Säästöjä terveyden kustannuksella
- 07.12.2011 at 11:27
Leikkaukset lääkekorvauksiin vaarantavat potilaiden hoidon ja lisäävät kustannuksia muualla terveydenhuollossa, kirjoittaa Ilkka Oksala
UUDEN HALLITUKSEN ohjelma on pääosin myönteinen suomalaisen apteekkijärjestelmän kannalta. Vahvistetaanhan siinä lääkejakelun perustuvan jatkossakin ammatilliseen osaamiseen.
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Apteekkarilehden (10/2010) haastattelussa ja valtiosihteeri Vesa Rantahalvari Farmasian Päivien avauspuheessaan vahvistivat tämän tarkoittavan sitä, että niin resepti- kuin itsehoitolääkkeidenkin jakelu tapahtuu jatkossakin vain apteekeista.
Asia on nyt selvä. Suomen hallitus luottaa nykymuotoiseen apteekkijärjestelmään. Apteekit ovat tämän luottamuksensa ansainneet ammatillisella osaamisellaan ja korkealla ammattietiikallaan. Suomalaiset ovat voineet luottaa apteekkeihin ja sieltä saatavaan puolueettomaan lääkeneuvontaan.
Tämä luottamus perustuu siihen käytännön työhön, jota apteekeissa päivittäin tehdään. Tämän päivän apteekkityöllä luodaan perusta tulevia vuosia varten. Se kuinka hyvin apteekit nyt ja lähivuosina asiansa hoitavat vaikuttaa siihen, miten lääkejakelu järjestetään seuraavan hallituksen ohjelmassa neljän vuoden kuluttua.
Hallitusohjelma sisältää päätöksen leikata lääkekustannuksia vuositasolla 113 miljoonalla eurolla. Kehysriihessään syyskuussa hallitus täsmensi, että leikkaus pitää toteuttaa jo vuoden 2013 budjetissa. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti lokakuussa työryhmän valmistelemaan leikkausta. Työryhmän työ on yhä kesken, joten sen työtä ei ole syytä kommentoida. Asiaan palataan kun työryhmän esitys valmistuu.
Sen sijaan hallituksen päätöstä leikata lääkemenoja 113 miljoonalla on syytä kommentoida. Leikkaus on täysin kohtuuton ja vaarantaa lääkehoidon tason Suomessa. Erityisesti kun leikkausta vertaa muihin sosiaali- ja terveysministeriön menoihin, joita monessa kohtaa jopa lisätään, tuntuu täysin käsittämättömältä se, että sairaiden ihmisten lääkehoidoista leikataan. Kyllä näitä leikkauskohteita olisi löytynyt helposti muualta.
Nykyisessä taloustilanteessa, joka on vielä paljon huonompi kuin se oli hallitusohjelmaa kirjoitettaessa, on täysin ymmärrettävää, että julkisia menoja leikataan. Näin pitääkin tehdä. En kuitenkaan mitenkään voi ymmärtää sitä, että juuri lääkekorvauksiin kohdistetaan 113 miljoonan euron leikkaukset.
Leikkaukset lääkekorvauksiin vaarantavat potilaiden hoidon ja lisäävät kustannuksia muualla terveydenhuollossa. Sairauspoissaolojen lisääntyminen lisää myös Kelan päivärahamenoja sekä työnantajien kuluja.
Ennen tämän tasoisten leikkausten tekemistä olisi poliittisella päätöksentekijällä pitänyt olla käytettävissään vaikuttavuusarviot siitä, miten erilaiset terveydenhuollon toimenpiteet vaikuttavat suomalaisten terveyteen. Tältä pohjalta olisi ollut perusteltua kohdistaa leikkaukset. Koska tällaista tietoa ei ole käytettävissä, poliittinen päätöksentekijä joutuu perustamaan päätöksensä johonkin muuhun. Olisiko kohtuullista toivoa, että veronmaksajien rahoilla toimivat tutkimuslaitokset tällaista tietoa kykenisivät tuottamaan, kun seuraavan hallituksen ohjelmaa vuonna 2015 kirjoitetaan.
Ilkka Oksala
Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtaja.