Monimuotoisuutta muttei täysremonttia
- 02.06.2016 at 02:04
Apteekki voisi toimia parhaimmillaan jopa pienimuotoisena monitoimikeskuksena syrjäseuduilla.
KELAN PÄÄJOHTAJA Liisa Hyssälän arvio (LM 21.4.) apteekkijärjestelmän muutostarpeesta ja nykyisestä lupapohjaisuudesta luopumisesta käynnisti keskustelun suomalaisesta lääkemyynnistä.
Keskustelunavaus oli tarpeen, sillä kaikesta tulee pystyä keskustelemaan.
Suomessa on laadukas ja verkostoltaan laaja, yli 800 toimipisteen apteekkiverkosto. Se on tarkkaan säädelty, mutta perustellusti. Kuluttajat voivat luottaa palveluun ja hintatason yhtenäisyyteen.
ON TIETYSTI TOTTA, että moni apteekkari on taloudellisesti menestynyt liiketoiminnallaan.
Proviisoriomisteisuudesta luopuminen saattaisi kuitenkin luoda suhteetonta volyymietua kansainvälisille yrityksille, jotka eivät edes hyvin menestyessään välttämättä maksa verojaan Suomeen.
Tämä uhkakuva yrityskentän muutoksesta on todellinen, jos nykyinen lupajärjestelmä avataan.
Ruotsi ja Norja ovat tästä esimerkkejä, jossa verkostosta valtaosa on muutaman suuren ketjun omistuksessa.
Suomalaisille lääkeyrityksille vapauttaminen olisi suuri uhka, ei etu.
KUN RUOTSISSA ilman reseptiä saatavat itsehoitolääkkeet vapautettiin päivittäistavarakauppaan, tuli seurauksia, joiden vuoksi sitä on sittemmin säädelty tarkemmin.
Suomen nykyinen säännelty lääkejärjestelmä myös itsehoitotuotteiden osalta takaa laadun, laajan valikoiman ja turvallisuuden.
Oleellista on myös nykyinen yhtenäinen hintataso, joka takaa yhdenvertaisuuden kaikkialla Suomessa. Mitään viitettä siitä, että vapaasti myytävinä niiden hinnat laskisivat, ei ole olemassa.
Lisäksi itsehoitolääkkeiden osalta käyttäjien turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää. Nykyisissä apteekeissa niiden käyttöön lähtökohtaisesti sisältyy neuvontaa vaikkapa yhteisvaikutuksista reseptilääkkeiden kanssa.
Apteekki voisi toimia parhaimmillaan jopa pienimuotoisena monitoimikeskuksena syrjäseuduilla.”
VAIKKA LUPAPOHJAISUUDEN muutos ei olekaan tarpeen, on hyvä kehittää nykyistä apteekkitoimintaa monimuotoisempaan suuntaan.
Esimerkiksi parempi yhteys terveydenhuoltoon ja hoitoketjun linkkinä toimiminen on oleellista.
Apteekkiympäristöä voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin pienissä toimenpiteissä, kuten esimerkiksi kausi-influenssarokotusten pistämisessä ja tikkien poistamisessa tai haavasiteiden vaihdossa.
Näin apteekki voisi toimia parhaimmillaan jopa pienimuotoisena monitoimikeskuksena syrjäseuduilla!
INNOVATIIVISUUS ei saisi kaatua muutosvastarintaan tai turhaan byrokratiaan
Monimuotoisia palveluita saman katon alta todella tarvitaan, kun pohditaan haja-asutusalueiden houkuttelevuutta todellisina asuinpaikkavaihtoehtoina suomalaisille.
Sen sijaan kokemus on osoittanut, että apteekkien vapaa perustaminen ei ole lisännyt myyntipisteitä syrjäseuduilla niissä maissa, joissa tämä on toteutettu.
HALLITUSOHJELMAAN on kirjattu merkittävät säästötavoitteet lääkekorvausjärjestelmään.
Lääkkeistä säästi myös edellinen hallitus. Onkin siis erityisen tärkeää, että säästöt toteutetaan todellisina järjestelmän uudistuksina, eikä vain leikkauksilla lääkkeiden käyttäjien kukkarolle.
Lisäksi myös sote-uudistuksen onnistunut toteutus vaatii ymmärrystä siitä, että apteekit ja lääkejärjestelmä ovat oleellinen osa terveyspalveluita.
Keskustelua on siis hyvä aika ajoin käydä, vain siten uusia tapoja voi syntyä. Kuitenkin ajattelisin, että sellaista, mikä ei ole rikki, ei tarvitse korjata.
Kirjoittaja on Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja ja tuleva perhe- ja peruspalveluministeri.