Sivuapteekkien sulkemiset alkoivat – Hallituksen apteekkiuudistus vei toiminnan lopullisesti tappiolle
Apteekkityö, Talous, Yhteiskunta - 29.01.2026 at 09:30
Suomalaisten apteekkien asemaa on heikennetty systemaattisesti läpi 2000-luvun. Seuraukset näkyvät nyt karulla tavalla: Fimean mukaan joka seitsemäs apteekki on muuttunut kannattamattomaksi. Lopettavat apteekkarit ovat pahoillaan asiakkaiden puolesta, mutta tappiollista liiketoimintaa on mahdotonta ylläpitää.
Lue tiivistelmä
- Fimean mukaan hallituksen apteekkitalousuudistuksen jälkeen 38 apteekin tulos jää alle nollan.
- Kannattamattomaksi muuttuu Fimean mukaan yhteensä 117 apteekkia eli noin joka seitsemäs apteekki.
- Apteekit yrittävät sopeuttaa toimintaansa äkillisiin muutoksiin, mutta osa niistä on pakko sulkea.
Korkalovaaran apteekki ehti palvella Rovaniemen suurimman lähiön asukkaita melkein 40 vuoden ajan. Helmikuun viidentenä päivänä sen ovet suljetaan lopullisesti. Apteekkari Aki Pitkänen on pahoillaan asiakkaiden puolesta, mutta liiketoiminnan lopettaminen oli ainoa vaihtoehto.
Kun hän aloitti apteekkarina viitisen vuotta sitten, tulevaisuus näytti toiveikkaalta.
– Ostin sivuapteekin täyteen hintaan edelliseltä apteekkarilta ja uudistin muun muassa apteekin tietojärjestelmät. Nyt nämä investoinnit muuttuivat arvottomiksi ja joudun roudaamaan kaiken kaatopaikalle, hän sanoo.
Pääsyynä sivuapteekin talousongelmiin ovat hänen mukaansa apteekkialaan kohdennetut heikennykset, viimeisimpänä vuodenvaihteessa voimaan tullut apteekkitalousuudistus. Siinä muutettiin sivuapteekkien verokohtelua ja leikattiin reseptilääkkeiden hintoja.
– Apteekkiuudistus sinetöi lopettamispäätöksen, koska se muutti sivuapteekin toiminnan tappiolliseksi, Pitkänen toteaa.
PT-kauppa vie kerman päältä
Pitkäsen mukaan 2000-luvun aikana tehdyt leikkaukset ovat johtaneet siihen, että enää vain pieni osa apteekin liiketoiminnasta, itsehoitolääkkeiden myynti, on kannattavaa. Pian katkeaa viimeinenkin oljenkorsi, kun joidenkin itsehoitolääkkeiden myynti laajenee ensi vuonna ruokakauppoihin.
– Päivittäistavarakauppa hamuaa pelkästään kermaa päältä. Jos apteekit kaatuvat talousvaikeuksiin, mistä asiakkaat saavat sen jälkeen reseptilääkkeensä, Pitkänen kysyy.
Viimeisimpiin uudistuksiin saakka apteekkiyrittäjyys on ollut vielä kohtuullisen mielekästä. Ura on aloitettu toisen palveluksessa apteekkiproviisorina, siitä on siirrytty yrittäjäksi syrjäseudun pieneen apteekkiin ja kokemuksen kartuttua on ollut mahdollista saada isomman apteekin apteekkilupa.
Tässä eletään kädestä suuhun. Kun rahoitus on koko ajan tiukalla, se pistää miettimään, kannattaako apteekkiin tehdä investointeja, varsinkin kun apteekkialalla pelisääntöjä voidaan muuttaa sormia napsauttamalla.
Nyt urakierto on rikki, koska ura voi tyssätä jo ensimmäiseen apteekkiin. Tästä voi seurata se, että pieniin, syrjäisiin ja heikosti kannattaviin apteekkeihin ei välttämättä löydy enää uusia yrittäjiä.
Pitkäsen mukaan toimeentulo apteekkarina on tänä päivänä epävarmaa, ja apteekkien tulevaisuus näyttää synkältä.
– Tässä eletään kädestä suuhun. Kun rahoitus on koko ajan tiukalla, se pistää miettimään, kannattaako apteekkiin tehdä investointeja, varsinkin kun apteekkialalla pelisääntöjä voidaan muuttaa sormia napsauttamalla.
Joka seitsemäs apteekki on kannattamaton
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea arvioi, että vuodenvaihteessa voimaan tulleen apteekkitalousuudistuksen seurauksena 38 apteekkia muuttuu tappiollisiksi eli niiden tulos jää alle nollarajan. Lisäksi 79 apteekkia jää alle kannattavuusrajan eli niiden tulos asettuu nollan ja 100 000 euron välille.
Tämä tarkoittaa, että noin joka seitsemäs Suomen 833:sta apteekista on Fimean mukaan kannattamaton.
– Vuoden alusta voimaan tulleen muutoksen säästövaikutus on apteekeille suuri. Muutos toteutetaan nopeasti edellisten leikkausten jälkeen, joten apteekeilla on ollut hyvin vähän aikaa toiminnan sopeuttamiseen, kertoo kehittämisasiantuntija Leena Reinikainen Fimeasta.
Kannattamattomaksi muuttuneita apteekkeja on pienillä ja suurilla paikkakunnilla ja kaikilla hyvinvointialueilla.
Tyypillisesti talousvaikeuksiin joutuneet apteekit lyhentävät aukioloaikoja, pienentävät lääkevarastoa ja vähentävät henkilökuntaa, mikä heikentää apteekkipalvelujen saavutettavuutta.
– Apteekin sopeuttamiskeinot ovat kovin rajalliset, sillä apteekkitoimintaa säännellään vahvasti lääkelailla, Reinikainen sanoo.
Fimea seuraa apteekkien tilannetta
Fimea seuraa apteekkien tilannetta tiiviisti. Se arvioi apteekkipalveluiden tarvetta, apteekkiluvista luopumisia ja apteekkien taloudellisia toimintaedellytyksiä.
Fimean tilastojen mukaan kiinnostus apteekin pitämiseen on vähentynyt.
– Apteekkilupien hakijamäärät ovat viime vuosina vähentyneet. Viime vuonna apteekkilupaa kohti oli keskimäärin yhdeksän hakijaa. Joihinkin apteekkeihin on lopulta saattanut olla vain yksi hakija, Reinikainen sanoo.
Jos suljettava apteekki on ollut paikkakuntansa viimeinen terveydenhuollon lähipiste, sen sulkemisella voi olla välillisiä vaikutuksia myös muihin terveydenhuollon kustannuksiin.
Apteekkipalvelujen turvaamiseksi Fimea voi avata uusia apteekkilupia tai muuttaa huonosti kannattavia pääapteekkeja sivuapteekeiksi, jolloin niiden pitäminen voidaan määrätä toisen apteekkarin velvollisuudeksi.
Jos sopeuttamistoimista huolimatta alueen ainoa apteekki joudutaan sulkemaan, heikkenee erityisesti reseptilääkkeiden saavutettavuus ja lääkeneuvonnan saaminen. Tämä voi lisätä yhteiskunnan kustannuksia.
– Jos suljettava apteekki on ollut paikkakuntansa viimeinen terveydenhuollon lähipiste, sen sulkemisella voi olla välillisiä vaikutuksia myös muihin terveydenhuollon kustannuksiin, Reinikainen arvioi.
Korkalovaaraan ei enää riittänyt asiakkaita
Rovaniemen Korkalovaaran apteekin lopettamisesta on uutisoitu näyttävästi paikallislehdessä ja maakuntalehti Lapin Kansassa. Lähiapteekin menetys on ollut paikallisille ikävä uutinen, vaikka apteekkari Pitkäsen mukaan ihmiset ovatkin jo turtuneet palveluiden katoamiseen.
Sivuapteekki sijaitsee 1970-lukulaisessa remonttia odottavassa ostoskeskuksessa, josta moni muu liikeyritys on jo lähtenyt. Tyhjenevän lähiön ostoskeskus ei houkuttele asiakkaita. Kilpailutilannetta kiristää sekin, että Fimea on lisännyt apteekkilupien määrää, vaikka pienellä alueella oli jo valmiiksi viisi keskenään kilpailevaa apteekkia.
– Kaikki Rovaniemen kuusi apteekkia sijaitsevat muutaman kilometrin säteellä toisistaan. Asiakkaiden määrä ei ole kasvanut, se on vain jaettu uudelleen suuremmalle määrälle apteekkeja, kertoo Pitkänen, jonka pääapteekki sijaitsee ydinkeskustassa.
Me farmasian ammattilaiset pystymme ohjaamaan asiakkaita oikeaan suuntaan terveysasioissa. Nyt meiltä on viety resurssit niin tiukoille, että emme ehdi enää syventyä asiakkaiden ongelmiin.
Korkalovaaran asukkaille apteekki on ollut tärkeä terveydenhuollon lähipiste, jonne on aina päässyt keskustelemaan lääke- ja terveysasioista maksutta ja ilman ajanvarausta.
Pitkäsen mukaan jatkuva apteekeilta leikkaaminen heikentää niiden mahdollisuuksia tukea muuta terveydenhuoltoa.
– Me farmasian ammattilaiset pystymme ohjaamaan asiakkaita oikeaan suuntaan terveysasioissa. Nyt meiltä on viety resurssit niin tiukoille, että emme ehdi enää syventyä asiakkaiden ongelmiin.
Vain toinen Salon sivuapteekeista säästyi
Sivuapteekkien sulkemiset eivät osu pelkästään Rovaniemen kaltaisiin isoihin kaupunkeihin, joissa on useita muita apteekkeja.
Pienistä taajamista ilman apteekkia jää esimerkiksi Salossa sijaitseva alle 800 asukkaan Kiikala. Apteekkari Anu Skriko joutuu sulkemaan sivuapteekin taloudellisten vaikeuksien vuoksi tammikuun lopussa.
Hän pitää pääapteekkia Lohjalla ja kahta pientä sivuapteekkia Salon maaseututaajamissa. Lähekkäin sijaitsevien sivuapteekkien pitäminen on ollut kallista, koska kumpaankin on tarvittu lääkevarasto ja työntekijä, vaikka töitä ei ole riittänyt täysipäiväisesti.
Kiikalan sivuapteekin lopettamista puolsi se, että vuodenvaihteessa paikallinen terveysasema lopetettiin, ja palvelut siirtyivät kymmenen kilometrin päähän Suomusjärvelle. Lisäksi Kiikalan apteekin asiakasmäärä oli laskenut jo monen vuoden ajan.
– Apteekkiuudistus oli viimeinen niitti. Kiikalan sivuapteekki olisi muuttunut kokonaan tappiolliseksi, koska reseptilääkkeiden hintoja leikattiin, ja apteekit eivät saa niiden myymisestä enää mitään. Itselläni on haikea ja surullinen olo, mutta apteekki oli pakko lopettaa. Toivottavasti saan näin edes Suomusjärven sivuapteekin pysymään elinkelpoisena, Skriko kertoo.
Asiakkaat ovat olleet apteekin lähtöön pettyneitä, mutta eivät yllättyneitä. Tilanne on surettanut etenkin vanhempaa väkeä, jolla ei ole autoa. Skrikoa harmittaa asiakkaiden puolesta.
– Kun terveysasemaa ei enää ole, olisi ollut hyvä, että Kiikalassa olisi säilynyt joku paikka, josta voi tulla kysymään terveysneuvoja, mutta ei apteekkia pysty tappiolla pitämään.
Apteekkitalousuudistus on tarjonnut hänen mukaansa apteekkareille kylmää kyytiä. Hänestä on ikävää, että päättäjät eivät arvosta apteekkien tekemää työtä, vaikka ihmisiä neuvotaan niissä maksutta.
Ensin lähti ruokakauppa, sitten apteekki
Tilanne on hyvin samankaltainen Ylöjärvellä sijaitsevassa Viljakkalassa. Sivuapteekin ongelmat alkoivat viime keväänä, kun terveysasemalta lakkautettiin lääkäri- ja neuvolapalvelut.
Samaan aikaan apteekki menetti paljon reseptilääkeasiakkaita lähialueen kotihoidon annosjakelukilpailutuksessa, koska hyvinvointialueen sopimusehtojen perusteella palvelu olisi pitänyt tuottaa alihintaan.
Tämän seurauksena apteekkari Helena Jalonen joutuu lopettamaan tappiolliseksi muuttuneen sivuapteekkinsa helmikuun alussa.
– Sivuapteekin lopettaminen oli näiden rakenteellisten muutosten takia jo mietinnässä, mutta apteekkiuudistus oli lopullinen niitti, hän kertoo.
Jalosen mukaan reseptilääkkeiden myynnistä riippuvaisen sivuapteekin tappioita ei pysty paikkaamaan muiden tuotteiden lisämyynnillä.
Harvalla toimialalla reunaehdot voivat muuttua näin radikaalisti yhdessä yössä. Yrittäjän on vaikea reagoida muutoksiin näin nopeasti.
Vajaan tuhannen asukkaan Viljakkala on Jalosen mukaan näivettynyt hiljalleen, koska aiemmin itsenäisenä toimineen kunnan palveluja on kuntaliitoksen jälkeen keskitetty suurempiin taajamiin.
Kirkonkylässä ei ole aikoihin ollut edes ruokakauppaa. Koska alueen asukkaat ovat joutuneet hankkimaan elintarvikkeensa muualta, samalla kauppareissulla on ollut luontevaa hoitaa apteekkiasiat, mikä on vähentänyt asiointia oman kylän apteekissa.
Helmikuun alusta alkaen Viljakkalan asukkaat voivat ostaa lääkkeitä kymmenen kilometrin päästä Kyröskoskelta, jossa on toinen Jalosen sivuapteekeista.
– On kurjaa, että asukkaiden apteekkimatkat pitenevät. Viljakkalassa moni on harmitellut lopettamista, mutta he ovat ymmärtäneet, etten millään pysty ylläpitämään tappiollista apteekkia, hän sanoo.
Apteekkiuudistuksessa on hänen itsensä kannalta ollut vaikeinta vauhti, jolla apteekkien toimintaa heikentävät muutokset on viety läpi.
– Harvalla toimialalla reunaehdot voivat muuttua näin radikaalisti yhdessä yössä. Yrittäjän on vaikea reagoida muutoksiin näin nopeasti, Jalonen sanoo.
Apteekkariliitto: Eniten kärsivät kansalaiset
Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen pitää apteekkien talouden heikentymistä ja sivuapteekkien sulkemisia valitettavana asiana kansalaisten kannalta.
– Hallituksen apteekkiuudistus on saanut aikana sen, että apteekkiverkosto harvenee, vaikka juhlapuheissa päättäjät korostavat apteekkien merkitystä, ja hallitusohjelmassa luvataan turvata maankattava apteekkiverkosto, hän sanoo.
Apteekkien talouden heikentyessä joillekin paikkakunnille voi olla vaikeuksia saada apteekkareita.
Hän pitää ehdottoman tärkeänä, että tilannetta ei kurjisteta yhtään enempää, kun apteekkeja koskevaa uutta lakipakettia valmistellaan tänä keväänä. Kurjistaminen tarkoittaisi esimerkiksi uusia lisävelvoitteita, jotka lisäisivät apteekkien kustannuksia.
Moni apteekki yrittää parhaillaan sopeuttaa toimintojaan säilyäkseen elinkelpoisena. Apteekkiuudistuksen suurimmat haasteet tulevat Hirvosen mukaan näkyviin vasta pitkällä aikavälillä.
– Itsehoitolääkkeiden jakelukanavan laajentaminen, joka sekin on leikkaus apteekeilta, tulee voimaan ensi vuoden alussa. Se saattaa heikentää apteekkien tilannetta entisestään. Apteekkien talouden heikentyessä joillekin paikkakunnille voi olla vaikeuksia saada apteekkareita, hän arvioi.
Maankattavasta apteekkiverkostosta kannattaa hänen mukaansa pitää kiinni, koska apteekki on yli puolelle suomalaisista lähin terveyspalvelu ja asiakkaat ovat tutkitusti erittäin tyytyväisiä apteekkipalveluihin.
Lue myös
Apteekkiuudistus Sote-päättäjät: Maankattava apteekkiverkosto turvattava – ”Koko avohoidon lääkehuolto on apteekkiverkon varassa”
Lääkesäästöt Apteekkariliiton Risto Holma: ”Montako apteekkia pitää sulkeutua, että apteekkien nopeasti heikentyneeseen tilanteeseen herätään?”
