PGEU:n päälobbari siirtyy kosmetiikkateollisuuteen
- 08.06.2015 at 01:43
John Chave toimi EU:n apteekkijärjestön pääsihteerinä yhdeksän vuotta. PGEU tiedottaa uudesta pääsihteeristä lähiaikoina.
John Chave toimi EU:n apteekkijärjestön pääsihteerinä yhdeksän vuotta. PGEU tiedottaa uudesta pääsihteeristä lähiaikoina.
EU:n apteekkijärjestön (PGEU) pitkäaikainen pääsihteeri John Chave siirtyy heinäkuun alusta Euroopan kosmetiikkateollisuuden edunvalvojan, Cosmetics Europen, pääjohtajaksi.
Chave ehti vierailla Suomessa Apteekkaripäivillä vielä huhtikuun lopulla. Hän tarttui Apteekkarilehden haastattelussa etenkin Euroopan taloudelliseen tilanteeseen, joka on jo vuosia vaikuttanut muun muassa lääkkeiden hintoihin ja korvattavuuteen ja siten myös apteekin katteeseen.
Taloudelliset realiteetit tulevat hänen mukaansa määrittämään myös sen, miltä eurooppalaiset apteekit näyttävät vuonna 2020.
– Toimiminen pelkkänä lääkkeiden jakelijana ei ole enää kannattavaa jos ja kun taloudellinen paine jatkuu nykyisen kaltaisena. On ehdotettu, että uusi taloudellinen toimintamalli pitäisi löytyä palveluista.
Palvelukulttuurin kehittämisessä piilee apteekin tulevaisuus, uskoo Chave. Siihen tarjoavat oivan mahdollisuuden Euroopan terveydenhuollon kolme suurinta haastetta: väestön ikääntyminen ja iän tuoma herkkyys lääkehoidoille, kroonisten sairauksien yleistyminen sekä kehitys kohti kotihoitoa, pois kalliista sairaalahoidosta.
– Apteekkilaisilla on näistä jokaiseen kohtaan paljon annettavaa. He ovat lääkehoidon ammattilaisia ja osaavat tukea ja varmistaa ikääntyvien lääkehoidon turvallisuuden. Apteekki on usein myös lähin terveydenhuollon toimipiste, jonka apua kroonisesti sairaat ja kotihoidossa olevat varmasti tarvitsevat jatkossa enemmän.
Jos näihin haasteisiin ei vastata, Chave pelkää, että se on koko ammattikunnan loppu.
– Silloin apteekeista jää jäljelle vain lääkkeiden jakeluarmeija. Farmasian ammattitaito pitää nyt todella tuoda esiin.
Apteekeilla yksi lyömätön etu: läheisyys
Chave painottaa, ettei apteekin tarvitse keksiä palveluita oman osaamisensa ulkopuolelta; farmasian ydinosaaminen pitää sen sijaan saada paremmin käyttöön.
Esimerkiksi Briteissä, Ranskassa ja Norjassa on jo testattu mallia, jossa potilaat saavat apteekista erityisen opastuksen lääkkeen oikeaan käyttöön, kun se määrätään heille ensimmäistä kertaa. Muutaman viikon päästä apteekista soitetaan ja tiedustellaan, miten käyttö on sujunut.
– Palvelu on parantanut hoitomyöntyvyyttä, ja se voi tuoda myös säästöjä, kun lääkkeitä ei mene hukkaan ja ne otetaan sairauden hoitoon tarkoitetulla tavalla.
Euroopassa on hyviä kokemuksia myös apteekkien antamista rokotuspalveluista. Chave muistuttaa, että aihe herättää ristiriitoja; moni farmasisti epäröi ryhtyä rokottamaan, ja toisaalta monet lääkärit vastustavat sitä.
– Ja kuitenkin, kaikkialla missä rokotukset on aloitettu, kokemukset ovat olleet erittäin hyviä, rokotuskattavuutta on saatu nostettua ja asiakkaat tyytyväisiä.
Chaven mukaan rokotuspalvelu paljastaakin apteekin suurimman edun asiakkaiden silmissä: ne ovat lähellä, niitä on paljon ja niissä voi tavata terveydenhuollon ammattilaisen ilman jonotusta tai ajanvarausta.
– Helppo saavutettavuus on valtava etu. Ihmiset hakeutuvat apteekkeihin rokotettavaksi, koska se käy vaivatta.