Miten käy apteekin?

NYKYINEN HALLITUS on kohta jo kaksi vuotta valmistellut sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistusta eli sote-uudistusta.

Aloittaessaan toimintansa hallitus kirjasi ohjelmaansa hyvin kunnianhimoisen tavoitteen, että peruskunta, tai joissain tapauksissa kuntayhtymä, vastaa perusterveydenhuollosta ja pääosasta erikoissairaanhoitoa. Tämä on valtava kokonaisuus, joka edellyttäisi erittäin suurta kuntakokoa.

Suomen Apteekkariliitolla ei ole, eikä tule olemaankaan, mitään kantaa sote-uudistukseen tai kuntarakenneuudistukseen.

TERVEYSPALVELUIDEN rakenne tulee käytännössä muuttumaan riippumatta siitä, minkälaisia päätöksiä valtakunnan tasolla saadaan tehtyä. Maan sisäinen muuttoliike sekä kuntatalouden haasteet merkitsevät sitä, että olemassa oleva terveyskeskusverkosto tulee seuraavina vuosina muuttumaan merkittävästi.

Tämä vaikuttaa myös apteekkeihin. Ne apteekit, joiden vierestä lakkautetaan terveyskeskus, joutuvat suurten haasteiden eteen. Usein näillä seuduilla muutkin palvelut ovat loppumassa.

Haasteita tulee myös niille apteekeille, joiden vieressä olevaan terveyskeskukseen keskitetään lääkärinvirkoja ja jonka aukioloaikoja pidennetään. Nämä haasteet liittyvät lisätyövoiman palkkaamiseen ja omien aukioloaikojen pidentämiseen.

Olen varma, että tulevaisuudesta selviää parhaiten se, joka sopeutuu muutokseen ja on valmis kehittämään uutta. Menneisyyteen pysähtyminen on paras tapa varmistaa, että joku muu tulee ja hoitaa homman.

Kaikesta huolimatta uskon, että apteekeilla on tässä myllerryksessä hyvät edellytykset vahvistaa asemiaan. Ensinnäkin peruslähtökohta on hyvä. Apteekki on suomalaisten arvostama lääkehuollon osaaja. Toiseksi apteekit sijaitsevat siellä missä ihmiset asuvat ja asioivat. Kolmanneksi ihmiset ovat tottuneet käymään apteekissa.

JOTTA NYKYINEN terveydenhuoltojärjestelmämme selviää haasteistaan, on hoito porrastettava nykyistä selkeämmin. Tämä merkitsee erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaon selkiyttämistä.

Kevennettyjä perusterveydenhuollon palveluita tarjotaan jo esimerkiksi terveyskioskeista. Myös apteekeista on tarjottu vaihtelevasti erilaisia terveydenhuollon palveluita jo vuosia.

Parhaisiin tuloksiin apteekissa päästään, kun apteekin terveyspiste toimii mahdollisimman hyvässä yhteistyössä paikkakunnan terveyskeskuksen kanssa. Näin vältytään päällekkäiseltä tutkimiselta ja apteekin palvelut oikeasti helpottavat terveyskeskuksen työpaineita. Myös palveluista maksavan asiakkaan näkökulmasta on tärkeää, että hänen apteekista ostamansa palvelu, esimerkiksi mittaukset, luovat pohjan jatkohoidolle.

Terveyspalveluiden järkevä kehittäminen edellyttää sitä, että terveydenhuollon tiettyjä palveluita voidaan jatkossa antaa joustavasti siellä missä ihmiset asuvat ja asioivat, ja siten vähentää painetta perusterveydenhuollon puolella. Tämä mahdollistaa puolestaan sen, että perusterveydenhuolto voisi jatkossa ottaa vastuuta myös osassa tilanteita, joissa nyt joudutaan aina turvautumaan erikoissairaanhoitoon.

Ilkka Oksala

Kirjoittaja on Apteekkariliiton toimitusjohtaja.

***

Hur går det för apoteket?

DEN NUVARANDE regeringen har i nästan två år förberett en reform av social- och hälsovårdstjänsternas struktur.

Då regeringen inledde sin verksamhet införde den i sitt program den mycket ambitiösa målsättningen att baskommunen, eller i vissa fall samkommunen, ska ansvara för primärvården och merparten av specialsjukvården. Det här är en enorm helhet, som förutsätter väldigt stora kommuner.

Finlands Apotekareförbund har inte, och kommer inte heller att ha, någon åsikt angående social- och hälsovårdsreformen eller kommunstrukturreformen.

HÄLSOVÅRDSTJÄNSTERNAS struktur kommer i praktiken att förändras oberoende av hurudana beslut man fattar på riksnivå. Flyttrörelsen inom landet och utmaningarna inom kommunekonomin innebär att det nuvarande hälsocentralsnätet kommer att förändras avsevärt under de kommande åren.

Det här påverkar även apoteken. De apotek som ligger bredvid en hälsocentral som stängs kommer att möta stora utmaningar. Ofta finns det inte så många andra tjänster heller kvar på sådana orter.

Också de apotek som befinner sig nära en hälsocentral dit man koncentrerar läkartjänster och vars öppettider förlängs kommer att möta utmaningar. Dessa utmaningar gäller anställande av mer personal och förlängande av de egna öppettiderna.

Jag är säker på att, den som kommer att klara av framtiden bäst, är den som anpassar sig till förändringen och är färdig att utveckla något nytt. Att stanna kvar i det förgångna är bästa sättet att se till att någon annan kommer och sköter jobbet.

Trots allt tror jag att apoteken i den här villervallan har goda förutsättningar att stärka sin position. För det första är utgångspunkten god. Apoteket är en uppskattad expert inom den finska läkemedelsförsörjningen. För det andra finns apoteken där människor bor och sköter sina ärenden. För det tredje är människorna vana att gå till apoteket.

FÖR ATT vårt nuvarande hälsovårdssystem ska klara sina utmaningar bör vården struktureras tydligare än förut. Det betyder en klarare arbetsfördelning mellan specialsjukvården och primärvården.

Lättare primärvårdstjänster erbjuds redan till exempel i hälsokiosker. Även på apoteken har man redan i åratal erbjudit varierande former av hälsovårdstjänster.

De bästa resultaten på apoteken uppnås då apotekets hälsovårdstjänster genomförs i gott samarbete med ortens hälsocentral. Då undviker man dubbla undersökningar och apotekens tjänster minskar verkligen arbetstrycket på hälsocentralen. Också för kunden, som betalar för tjänsterna, är det viktigt att de tjänster kunden köper på apoteket, till exempel mätningar, utgör en god grund för fortsatt vård.

En klok utveckling av hälsovårdstjänsterna förutsätter att vissa tjänster i fortsättningen kan erbjudas flexibelt där människorna bor och sköter sina ärenden, så att trycket på primärvården minskar. Det här skulle möjliggöra att primärvården för sin del kunde ta ansvaret i en del av de situationer där man nu alltid måste ty sig till specialsjukvården.

Ilkka Oksala

Skribenten är verkställande direktör på Apotekareförbundet.