Hyppää sisältöön

TILASTOKESKUKSEN mukaan suomalaiset maksavat reseptilääkkeistään nyt yli 20 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Lääkkeiden hintakehitys on täysin päinvastainen kuin esimerkiksi ruoan. Elintarvikkeet ovat nyt yli 30 prosenttia kalliimpia kuin vuosikymmen sitten eikä ruoan kallistumiselle loppua näy.

Kansalaisten lääkelaskun pieneneminen on seurausta vuonna 2003 käyttöönotetusta lääkevaihdosta ja sitä vuonna 2009 täydentäneestä lääkkeiden viitehintajärjestelmästä sekä korvattavien lääkkeiden hintaleikkauksista vuosina 2006 ja 2013.

Apteekkien tekemät lääkevaihdot ovat säästäneet tähän mennessä jo yli 550 miljoonaa euroa. Vähintään saman verran säästöä on kertynyt lääkevaihdon synnyttämän lääkeyritysten rajun hintakilpailun seurauksena. (Apteekkari 4/2013).

Säästö on huomattava, kun sen suhteuttaa lääkkeiden kokonaismyyntiin. Vuonna 2011 avohoidon lääkemyynti oli Suomen lääketilaston mukaan 2 203 miljoonaa euroa, eli säästö on vähintään puolet siitä.

Lääkevaihdolla haluttiin hillitä nopeasti kasvavia lääkemenoja ja siinä todella onnistuttiin yli odotusten. Lääkevaihdon käyttöönottoa valmisteltaessa ei osattu kuvitellakaan, että säästöt muodostuisivat näin mittaviksi. Hallitus arvioi, että lääkevaihto säästäisi lääkekorvausmenoja vuonna 2003 noin 15 miljoonaa euroa (HE 165/2002). Todellisuudessa korvaussäästöjä kertyi jo lääkevaihdon ensimmäisenä vuonna yli 35 miljoonaa euroa, vaikka lääkevaihto alkoi vasta huhtikuussa. Asiakkaat säästivät yli 28 miljoonaa euroa.

Potilaat ja yhteiskunta ovat hyötyneet merkittävästi lääkevaihdosta, viitehintajärjestelmästä ja hintaleikkauksista. Apteekeille ne ovat merkinneet kylmää kyytiä ja äärimmilleen vietyä sopeutumista. Konkurssejakin on nähty.

Nykyinen lääketaksa ei enää turvaa apteekkien toimintaedellytyksiä lääkkeiden hintojen laskiessa ja lääkevaihdon piiriin tulevien lääkkeiden määrän kasvaessa. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea toimitti viime kesänä sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuksensa lääketaksan muuttamiseksi niin, että apteekin lääkemyynnistä saama palkkio perustuisi nykyistä vähemmän lääkkeen tukkuhintaan ja nykyistä enemmän apteekin tekemään työhön. Uudistus ei toisi apteekeille lisää rahaa, mutta se turvaisi paremmin apteekkien toimintaedellytykset lääkkeiden hintojen laskun jatkuessa.

On todella harmillista, että pitkään ja huolellisesti valmisteltu uudistus on jäänyt ministeriön muiden kiireiden jalkoihin. Nyt pitäisi pikimmiten löytää aikaa viedä uudistus maaliin ennen kuin se on myöhäistä. Terveydenhuolto ei kestäisi apteekkiverkoston rapautumista.

Erkki Kostiainen

Kirjoittaja on Apteekkarilehden päätoimittaja.

***

Den väntandes tid är lång

ENLIGT STATISTIKCENTRALEN betalar finländarna i dag 20 procent mindre för sina receptläkemedel än för tio år sedan. Läkemedlens prisutveckling är helt motsatt till exempelvis matens. Livsmedlen är nu över 30 procent dyrare än för ett årtionde sedan och något slut på den utvecklingen syns inte.

Att medborgarnas läkemedelsräkning minskat är en följd av läkemedelsutbytet som togs i bruk år 2003 och det kompletterande referensprissystemet från år 2009 samt prissänkningarna på de ersättningsgilla läkemedlen åren 2006 och 2013.

Läkemedelsutbytet på apoteken har hittills redan sparat över 550 miljoner euro. Minst lika mycket har sparats som en följd av den häftiga priskonkurrensen mellan läkemedelsföretagen som läkemedelsutbytet orsakat. (Apteekkari 4/2013).

Inbesparingen är betydande när man jämför den med helhetsförsäljningen av läkemedel. År 2011 var öppenvårdens läkemedelsförsäljning enligt Finlands läkemedelsstatistik 2 203 miljoner euro, så inbesparingen var alltså minst hälften av det.

Med läkemedelsutbytet ville man dämpa de snabbt växande läkemedelskostnaderna och där lyckades man verkligen över förväntan. Då man förberedde ibruktagandet av läkemedelsutbytet kunde man inte ens tänka sig att inbesparingarna skulle bli så här stora. Regeringen beräknade att läkemedelsutbytet skulle spara in cirka 15 miljoner euro år 2003 (RP 165/2002). I verkligheten gjorde man redan under det första året av läkemedelsutbyte ersättningsinbesparingar på över 35 miljoner euro, trots att utbytet togs i bruk först i april. Kunderna sparade mer än 28 miljoner euro.

Patienterna och samhället har haft stor nytta av läkemedelsutbytet, referensprissystemet och prissänkningarna. För apoteken har de betytt tuffa tider och extrem anpassning. Konkurser har också förekommit.

Den nuvarande läkemedelstaxan tryggar inte längre apotekens verksamhetsförutsättningar då läkemedelspriserna sjunker och allt fler läkemedel omfattas av utbytessystemet. Säkerhets- och utvecklingscentret för läkemedelsområdet, Fimea, gav förra sommaren åt social- och hälsovårdsministeriet sitt förslag om förändring av läkemedelstaxan så, att det arvode apoteket får för läkemedelsförsäljningen skulle basera sig mindre på läkemedlets partipris och mer på det arbete apoteket utför. Förnyelsen skulle inte ge apoteken mer pengar, men den skulle trygga apotekens verksamhetsförutsättningar bättre då priset på läkemedel fortsätter att sjunka.

Det är verkligen tråkigt att förnyelsen som förberetts länge och omsorgsfullt har blivit överkörd av andra brådskande ärenden på ministeriet. Nu borde man så snabbt som möjligt ta sig tid att föra förnyelsen i mål innan det är för sent. Hälsovården skulle inte klara ett söndervittrat apoteksnät.

Erkki Kostiainen

Skribenten är chefredaktör för Apteekkarilehti.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 0 times
Said to be thoughtful 0 times
Has raised questions 0 times
Disagreed 0 times