Ruotsista ei ole malliksi
- 26.09.2012 at 12:43
Ruotsin muutosten kielteiset seuraukset ovat varmasti yllättäneet päättäjätkin.
RUOTSIN valtiollisen apteekkiyhtiön, Apoteket AB:n, pilkkomista ja Ruotsin apteekkimarkkinoiden muutoksia on seurattu Suomessakin tarkasti. Kolmisen vuotta sitten voimaan tulleilla lainmuutoksilla apteekkien omistamista ja perustamista sekä itsehoitolääkkeiden myyntiä vapautettiin.
Muutosten seuraukset Ruotsin apteekkiverkostoon ja lääkehuoltoon eivät ole vielä täysin tiedossa, sillä vasta ensi vuoden puolella selviää, mitkä valtion myymistä apteekeista säilyvät. Kaupan ehtoihin kuului, että niitä ei saa sulkea ainakaan kolmeen ensimmäiseen vuoteen kaupasta.
Se jo tiedetään, että apteekkien omistuksen ja perustamisen vapauttaminen johti voimakkaaseen ketjuuntumiseen ja apteekkien ulkomaiseen omistukseen, jonka seurauksena Ruotsin apteekkien tuloja valuu nyt ulkomaisille omistajille ja pääomasijoittajille.
Hiljattain paljastui, että Ruotsin suurimpien apteekkiketjujen omistajina on myös Jerseyn veroparatiisiin rekisteröityjä pääomasijoittajia. Tämän seurauksena Ruotsi menettää myös verotulojaan, jotka aiemmin jäivät ruotsalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen.
Muutokset eivät parantaneet palvelua ruotsalaisapteekeissa, päinvastoin. Ruotsin kuluttajaviraston tutkimuksen mukaan erityisesti lääkeneuvonnan taso ja lääkkeiden saatavuus ovat heikentyneet. Apoteketin toimipisteet kykenivät toimittamaan lääkkeet 96 reseptiin sadasta vuorokauden sisällä, nykyiset apteekit enää 89:ään sadasta. Suomessa vastaava luku on viime vuosina pysytellyt 99:n tuntumassa.
Muutoksilla oli kielteinen vaikutus myös asiakastyytyväisyyteen. Eurooppalaisen EPSI-rating tutkimuksen mukaan asiakastyytyväisyys on laskenut Ruotsin apteekeissa tuntuvasti. Ei ole myöskään tutkimusnäyttöä siitä, että itsehoitolääkkeet olisivat Ruotsissa halventuneet.
Kannattaa muistaa, että naapurimaan apteekkijärjestelmää muutettiin siksi, että kansalaiset eivät olleet tyytyväisiä apteekkipalveluiden saatavuuteen. Pääministeri Fredrik Reinfeldtin hallituksella oli siis hyvä syy muuttaa apteekkijärjestelmää, joskin muutosten kielteiset seuraukset ovat varmasti yllättäneet päättäjätkin.
Meillä Suomessa tilanne on täysin toinen. Kansalaiset ovat poikkeuksellisen tyytyväisiä apteekkeihin ja apteekit sijoittuvat asiakaspalvelututkimusten kärkisijoille. Apteekkien määrää pitää riittävänä 88 prosenttia ja apteekkien aukioloaikoja 83 prosenttia suomalaisista (Taloustutkimus, 2011).
Suomen apteekkijärjestelmässä myös verot maksetaan nyt ja toivottavasti myös tulevaisuudessa sataprosenttisesti Suomeen.
Erkki Kostiainen
Kirjoittaja on Apteekkarilehden päätoimittaja.