Selvitys: Näin apteekkien lupajärjestelmää voisi kehittää – Lisää dynaamisuutta ja markkinaehtoisuutta

Uudistuva apteekki - 16.09.2026 at 08:01

Apteekkijärjestelmä

Lainsäädäntö

Varatuomari Antti Neimalan selvityksessä nousi esiin useita keinoja kehittää apteekkien lupajärjestelmää nykyisen järjestelmän pohjalta. Neimalan mukaan kehityksessä on syytä huomioida apteekkien yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakkaiden kokemukset.

Teksti Hanna Hyvärinen

Kuvat Roni Rekomaa

Jaa sosiaalisessa mediassa

• Jaa Facebookissa
• Jaa X:ssä
• Jaa LinkedInissä

Helpotuksia sivuapteekkien perustamiseen ja lisää läpinäkyvyyttä apteekkien lupasääntelyyn. Muun muassa näitä muutoksia ehdottaa varatuomari Antti Neimalan tuore selvitys apteekkien lupajärjestelmän uudistamistarpeista ja -vaihtoehdoista.

Selvitys tarkastelee laajasti apteekkien lupajärjestelmän nykytilaa ja käy läpi aiempaa tutkimus- ja selvitysdataa. Niiden perusteella nykyisellä järjestelmällä on selkeät vahvuutensa.

– On olemassa faktaa muun muassa siitä, miten asiakkaat kokevat apteekkipalvelut, ja tuloksethan ovat ihan huippua. Voi sanoa, että apteekkijärjestelmä meillä tuottaa kansalaisille laadukkaita ja luotettavia palveluita kustannustehokkaasti, Neimala toteaa.

Jos taas tarkastellaan järjestelmän yhteiskunnallista vaikuttavuutta, sekin toteutuu Neimalan mukaan hienolla tavalla.

– Se, millä kustannuksella ja tehokkuudella palvelut tuotetaan ja miten asiakkaat ne kohtaavat ja kokevat, kertoo siitä, että järjestelmä on vahva ja toimiva, Neimala summaa.

Tästä huolimatta Neimala päätyy esittämään uudistuksia.

– Yritin katsoa, onko järjestelmää mahdollista tuoda dynaamisemmaksi ja lisätä yrittämisen ja yrittäjyyden kannusteita ilman, että perusrakenne muuttuu niin, ettei se enää toimi.

Helpotusta sivuapteekin perustamiseen

Yksi tapa lisätä dynaamisuutta ja markkinaehtoisuutta olisi selvityksen mukaan helpottaa sivuapteekkien perustamista. Esimerkiksi Tanskassa apteekkari voi vapaasti perustaa peräti 7 sivuapteekkia tietylle etäisyydelle pääapteekista.

Neimala päätyi selvityksessään ehdottamaan, että apteekkarille sallitaan enintään kolmen sivuapteekin perustaminen ilman erillistä Fimealta haettavaa lupaa. Tätä varten määriteltäisiin tarkoituksenmukainen maantieteellinen alue, jolla sivuapteekkien on toimittava. Lisäksi luotaisiin säännökset, joilla määritetään sivuapteekkien toiminnalliset puitteet.

– Tämä olisi muutos nykyistä vapaampaan ja markkinaehtoisempaan suuntaan, mutta pysyisi nykyisen sääntelyraamin puitteissa. Näin voitaisiin lisätä lähipalveluita kansalaisille ilman, että uudistus rapauttaisi kokonaisjärjestelmän tai taloudellisen toiminnan perusteita, Neimala arvioi.

Lupaharkinnalle selkeät kriteerit

Selvityksessä nousi esiin myös tarve kirkastaa nykyisen apteekkilupaharkinnan kriteereitä.

Neimalan mukaan esimerkiksi apteekkien nykyinen sijainnin ohjaus ei ole selkeää eikä läpinäkyvää. Tämä kävi ilmi, kun hän tutki ja vertaili toteutuneita apteekkilupia Suomen 20 suurimmassa kaupungissa.

– Jo vuosia lupamenettelyn lähtökohtana on ollut, että apteekkiluvan sijaintialueeksi määritellään koko kunnan alue. Mutta kun katsoo toteutuneita lupia, lopputulos näyttää ihan muulta kuin mitä linjauksissa sanotaan.

Joissain kaupungeissa sijaintialueita saattoi olla yhden sijaan esimerkiksi 6. Neimalan mukaan tilanne herättää kysymyksiä toiminnan edellytysten tasavertaisuudesta.

Hän ehdottaakin, että lupaharkintaa varten tulisi luoda selkeät kriteerit, joiden mukaisesti Fimean tulee jatkossa arvioida tarvetta kehittää apteekkiverkostoa. Näin voitaisiin parantaa apteekkiverkostoa koskevan päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta.

– Tehtiinpä itse sijaintialuekysymykselle mitä vain, ne kriteerit, joilla sijaintialueet määritellään, niiden pitäisi olla läpinäkyvämmät kuin mitä ne ovat, hän summaa.

Apteekkariliitto: Sääntelyn tulee mahdollistaa kannattava toiminta

Myös Suomen Apteekkariliitto kannattaa lupajärjestelmän läpinäkyvyyden ja ennakoinnin lisäämistä. Liitto kannattaa myös yksiselitteisiä kriteereitä apteekkiverkoston kehittämiseen.

Liiton mukaan apteekkiverkostoa tulee kehittää niin, että jokaisella apteekilla on mahdollisuus sekä huolehtia alueensa lääkehuollosta että tehdä kannattavaa apteekkitoimintaa.

– Apteekkisääntelyn keskeinen tavoite on turvata lääkkeiden alueellinen saatavuus ja koko maan kattava apteekkiverkosto. Fimean lupakäytäntöjen tulisi omalta osaltaan tukea sitä, että maankattava apteekkijärjestelmä on myös kannattavaa liiketoimintaa, toteaa Apteekkariliiton toimitusjohtaja Susanna Korpivaara.

Myös sivuapteekkisääntelyn yksinkertaistaminen nykyisestä saa liitosta kannatusta. Liiton mukaan pääapteekki tulisi myös voida tarvittaessa muuttaa sivuapteekiksi esimerkiksi alueen demografisia muutoksia ennakoiden.

Sen sijaan liitto näkee ongelmallisena ehdotuksen, jonka mukaan apteekkari voisi perustaa enintään kolme sivuapteekkia ilman lupamenettelyä.

– Tilanteessa, jossa sivuapteekkeja suljetaan jo nyt taloudellisista syistä, niiden määrän kasvattamista tavoittelevalle ehdotukselle on vaikea nähdä perusteita, Korpivaara toteaa.

Apteekkitalouden uudistuksen laajuus yllätti

Selvitystään varten Neimala kävi läpi koko joukon viime vuosina tehtyjä selvityksiä ja lainsäädäntöuudistuksia. Niissä hänet yllätti ennen muuta kaksi asiaa.

Niistä ensimmäinen oli viime syksynä toteutettu apteekkitalouden uudistus ja sen seuraukset.

– Se oli minulle yllätys, että apteekkitalouden speksejä on muutettu niinkin isosti ja voimakkailla toimenpiteillä.

Kokonaisuus sai myös mietteliääksi.

– Se pani miettimään, että jos alan sääntelyä ja uudistamista jatketaan julkisen talouden tasapainottamisen tavoitteet edellä, missä kulkevat ne rajat, joiden jälkeen ollaan todella vaikeiden kysymysten äärellä.

Neimala muistuttaa, että apteekkitoiminta on Suomessa yrittäjätoimintaa, joten kannattavuuden peruselementtien täytyy olla kunnossa, jotta toiminta voi jatkua.

– Se, otetaanko tätä näkökulmaa riittävästi huomioon, on tosi tärkeä kysymys koko toimialan kannalta. Ja tietysti myös toimialan asiakkaiden kannalta, joihin lukeutuvat kaikki Suomen kansalaiset.

Apteekkien rooli kaipaa edelleen selkeyttä

Toinen yllätys oli se, ettei apteekkien rooli osana terveydenhuoltojärjestelmää ja palvelupolkuja ole vieläkään selkeä.

– Olisin kuvitellut sen paljon selkeämmin määritellyksi, mutta sitä ei ole oikeastaan määritelty kunnolla alusta loppuun. Se hämmensi ottaen huomioon, että näitä palveluita on kuitenkin toteutettu tässä maassa tällä rakenteella koko Suomen itsenäisyyden ajan ja jo ennen sitä. Silti vieläkin käydään keskustelua siitä, mikä on apteekkipalveluiden tila, rooli ja kehitys osana terveydenhuoltoa. Se oli minulle uutta ja hämmentävää.

Erityisen hämmentävää oli se, että samaan aikaan, kun apteekkipalveluiden koko ydinolemus näyttää olevan määrittelemättä, keskusteluun palveluiden järjestämisestä halutaan tuoda mukaan kilpailunäkökulmaa. Näin siitä huolimatta, että apteekkialan koko lainsäädäntö on voimakkaasti terveyspolitiikkavetoista.

– Lainsäädännön perusluonne on niin voimakkaasti terveyspoliittinen, että on todella hankala kysymys miettiä, miten kilpailu- ja elinkeinopolitiikkaa voitaisiin ottaa tarkoituksenmukaisesti huomioon.

Kilpailun lisääminen apteekkikentässä on haastavaa sen takia, että kyseessä ei ole mikä tahansa toiminta, vaan avoterveydenhuollon lääkehuollon toteuttaminen.

Susanna Korpivaara

Myös Apteekkariliiton Susanna Korpivaara painottaa apteekkitoiminnan erityisluonnetta.

– Kilpailun lisääminen apteekkikentässä on haastavaa sen takia, että kyseessä ei ole mikä tahansa toiminta, vaan avoterveydenhuollon lääkehuollon toteuttaminen. Lisäksi kilpailun lisääminen tilanteessa, jossa apteekkitalouden kannattavuus on heikentynyt jo monen vuoden ajan, muutokset tulee harkita tarkkaan, Korpivaara sanoo.

Yliopistojen apteekkien asema tarkasteluun?

Kolmas yllätys Neimalalle oli yliopistojen apteekkien erityisasema Suomessa.

– Sehän on puhtaasti kansallinen erikoisuus ja mielestäni jotain, jota pitäisi kiihkottomasti tarkastella alusta loppuun.

Selvityksessään Neimala ehdottaakin, että yliopistojen apteekkitoiminnan oikeusperusta ja tarkoituksenmukaisuus arvioidaan. Lisäksi hän ehdottaa, että yliopistojen apteekkien ja sivuapteekkien määrä linjataan niin, että lähtökohdaksi otetaan niille lääkelaissa säädetyt erityistehtävät. Erityistehtävien toteutumista tulisi myös valvoa.

Uudistuksissa tulee olla huolellinen

Kaiken kaikkiaan Neimala katsoo, että apteekkialaa koskevassa päätöksenteossa kannattaa nyt ja vastaisuudessa lähteä liikkeelle siitä, että apteekit ovat ennen muuta osa terveyspalveluita.

– Niiden roolia pitää kirkastaa ja apteekkien roolia ja suhdetta hyvinvointialueiden toimintaa olisi hyvä saada tiiviimmäksi.

Samalla on syytä ottaa huomioon apteekkien toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja se, mitä mieltä asiakkaat palvelusta ovat. Tuoreen kansalaiskyselyn mukaan yli yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on tyytyväinen apteekkeihin.

– Ei ole olemassa dataa, jossa olisi arvioitu rinnakkain eri terveydenhuoltosektorien toimivuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Uskon, että mitä tulee asiakkaiden tyytyväisyyteen tarjolla oleviin palveluihin, apteekkitoimiala on ihan huippua terveydenhuoltojärjestelmän sisällä.

Siksi apteekkipalveluiden perusluonteesta kannattaa pitää kiinni. Liian jyrkät ja äkkinäiset muutokset voivat olla viedä ojasta allikkoon. Neimalan mukaan tästä tärkeä ja varoittava esimerkki on Viro. Maassa luovuttiin aikoinaan apteekkien omistuksen sääntelystä.

– Sitten todettiin, ettei mennyt ihan niin kuin olisi toivottu. Sitten peruuteltiin vähän ja päädyttiin proviisorien enemmistöomistukseen. Nyt Virossa on tilanne, jossa muodollisesti omistus on proviisorilla, mutta käytännössä joku aivan muu sanelee, miten toimintaa harjoitetaan. Se on esimerkki siitä, kuinka järjestelmät ovat kokonaisuuksia ja yhden kohdan liikuttaminen liikuttaa koko perustaa.

– Ja jos kuvitellaan, että voidaan tehdä fundamentteihin muutoksia ja sitten tarvittaessa palata takaisin, se ei pidä paikkaansa. Lähtötilannetta ei saada noin vain ennallistettua, ja silloin täytyy olla tosi huolellinen.