin alle marraskuun puolivälissä, kun perustuslakivaliokunta totesi, että hallituksen alkuperäisessä esityksessä ehdotetut lääketaksan leikkaukset yhdessä apteekkiveron kanssa johtavat siihen, että liiketoiminta muuttuu osassa apteekeista kannattamattomaksi tai selvästi tappiollisiksi.
Perustuslakivaliokunta edellytti, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan tulee muuttaa lääketaksaa ja apteekkiveroa koskevaa lainsäädäntöä siten, että se tuottaa mahdollisuudet kannattavan liiketoiminnan harjoittamiseen myös niille apteekeille, joille hallituksen alun perin ehdottama sääntely merkitsisi toiminnan muuttumista kannattamattomaksi.
Esimerkiksi Fimea on arvioinut, että hallituksen esityksen mukaisten lainmuutosten myötä 134 apteekkia menisi kannattavuusrajan alle. Fimea käyttää kannattavan liiketoiminnan rajana 100 000 euron tulosta, joka sisältää apteekkarin palkan, apteekkilainan lyhennykset ja korot sekä tulevien investointien rahoituksen.
Apteekkariliitto: Korjaukset ovat riittämättömiä
Apteekkariliiton mukaan Fimea laskelma kuvaa selvästi, kuinka suuri heikennys hallituksen esitys kokonaisuudessaan on. Liitto myös alleviivaa, että laskelmissa on välttämätöntä tunnistaa apteekkitoiminnan tappiollisuuden ja kannattavuuden ero.
Tappiollisella apteekilla tarkoitetaan apteekkia, jonka tulos jää alle nollan. Tällaisesta apteekista apteekkari ei saa mitään tuloa. Kannattamattomalla apteekilla puolestaan tarkoitetaan apteekkia, jonka verotettava tulos on alle 100 000 euroa. Tämä sisältää paitsi apteekkarin palkan myös apteekkia varten otetun yrityslainen lyhennykset ja korot sekä tulevien investointien rahoituksen.
Edes korjattu esitys ei estä sitä, että moni apteekki muuttuu tappiolliseksi tai kannattamattomaksi, eli perustuslakivaliokunnan asettamat ehdot eivät täyty.
Liiton mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tekemät korjaukset ovatkin edelleen riittämättömiä, ja hallituksen esitys vaarantaa edelleen apteekkien toimintaedellytykset ja rapauttaa apteekkiverkostoa.
– Edes korjattu esitys ei estä sitä, että moni apteekki muuttuu tappiolliseksi tai kannattamattomaksi, eli perustuslakivaliokunnan asettamat ehdot eivät täyty, toteaa Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen
Apteekkiveroon jää epäkohtia
Valiokunnan ehdottama apteekkiveron alarajan nosto auttaa erityisesti pienimpiä apteekkeja, ja on liiton mukaan askel oikeaan suuntaan. Samoin apteekkiveron perusteen muuttaminen lääkemyynnin liikevaihdosta myyntikatteeseen.
Apteekkiverotaulukko on kuitenkin liiton mukaan edelleen epäoikeudenmukainen, ja apteekkivero voi muodostua kohtuuttomaksi apteekinvaihdostilanteissa.
– Yksin apteekkiveron muutoksilla ei voida täyttää perustuslakivaliokunnan vaatimuksia. Se olisi edellyttänyt myös lääketaksaleikkauksen kohtuullistamista ehdotetusta 36 miljoonasta eurosta, Hirvonen muistuttaa.
Liian monta uudistusta kerralla
Apteekkariliitto muistuttaa, että apteekkien talous on heikentynyt koko 2000-luvun ajan apteekkeihin kohdistuneiden leikkausten, kulujen kasvun ja yleisesti käytettyjen reseptilääkkeiden hintojen pitkään jatkuneen laskun seurauksena. Nyt toteutettava apteekkileikkaus ja itsehoitolääkkeiden myynnin laajentaminen kauppoihin pahentavat apteekkien tilannetta entisestään.
Lakimuutoksella yritetään toteuttaa yhtä aikaa liian monta muutosta. Vääjäämättä tulee mieleen vuoden 2018 taksiuudistus.
– Itsehoitolääkkeiden myynti muualla kuin apteekeissa on merkittävä muutos suomalaiseen lääkepolitiikkaan. Se heikentää lääkitysturvallisuutta ja voi lisätä terveydenhuollon kustannuksia. Apteekkien ulkopuoliseen myyntiin nyt sallittava valikoima on ehdoton maksimi sille, mitä itsehoitolääkkeitä voidaan myydä ilman kasvokkaista farmaseuttista neuvontaa, Hirvonen painottaa.
Ylipäätään apteekkitalouden uudistukseen on liiton mukaan sisällytetty kerralla liian monta muutosta.
– Lakimuutoksella yritetään toteuttaa yhtä aikaa liian monta muutosta. Vääjäämättä tulee mieleen vuoden 2018 taksiuudistus, Hirvonen vertaa.
Useita apteekkeja uhkaa sulkeminen
Apteekkariliitto arvioi, että korjatusta lakiesityksestä huolimatta useita apteekkeja joudutaan uudistusten seurauksena sulkemaan. Apteekkariliiton tiedossa on jo kymmenkunta suljettavaa sivuapteekkia.
Apteekkiuudistuksen seuraavassa vaiheessa onkin liiton mukaan välttämätöntä varmistaa, ettei tulevilla päätöksillä vaaranneta lisää apteekkien lähipalveluita, lääkkeiden maankattavaa saavutettavuutta eikä lääkehuollon huoltovarmuutta.
– Leikkausten tie on nyt kuljettu loppuun ja kipuraja ylitetty. Viimeistään nyt on aika miettiä, miten apteekkeja voitaisiin paremmin hyödyntää terveydenhuollossa, ja miten apteekkien matalan kynnyksen terveyspalveluilla voitaisiin helpottaa hoitoon pääsyä ja saada aikaan säästöjä julkiseen talouteen, Hirvonen painottaa.
Tarvittavat muutokset huomioon kevään lakipaketissa
Seuraava apteekkeja koskeva lakipaketti on parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön valmistelussa ja siitä on tarkoitus julkaista hallituksen esitys ensi keväänä.
Sote-valiokunnan lausumaehdotuksissa todetaankin, että tuon esityksen yhteydessä toteutetaan tarvittaessa muutoksia, joilla turvataan maanlaajuinen apteekkiverkosto. Valiokunnan mukaan valtioneuvoston tulee seurata apteekkitalouden uudistuksen vaikutuksia muun muassa apteekkien taloudelliseen kannattavuuteen, lääkkeiden saatavuuteen, huoltovarmuuteen ja lääkitysturvallisuuden kehitykseen.
Kevään ehdotuksen yhteydessä tulee tarkastella sääntely- ja muutostarpeita myös itsehoitolääkkeiden vähittäismyynnin osalta vertikaalisen integraation estämiseksi.
Valioneuvoston edellytetään myös arvoivan apteekkien palveluvalikoiman laajentamista osana sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää ja ryhtyvän tarvittaviin toimenpiteisiin sen mahdollistamiseksi.
Lisäksi valtioneuvosto tulee seurata apteekkiluvista luopumisen sujuvuutta ja syitä. Mikäli apteekkiluvista luopuminen olisi johtamassa kohtuuttomiin seurauksiin, valtioneuvoston on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin.