Piippolan vaari voi jäädä ilman apteekkia
Talous, Yhteiskunta - 09.07.2025 at 09:45
Hallituksen esittämä sivuapteekkivähennyksen poistaminen uhkaa sivuapteekkien olemassaoloa. Jatkossa apteekkarit joutuisivat rahoittamaan tappiollisten sivuapteekkien toimintaa itse, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi voi jäädä niiden sulkeminen.
Lue tiivistelmä
- Suomen 834 apteekista 166 on sivuapteekkeja. Ne sijaitsevat paikoissa, joissa pääapteekin pitäminen on taloudellisesti mahdotonta esimerkiksi pienen asukasmäärän vuoksi.
- Sivuapteekkien pitäminen on jo nykytilanteessa joko tappiollista tai erittäin heikosti kannattavaa.
- Sivuapteekkien pitämiseen kannustavan vähennyksen poistaminen heikentäisi merkittävästi apteekkareiden mahdollisuuksia ylläpitää sivuapteekkeja, jolloin apteekkeja joudutaan sulkemaan ja Suomen apteekkiverkosto harvenee.
Lastenlaulussa Piippolan vaarilla oli talo ja onnellinen elämä maalla. Oikeassa elämässä Piippolan vaarilla on talo autioituvalla maaseudulla, josta voivat pian loppua myös apteekkipalvelut.
Sivuapteekin pitäminen on lähes sadalle apteekkarille Fimean määräämä velvollisuus. Taakasta tulee entistä raskaampi, jos hallitus poistaa sivuapteekkivähennyksen ja apteekkareiden on rahoitettava tappiollisten sivuapteekkien toiminta omasta pussista.
Reilun tuhannen asukkaan Piippola Pohjois-Pohjanmaalla on tästä varoittava esimerkki.
– Piippolan sivuapteekki tuottaa tälläkin hetkellä minulle tappiota. Jos hallitus poistaa sivuapteekkivähennyksen, tappio kasvaisi 4 000 – 5 000 euroon kuukaudessa. Silloin minun on pakko neuvotella Fimean kanssa apteekin lopettamisesta, kertoo apteekkari Joosep Kalamägi.
Lopettaminen olisi Kalamäen mukaan suuri menetys erityisesti Piippolan vanhusväestölle. Apteekkarin arvion mukaan noin 60–70 prosenttia alueen vanhuksista tarvitsee lähes viikoittain apteekin palveluja. Ilman omaa autoa apteekkiasiointi vaikeutuisi huomattavasti.
– En keksi, millä he pääsevät hoitamaan apteekkiasiansa 12 kilometrin päähän Pulkkilan pääapteekkiin, koska julkinen liikenne on lähes olematonta. En pysty korvaamaan sivuapteekkia palvelupisteellä tai noutolokerolla, koska iäkkäät asiakkaat eivät tilaa lääkkeitä internetistä.
Vaarassa iso osa sivuapteekeista
Suomen 834 apteekista 166 on sivuapteekkeja. Ne sijaitsevat paikoissa, joissa pääapteekin pitäminen on taloudellisesti mahdotonta esimerkiksi pienen asukasmäärän vuoksi. Fimea on siksi velvoittanut osan apteekkareista pitämään sivuapteekkia apteekkiluvan ehtona.
Heikosti kannattavien sivuapteekkien pitäminen on ollut apteekkareille mahdollista sivuapteekkivähennyksen vuoksi.
Joosep Kalamägi ihmettelee, miksi hallitus haluaa kohdistaa leikkaukset juuri pieniin apteekkeihin, joilla on pienet sivuapteekit. Sivuapteekithan palvelevat hiljenevien syrjäseutujen haurasta vanhusväestöä eli niitä, jotka tarvitsevat apteekkipalveluja eniten.
– Minulla ei ole enää mitään, mistä voisin supistaa. En pysty veromuutoksen jälkeen saamaan sivuapteekkia millään kannattavaksi, koska liiketoimintaa ei voi kasvattaa tuhannen asukkaan kylässä myymällä palveluja tai vitamiineja.
Kalamäen laskelmien mukaan minimikulut neljä päivää auki olevalle sivuapteekille ovat noin 7 000 – 8 000 euroa kuukaudessa. Rahat kuluvat farmaseutin palkkaan, tilavuokraan, apteekkijärjestelmiin, tietokoneisiin, sähköön, tietoliikenneyhteyksiin, murtohälytykseen, vakuutukseen ja muuhun pakolliseen.
”Apteekkiveroni nousee 400 prosenttia”
Jos sivuapteekkivähennys poistetaan, Kalamäen ei ole kannattavaa maksaa palkkaa ainoalle työtekijälleen, Piippolan sivuapteekkia hoitavalle farmaseutille. Hän itse ei voi revetä sivuapteekin tiskiin, koska Pulkkilan pääapteekki vaatii jo täyden työpanoksen.
Sivuapteekkivähennyksen poisto on hänestä räikeässä ristiriidassa sen viestin kanssa, että hallitus haluaa säilyttää maankattavan apteekkiverkoston ja ottaa apteekit entistä tiiviimmin mukaan terveydenhuoltoon.
Tämän uudistuksen jälkeen yhdelläkään apteekkarilla ei ole minkäänlaista kannustinta pitää sivuapteekkia!
– Ymmärrän valtiontalouden haasteet ja tietysti myös apteekkareiden pitää osallistua säästötalkoisiin, mutta on kohtuutonta, että minun apteekkiveroni nousee vähintään 400 prosenttia.
Kalamäen mielestä hallitus laittaa liipaisimelle melkein kaikki haja-asutusalueella sijaitsevat pienet apteekit. Hän kysyy, onko Suomella todellakin varaa apteekkiverkoston laajaan alasajoon.
– Tämän uudistuksen jälkeen yhdelläkään apteekkarilla ei ole minkäänlaista kannustinta pitää sivuapteekkia!
Sivuapteekista ei pääse eroon
Sivuapteekin pitäminen on apteekkarille joko Fimean myöntämä oikeus tai sen määräämä velvollisuus. Oikeudella toimivia sivuapteekkeja on Suomessa 68 ja tällaisen liiketoiminnan voi lopettaa omalla ilmoituksella.
Loput 98 sivuapteekkia, kuten Piippolan sivuapteekki, on pidettävä toiminnassa, vaikka ne tuottaisivat pelkkää tappiota.
– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että apteekkari joutuu itse rahoittamaan tappiollisen sivuapteekin toimintaa. Tämä on kestämätön tilanne. Kannattamaton sivuapteekki voi syödä pääapteekin taloudellista kestävyyttä ja vaarantaa lopulta myös sen toiminnan, sanoo Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Holma.
Holma pitää erityisen huolestuttavana sitä, ettei hallituksen esityksessä ole pystytty arvioimaan sivuapteekkivähennyksen poistamisen vaikutuksia apteekkiverkostoon.
– Sivuapteekkien pitämiseen kannustavan vähennyksen poistaminen heikentäisi merkittävästi apteekkareiden mahdollisuuksia ylläpitää sivuapteekkeja. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että apteekkien lähipalveluverkosto harvenisi etenkin harvaan asutuilla alueilla.
Paikkakunnan ainoa terveyspalvelu
Sivuapteekkien tehtävä on turvata lääkkeiden saatavuus ja lääkeneuvonta alueilla, joilla pääapteekin pitäminen ei ole taloudellisesti mahdollista.
– Sivuapteekit ovat monilla paikkakunnilla ainoa paikka, jossa terveydenhuollon ammattilainen on vielä läsnä. Jos kannusteet niiden ylläpitämiseen viedään pois, moni niistä tullaan väistämättä sulkemaan, Holma toteaa.
Holma arvioi, että iso osa niistä sivuapteekeista, joiden pitäminen ei ole sidottu apteekkilupaan, tullaan suurella todennäköisyydellä sulkemaan, jos hallituksen esitys sivuapteekkivähennyksen poistosta toteutuu.
Apteekkari joutuu itse rahoittamaan tappiollisen sivuapteekin toimintaa. Tämä on kestämätön tilanne.
Hän huomauttaa, että käytännössä sivuapteekkien pitäminen on jo nykytilanteessa joko tappiollista tai erittäin heikosti kannattavaa.
– Jos taloudellinen kannuste poistuu, ei ole realistista odottaa, että yrittäjä pyörittäisi kannattamatonta sivuapteekkia vapaaehtoisesti. Tämä on kestämätön tilanne niin yksittäiselle apteekkarille kuin koko maankattavalle apteekkiverkostolle, Holma painottaa.
Sivuapteekin pitämisestä isot tappiot
Kymenlaaksossa apteekkarina työskentelevä Jesse Poutanen on samanlaisessa tilanteessa kuin Joosep Kalamägi. Hänellä on pieni pääapteekki Miehikkälän kunnassa ja vielä pienempi sivuapteekki 37 kilometrin päässä Ylämaalla.
Apteekkipalvelujen tarve on hänen mukaansa hiljentynyt Ylämaalla huomattavasti siitä, mitä se oli apteekin perustamisen aikaan 1980-luvulla, kun Ylämaa oli vielä itsenäinen vireä maaseutukunta. Terveysasemakin suljettiin yli kymmenen vuotta sitten.
Sivuapteekki on pysynyt jotenkuten taloudellisesti kannattavana, mutta verovähennyksen poistaminen olisi todennäköisesti viimeinen niitti. Poutanen ihmettelee, voiko olla edes laillista, että valtio velvoittaa yksityisyrittäjinä toimivat apteekkarit ylläpitämään tappiota tuottavaa liiketoimintaa.
– Sivuapteekkivähennyksen poistolla olisi merkittävä vaikutus minun apteekkini talouteen. Se voi maksaa jopa 40 000 euroa vuodessa, mikä olisi käytännössä koko sivuapteekin kate, hän arvioi.
Hallituksen suunnittelema sivuapteekkivähennyksen poisto johtaa Poutasen mukaan väistämättä sivuapteekkien sulkemisiin ja apteekkiverkon harvenemiseen. Lopulta se muuttaa koko apteekkijärjestelmää.
– Kuka hakeutuu enää apteekkariksi sellaiseen apteekkiin, jonka mukana tulee tappiota tuottava sivuapteekki? Kun hakijoita ei ole, sivuapteekki ja pääapteekki lakkaavat olemasta. Miten Suomessa toimitaan, jos kukaan ei suostu huolehtimaan pienten paikkakuntien lääkehuollosta?
Miten Suomessa toimitaan, jos kukaan ei suostu huolehtimaan pienten paikkakuntien lääkehuollosta?
Kaikkein pienimpien apteekkien jääminen ilman apteekkaria on todellinen uhkakuva, sillä apteekkilupaa hakevien määrä on vähentynyt niissä selvästi viime vuosina. Nykyään enää harva työuransa alussa oleva proviisori haluaa apteekkinsa ainoaksi työntekijäksi.
Poutanen ja Kalamägi aloittivat apteekkareina viime vuonna, mutta kumpikaan ei osannut arvata, millaisessa tilanteessa nyt ollaan.
Lääkesäästöjä saataisiin helpommallakin
Jesse Poutanen kysyy, ymmärtävätkö päättäjät varmasti, mitä ovat tekemässä.
– Valtio puristaa näillä leikkauksilla apteekeista muutaman kymmenen miljoonaa euroa, joka on mitätön summa valtion kokonaisbudjetista, mutta apteekkiverkoston romuttamisella tulee olemaan valtava vaikutus terveyspalvelujen saatavuuteen.
Valtio pystyisi hänen mukaansa säästämään nyt tarvittavat 20-30 miljoonaa euroa huomattavasti helpommin hyödyntämällä apteekeissa työskentelevien farmaseuttien osaamista.
– Suomen apteekeissa on farmaseuttien armeija, jonka osaaminen on täysin alihyödynnetty resurssi. Farmaseutit voisivat tehdä lääkehoitojen arviointeja ja päivittää lääkityslistoja, mikä säästäisi hoitajien ja lääkärien työaikaa ja helpottaisi julkisen terveydenhuollon painetta. Näin valtio voisi säästää tavoittelemansa summan moninkertaisesti.
Lue myös
Lääkesäästöt Apteekkariliitto: Hallituksen apteekkiuudistus supistaisi apteekkiverkostoa
Pääkirjoitus Apteekkiuudistuksen suurin kärsijä on tavallinen suomalainen
