Pakolaisvirrat haastavat lääkehuoltoa Euroopassa
- 28.03.2022 at 08:50
Venäjän hyökkäyksen synnyttämät pakolaisvirrat tuovat uusia haasteita Euroopan lääkehuollolle. Eurooppalainen lääketeollisuus lähettää lääkkeitä ja humanitaarista apua suoraan kriisialueelle.
Lääketeollisuus tekee EU:ssa tiivistä yhteistyötä viranomaisten, avustusjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa turvatakseen lääkkeiden saatavuuden Ukrainassa sekä sen lähialueilla, joihin suuret pakolaisvirrat suuntautuvat.
Lääketeollisuuden eurooppalaisen kattojärjestön (EFPIA) jäsenyritykset ovat lahjoittaneet tähän mennessä yli 5 miljoonaa annosta lääkkeitä sekä yli 55 miljoonaa euroa taloudellista tukea kansalaisjärjestöille.
Suomessa Lääketeollisuus ry arvioi, että Ukrainan lähialueilla tarvitaan yhä enemmän lääkkeitä ja rokotteita niin tilapäisiin kuin kroonisiinkin sairauksiin.
Mediassa on kerrottu kriisialueen lääkepulasta ja siitä, miten kuljetusten pommittaminen estää lääkkeiden jakelun osissa Ukrainaa. Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti ei tiedä tarkkaan, onko maassa tällä hetkellä enää toimivaa lääkehuoltoa.
– Olosuhteet ovat todella vaativat. Tiedämme että alueelle on toimitettu lääkelähetyksiä Ukrainan viranomaisten ilmoittamia tarpeita vastaavasti, mutta jopa vakiintuneilla avustusjärjestöillä on ollut haastetta toimia kriisialueilla.
Mittavat pakolaisvirrat haastavat lääkehuoltoa Euroopassa muillakin tavoin. Ukrainasta pakenevilla voi olla erilaisia tarpeita kuin vastaanottavien maiden potilailla. Esimerkiksi tuberkuloosi, polio ja HIV ovat paljon yleisempiä Ukrainassa kuin EU-maissa.
Suomessa riittää hyvin lääkkeitä
Lääketeollisuus ry seuraa Ukrainan tilannetta tarkkaan ja varautuu muun muassa lääkekuljetusten hidastumiseen Euroopasta.
– Kriisitilanteesta huolimatta Suomessa lääkkeiden maahantuonnin ja saatavuuden tilanne on hyvä, eikä lääkkeiden hamstraukseen ole mitään tarvetta, vakuuttaa Lauslahti.
Hänellä ei ole tietoa siitä, onko joku Suomessa toimivista lääkeyrityksistä lahjoittanut kriisialueelle lääkkeitä. Ainakin osa kansainvälisistä lääkeyrityksistä on hoitanut lähetykset keskitetysti muualta Euroopasta.
– Suomessa lääkeyritykset ovat pääsääntöisesti maahantuojia. Meillä myytävistä lääkkeistä noin 90 prosenttia on tuontitavaraa, Lauslahti sanoo.
Venäjällä lääkkeiden saatavuus hankaloituu
Suomeen ei ole tuotu lääkkeitä Ukrainasta tai Venäjältä. EFPIAn mukaan Venäjän rooli lääkkeiden vaikuttavien aineiden tai niiden raaka-aineiden toimittajana on eurooppalaiselle lääketeollisuudelle pieni.
Vaikka lääkkeet ovat humanitaarisista syistä Venäjän pakotteiden ulkopuolella, kriisitilanteen uskotaan silti hankaloittavan selvästi lääkkeiden saatavuutta Venäjällä.
Pankkisektoria koskevat pakotteet, ruplan kurssin lasku ja logistiset haasteet haittaavat lääkeyritysten mahdollisuuksia toimittaa elintärkeitä lääkkeitä venäläisten käyttöön.
– Kriisin pitkittyessä lääkkeiden globaaliin kysyntään voi vaikuttaa sekin, että Venäjältä ei viedä jatkossa lääkkeitä maihin, joihin niitä yleensä Venäjältä toimitetaan, Lauslahti arvioi.
Ei lääkkeitä omin päin kriisialueelle
Ukrainan lääkepula on herättänyt huolta monissa suomalaisissa. Yksityishenkilöt ovat keränneet innokkaasti lääkepaketteja kriisialueelle ukrainalaisten auttamiseksi.
Kuitenkin esimerkiksi Fimea ja sisäministeriö suosittelevat tekemään rahalahjoituksia tunnetuille avustusjärjestöille, jotka kykenevät arvioimaan avun tarvetta paikan päällä ja toimittamaan avun perille keskitetysti.