Ministeriö: Lisää tietoa sivuapteekeista tarvitaan
Talous, Yhteiskunta - 18.08.2025 at 09:59
STM:n erityisasiantuntijan Heidi Tahvanaisen mukaan ministeriöllä on tarve ymmärtää nykyistä paremmin sekä väestön että muiden sote-palveluiden apteekkipalveluihin kohdistuvia tarpeita. Hänen mukaansa tietoa kerätään edelleen, vaikka ministeriön esitysluonnos apteekkitalouden uudistamiseksi oli jo lausunnoilla.
Lue tiivistelmä
- Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) laatima, apteekkitaloutta koskeva hallituksen esitysluonnos päätyi monien yllätykseksi ehdottamaan apteekkiveron sivuapteekkivähennyksen poistamista. Apteekkari-lehti kysyi STM:n erityisasiantuntija Heidi Tahvanaiselta, millaista vaikutusarviointia ehdotuksen taustaksi on tehty.
- Tahvanaisen mukaan hallituksen esitysluonnokseen ja siinä oleviin ehdotuksiin kokonaisuutena liittyy vaikutusten arvioinnit. Ministeriöllä ei kutenkaan ole tällä hetkellä täsmällistä tietoa siitä, miten sivuapteekkivähennys käytännössä kohdentuu.
- Tahvanaisen mukaan tarvetta onkin ymmärtää nykyistä paremmin sekä väestön että muiden sote-palveluiden tarpeita eri alueilla. Hänen mukaansa tietoa kerätäänkin edelleen.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) laatima, apteekkitaloutta koskeva hallituksen esitysluonnos päätyi monien yllätykseksi ehdottamaan apteekkiveron sivuapteekkivähennyksen poistamista. Apteekkariliiton mukaan sivuapteekkivähennyksen poisto uhkaa maankattavaa apteekkiverkostoa ja apteekkipalveluita ennen muuta niillä alueilla, missä on ennestään karsittu terveydenhuollon palveluita.
Hallitusohjelmassa on linjattu, että maanlaajuinen apteekkiverkosto turvataan tarvittaessa vaikka erillisin tukielementein, esimerkiksi negatiivisella apteekkiverolla.
STM:n esitysluonnoksessa ei kuitenkaan ehdoteta erillisen tukielementin tai negatiivisen apteekkiveron käyttöönottoa. Ministeriön mukaan tukielementille ei tunnistettu olevan välitöntä tarvetta, sen valmistelu ei ollut mahdollista esityksen aikataulussa ja valmisteluun ei ollut käytettävissä tarvittavaa tietopohjaa.
Tukielementin sijaan esitysluonnoksessa on päädytty ehdottamaan sivuapteekkivähennyksen poistoa, jolla siis Apteekkariliiton mukaan olisi toteutuessaan dramaattiset seuraukset.
Apteekkari-lehti kysyi STM:n erityisasiantuntija Heidi Tahvanaiselta, millaista vaikutusarviointia ehdotuksen taustaksi on tehty.
Yhteisvaikutuksia arvioitu
Tahvanaisen mukaan hallituksen esitysluonnokseen ja siinä oleviin ehdotuksiin kokonaisuutena liittyy vaikutusten arvioinnit.
– Tämän esitysluonnoksen ehdotuksissa on tietty kokonaisuus. On taksaleikkauskokonaisuus ja apteekkiverokokonaisuuden uudistusta, jossa siirrytään liikevaihtoperusteisesta veromallista myyntikateperusteiseen malliin. Sitten on vielä itsehoitolääkkeisiin liittyvä kokonaisuus. Näiden kaikkien kolmen muutoksen yhteisvaikutukset on arvioitu, ja on arvioitu yhteisvaikutusten osalta myöskin vaikutuksia palveluverkostoon, eli käytännössä apteekkeihin ja sivuapteekkeihin. Myöskin alueellista arviointia on tehty, Tahvanainen sanoo.
Tahvanaisen mukaan vaikutusten arvioinnit alueellisille palveluille on tehty niin, että on katsottu, missä apteekit sijaitsevat alueellisesti, ovatko apteekit sivuapteekkeja ja jos ovat, ovatko ne apteekkiluvan velvoitteena vai oikeutena. Arviot perustuvat Fimean tukkumyyntiaineistoihin ja apteekkien taloustietokyselyn aineistoihin.
– Eli ymmärrys viranomaisen tietoihin perustuen palveluverkosta on ollut tämän esityksen taustalla, Tahvanainen summaa.
Tietoa kerätään edelleen
Taloussanomat julkaisi sunnuntaina 10.8. laajan STM:n esitysluonnosta käsittelevän jutun, jonka mukaan STM:stä kerrottiin toimitukselle, että esitysluonnoksen valmistelussa käytettyjen aineistojen perusteella ei ole ollut mahdollista arvioida luotettavasti sivuapteekkivähennyksen kohdentumista ja merkitystä alueelle.
Uutisen mukaan ministeriö on arvioinut, että vaikutukset voisivat olla voimakkaimmat kaupunkimaisissa ympäristöissä, jolloin on arvoitu, että esityksellä ei vaaranneta maan kattavia apteekkipalveluita.
Tahvanaisen mukaan ministeriöllä ei ole tällä hetkellä täsmällistä tietoa siitä, miten sivuapteekkivähennys käytännössä kohdentuu.
Suomi on pitkä maa, ja sote-palvelut ovat eri puolilla maata erityyppisiä. Ja on myös huoltovarmuuteen liittyviä tarpeita. Sen jälkeen, kun meillä on parempi seurantatieto ja alueellisen tarpeen ymmärrys, meillä on mahdollisuus myös kehittää apteekkipalveluitten ja palveluverkon ohjausta.
– Meillä ei ole tällä hetkellä tietoa myöskään siitä, mikä on eri alueilla apteekkipalveluiden tarve.
Tahvanaisen mukaan tarvetta onkin ymmärtää nykyistä paremmin sekä väestön että muiden sote-palveluiden tarpeita eri alueilla. Hänen mukaansa tietoa kerätäänkin edelleen.
– Suomi on pitkä maa, ja sote-palvelut ovat eri puolilla maata erityyppisiä. Ja on myös huoltovarmuuteen liittyviä tarpeita. Sen jälkeen, kun meillä on parempi seurantatieto ja alueellisen tarpeen ymmärrys, meillä on mahdollisuus myös kehittää apteekkipalveluitten ja palveluverkon ohjausta.
Tuoreempaa taloustietoa kerätty alkukesästä
Apteekkariliiton huolena on myös esitysluonnoksen pohjana käytetyn materiaalin ajantasaisuus. Esimerkiksi luonnoksen taustalla oleva laskenta on tehty vuoden 2023 tietoihin perustuen.
Apteekkien taloustilanne on kuitenkin muuttunut radikaalisti nimenomaan vuosina 2024 ja 2025.
Muutokseen ovat vaikuttaneet muun muassa tänä aikana toteutetut lääkekorvaussäästöt ja tukkuhintaleikkaus sekä reseptilääkkeiden hintojen lasku. Reseptilääkkeiden myynti onkin jo muuttunut monille apteekeille lähes kannattamattomaksi. Myös biologisten lääkkeiden apteekkivaihto ja niiden hintojen lasku on vaikuttanut apteekkien talouteen, samoin yleinen kustannusten kasvu.
Onko siis mahdollista, että esitysluonnoksen pohjana käytetyissä materiaaleissa on vanhaa tietoa?
– Me olemme tehneet laskennan vuoden 2023 tietoihin perustuen. Ja se johtuu siitä, että vuoden 2024 osalta ihan tässä kesän alkumetreillä Fimea on tehnyt taloustietojen kyselyn, ja ilahduttavasti apteekkarit ovat tähän kyselyyn vastanneet. Eli nyt meillä on mahdollisuus tarkastella tätä vielä vuoden 2024 tietojen valossa. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä tietojen keruun ja hyödyntämisen kehittämistarpeesta, mikä esityksessäkin on tuotu esille, Tahvanainen sanoo.