Paneelikeskustelu: Huoltovarmuudesta pitää olla valmis maksamaan
Apteekkityö, Yhteiskunta - 14.11.2025 at 09:31
Farmasian Päivillä keskustelleet lääkealan toimijat korostivat, että lääkehuollon varautumiseen tarvitaan rahaa. Panelistien mukaan lääkkeiden saatavuuden tulisi olla lääkepolitiikan keskiössä.
Lue tiivistelmä
- Varautuminen lähtee siitä, että yhteiskunta pystyy toimimaan poikkeusolosuhteissa samalla tavalla, kuten se toimii normaalitilanteessa.
- Apteekkijärjestelmä täytyy pitää toimintakykyisenä, sillä valtaosa potilaista hoidetaan normaalitilanteessa avohoidossa ja näin pitää pystyä toimimaan myös kriisitilanteissa.
- Vaikka Suomea pidetään yleisesti varautumisen mallimaana, lääkehuollon varautumisessa olisi paljon parannettavaa.
Farmasian Päivillä käytiin vakava paneelikeskustelu huoltovarmuudesta. Keskeinen kysymys oli, miten Suomessa varmistetaan, että potilaat saavat lääkkeensä kaikissa olosuhteissa.
Panelistien mukaan lääkkeiden saatavuuden tulisi olla lääkepolitiikan keskiössä. Tällä hetkellä näin ei ole, vaan yhteiskunnassa painotetaan lähinnä lääkkeiden edullisia hintoja.
Lääkehuollon ja huoltovarmuuden työelämäprofessori, apteekkari Risto Kanerva korosti, että huoltovarmuus on monitahoinen kokonaisuus, jossa jokaisen toimijan on varmistettava oman toimintansa jatkuvuus poikkeustilanteissa.
– Varautuminen lähtee siitä, että yhteiskunta toimii kaikissa olosuhteissa, kuten se toimii normaalitilanteessa. Meillä ei ole kallioluolassa olevaa organisaatiota, joka ottaisi hommat hoitaakseen, kun kriisi iskee.
Vaikka Suomea pidetään yleisesti varautumisen mallimaana, Kanervan mukaan lääkehuollon varautumisessa olisi paljon parannettavaa. Velvoitevarastointi ei yksin riitä, vaikka moni kansanedustaja niin kuvittelee, vaan Suomessa on keskusteltava muun muassa priorisoinneista.
– Jos Itämeren tavaraliikenne pysähtyy esimerkiksi sotilaallisen uhan vuoksi, me tulemme saamaan vain 20 prosenttia normaalista tavaravirrasta. Meillä ei ole päätetty, mitkä tuotteet priorisoidaan, tulevatko ensin pallogrillit ja sitten vasta verenpainelääkkeet, tai miten jaetaan ne lääkkeet, joita on jo maassa.
Lääkkeillä ole mitään arvoa, jos niitä ei saada jaettua käyttäjille.
Kanerva muistutti, ettei lääkkeillä ole mitään arvoa, jos niitä ei saada jaettua käyttäjille.
– Apteekkijärjestelmä on rajapinta, josta ihmiset saavat lääkkeensä. Sitä ollaan kovaa vauhtia kurjistamassa viemällä siltä taloudelliset toimintaedellytykset.
Nousevatko hinnat, romahtaako saatavuus?
Rinnakkaislääketeollisuuden toiminnanjohtaja Heikki Bothas nosti esiin huolen EU:n jätevesidirektiivistä. Se velvoittaa sekä lääketeollisuuden että kosmetiikkateollisuuden maksamaan mikroepäpuhtauksien poistosta aiheutuvia kustannuksia.
Tämä tekisi edullisten rinnakkaislääkkeiden valmistamisesta Bothaksen mukaan tappiollista, mikä puolestaan aiheuttaisi ennenäkemättömän vaikeita saatavuusongelmia eri puolille Eurooppaa.
– Ennustan, että Euroopan lääkehuolto romahtaa vuonna 2029, mutta se ei johdu Kiinasta, kuten ajattelin vielä vuosi sitten, vaan me romutamme sen ihan itse.
Edullisia lääkkeitä vaatinut Eurooppa on työntänyt lääkkeenvalmistuksen halvempien kustannusten vuoksi Intiaan ja Kiinaan. Keskittymisen seurauksena on muodostunut hyvin pitkiä tuotanto- ja kuljetusketjuja, jotka ovat herkkiä häiriöille.
Ennustan, että Euroopan lääkehuolto romahtaa vuonna 2029.
Samaan aikaan Eurooppa on tullut riippuvaiseksi Kiinan lääketuotannosta. Bothaksen mukaan Kiinan strategisista tavoitteista kertoo se, että maa tuottaa valtaosan maailman antibiooteista. Euroopassa ollaan hänen mukaansa herätty Kiina-riippuvuuteen, mutta lääkkeistä ei silti haluta maksaa nykyistä enempää.
– Saatavuuden turvaaminen edellyttää, että lääkkeistä ollaan valmiita maksamaan. Tämä on todella yksinkertaista matematiikkaa, hän sanoi.
Jätevesidirektiivi on iso haaste lääketeollisuudelle
OrionPharman Suomen ja Baltian johtaja Janne Maksimainen vahvisti, että EU:n jätevesidirektiivi on erittäin iso haaste lääketeollisuudelle.
Jos lääkeyritykset alkavat kustannusten kasvaessa vetää tuotteitaan pois Suomen markkinoilta, jäljelle jäävien lääkkeiden hinnat nousevat väistämättä.
– Jos direktiivi toteutetaan esitetyssä muodossa, nousevatko hinnat viisinkertaisiksi, kymmenkertaisiksi vai kaksikymmenkertaisiksi, ja mikä on lääkkeiden saatavuus, hän kysyi.
Muutos iskisi Maksimaisen mukaan kovimmin kansansairauksien lääkkeisiin, kuten verenpainelääkkeisiin, kolesterolilääkkeisiin, antibiootteihin ja masennuslääkkeisiin, joilla on satojatuhansia käyttäjiä ja joissa kolmen kuukauden lääkityksen tukkuhinta on alle kymmenen euroa.
Lääkkeet kuuluvat hänen mukaansa huoltovarmuuden kovaan ytimeen puhtaan veden, elintarvikkeiden ja sähkön kanssa. Siinä missä kotimaista elintarviketuotantoa on tuettu ja vesilaitoksia on pidetty kunnallisessa omistuksessa, lääkeala on ollut lähinnä leikkausten kohteena.
– Varautuminen maksaa. Tämä täytyy pitää mielessä, kun haluamme varmistaa, että potilaat saavat lääkkeitä, hän painotti.
Apteekkiverkosto on pidettävä toimintakykyisenä
Huoltovarmuusorganisaation (HVO) terveydenhuoltopoolin valmiuspäällikkö Henry Suhonen pohti lääkehuollon poikkeustilannetta potilaiden näkökulmasta. Hän muistutti, että valtaosa potilaista hoidetaan normaalitilanteessa avohoidossa, joten näin toimittaisiin myös kriisitilanteissa.
En näe muuta mahdollisuutta kuin pitää apteekkijärjestelmä toimintakykyisenä.
Jos lääkkeiden saatavuutta ei turvattaisi ja sen seurauksena esimerkiksi kaikki Suomen ykköstyypin diabeetikot ajautuisivat sairaalahoitoon, sote-järjestelmällä ei olisi Suhosen mukaan kapasiteettia huolehtia heistä.
Lääkkeiden jakelussa yksityiset apteekit ovat hänen mukaansa olennainen toimija, sillä harvalukuiset sairaala-apteekit eivät pystyisi edes poikkeustilanteissa korvaamaan lähellekään avoapteekkien muodostamaa verkostoa.
– En näe muuta mahdollisuutta kuin pitää apteekkijärjestelmä toimintakykyisenä. Meillä ei ole rinnakkaista järjestelmää, hän sanoi.