Remontin tarpeessa

APTEEKKI on liikeyritys, josta apteekkari vastaa henkilökohtaisesti. Apteekeilla on terveydenhuoltoon liittyviä lakisääteisiä tehtäviä ja velvollisuuksia, joten puhtaasti liiketaloudelliset tavoitteet eivät voi ohittaa apteekeille määrättyjä velvollisuuksia. Nykyisin kuitenkin yhä useamman apteekkarin työpanos kuluu apteekin taloudellisten toimintaedellytysten selvittämiseen ja talouden suunnitteluun apteekin ammatillisen, farmaseuttisen kehittämisen kustannuksella.

Viitehintajärjestelmän avulla on saavutettu lääkemenoissa huomattavasti ennakoitua suuremmat säästöt. Kelan mukaan järjestelmä on säästänyt lääkemenoja ensimmäisen vuoden aikana yhteensä 109 miljoonaa euroa. Tämä on noin viisi prosenttia apteekkien liikevaihdosta. Säästövaikutus voimistuu edelleen. Toukokuun 2010 hintatasolla ja viimeisen kahdentoista kuukauden lääkemyynnillä laskettuna viitehintajärjestelmän vuotuinen säästövaikutus on jo noin 145 miljoonaa euroa.

ENNUSTEET OSOITTAVAT, että viitehintajärjestelmässä apteekkien liikevaihdon ja katteen aleneva trendi jatkuu ja ettei kyse ole yleisestä suhdanneongelmasta, joka ajan myötä korjaantuisi. Apteekkien talouden ongelmat kärjistyvät jatkossa, jos apteekkien ansaintamalliin ei tehdä mittavia muutoksia.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on perusteilla apteekkitoiminnan kehittämiseen keskittyvä työryhmä. Työryhmän suurin haaste tulee olemaan apteekkien taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen. Ongelmana on se, että Suomessa apteekkien katemuodostus riippuu voimakkaasti lääkkeen tukkuhinnasta. Viitehintajärjestelmän seurauksena nykyinen lääketaksa ei enää takaa pienten apteekkien toimintaedellytyksiä. Lääketaksan alkuperäinen tarkoitus oli nimenomaan turvata maan kattava lääkejakelu takaamalla pienillekin apteekeille riittävä kate apteekinpidon mahdollistamiseksi.

Apteekkimaksulla taas tasataan apteekkien katetta siten, ettei apteekin liikevaihdon kasvaessa kate muodostu kohtuuttomaksi. Nykyisin kate on kuitenkin pudonnut sellaiselle tasolle, ettei pienillä apteekeilla ole toimintaedellytyksiä. Toisaalta suuremmillakin apteekkimaksurasitus on muodostumassa ylivoimaiseksi suhteessa lääkemyynnin katetasoon.

MINISTERIÖSSÄ ON VALMISTELTU kevään aikana apteekkimaksu- ja lääkelakiuudistuksia. Ainoa apteekkien talouteen välittömästi vaikuttava muutosehdotus koskee apteekkimaksun perintää. Lakiehdotuksen kaltaisilla laskentatavan tai apteekkimaksutaulukon muutoksilla ei kuitenkaan pelasteta apteekkien taloudellisia toimintaedellytyksiä. Siihen tarvitaan huomattavasti suurempaa remonttia.

Ilkka Harjula

Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton talousasiantuntija.